Otsikossa esittämäni kysymys tulee väistämättä mieleen, kun lukee toimittaja Elias Kaskelan päivän Taloussanomissa ollutta kirjoitusta. Kirjoitus koskee sitä, kun aamutv:ssä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) ehdotti sähkön arvonlisäveron alentamista hinnannousun loiventamiseksi ensi talvena. Tuosta ehdotuksesta sitten näyttää kimpaantuneen ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOKSEN toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharju pitää näköjään tuota Lintilän esitystä vielä tyhmempänä kuin ministeri Saarikon esittämää kertaluontoista lapsilisän maksamista. Kangasharju näyttää todenneen ”Tämä on vielä tylpempi ase kuin lapsilisän korotus, joka annetaan sekä hyvä- että pienituloisille perheille. Tämä sähkön alvin alennus tulisi ihan kaikille, joten se vasta kalliiksi tulisikin.”

Jaahas, että alv-veron alentamisen kohdistuessa kaikkiin sähköa käyttäviin ja laskun saaviin olisikin tyhmepi toimi kuin lapsilisän kertamaksu. Kaikkea sitä kuulee ja lukee talousnerojen suusta. Onhan se nimitääin niin, että lapsilisän maksaminen rasittaa vain ja ainoastaan valtion budjettia. Siis tulokertymää. Kun taas puolestaan sähkölaskuista alv-veron alentaminen joka tapauksessa tuo lisää verotuloja valtion kassaan sähkömaksun kallistuessa, jopa monin kertaiseksi. Alv-vero lasketaan laskutetusta sähkökulutuksen mukaisesta sähköstä. Mitä suurempi on kulutuksen sähkömaksu ennen alv-veroa, niin sitä suurempi on alv-tuottokertymä.  

Näin maallikkona en voi ymmärtää Kangasharjun kantaa alv-veron alentamisen olevan vielä tylsempi ase kuin keskustan Saarikon esille nostama lapsilisän kertarysäys, joka on lisäkustannus valtion kassaan, kun taas sähköstä kertyy joka tapauksessa valtion kassaan lisätuloa, jopa huomattavasti alv-alennyuksesta huolimatta. Oli se alennus sitten joko 10 tai 14 prosenttia. Tässä ei siten ole myöskään tulossa valtiolle lisää velkaa kuten lapsilisämaksussa vaan lisää verotuloa huolimatta tämän Marinin hallituksen velanlisäyspommista.  

Voiko enää näihin omiin talousneroihimme (joina heitä todennäköisesti pidetään) luottaa valtion talouteen liittyvissä kysymyksissä? Itse ainakin epäilen heidän näkemyksiään taloudellisesti järkeviksi. Alv-verotuotto muuten näyttää olleen vuonna 2021 n. 20,6 mrd euroa, joten sähkön kallistuessa vaikkapa viisinkertaiseksi (lienee enemmän unelmointia kuin todellisuutta), nousee alv-verotuotto vastaavasti. Valtio voi täten lyhentää velkaa, kun Marinin hallitus on toimenpiteillään osin tehnyt päätöksiä jotka ovat johtaneet sähköhinnan suureen korotukseen (kunnianhimoinen ilmastopolitiikka).