Mikä on Suomen valtion ensisijainen tehtävä ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamisessa? Onko se siten, että ensimmäiseksi pitää ajaa kotimaan kansalaisten oikeuksia ja toissijaisesti sopimusten mukaisia oikeuksia? Vallalla näyttää ainakin oman tulkintani ja käsityksen mukaan siltä, että eduskunnassa istuvat puolueet melkein laidasta laitaan ajavat näköjään ensisijaisesti muiden maiden kansalaisten etuja kuin ajaisivat oman maan. Tämä näkyy nyt varsin selvästi ainakin käsittelyssä olevan rajalain kohdalla. Tässä vasemmisto oppositiopuolueet (SDP, vas. ja vihreät) ja joltain osin myös RKP laittavat kaikki paukut muiden maiden kansalaisten hyväksi ajattelematta omien kansalaistemme oikeuksia ihmisarvoiseen elämään perusoikeuksineen. Ihmisarvoiseen elämään kuuluu olennaisesti turvallisuuden tunne, joka kieltämättä heikkenee hybridivaikuuttamistilanteissa. Kullakin valtiolla kuuluu olla velvollisuus huolehtia omien kansalaisten perusoikeuksista ennen kuin ryhdytään puolustamaan muille maille kuuluvia perusoikeuksia heidän omille kansalaisilleen. 

Tämän kertainen kirjoitukseni sai ”potkun persuuksille” IL:ssä olevasta kirjoituksesta jossa kysytää

”Mitä SDP:lle tapahtui? Tutkijat selittävät”

Asiantuntijat ja lehti ilmeisesti ovat huolissaan, kun SDP on menettänyt hiukan alle 3 prosenttia kannatusta viimeisen mielipidemittauksen mukaan. Onhan pudotus kieltämättä suuri, mutta eiköhän siinä vaikuta vielä jonkin verran EU-vaalien tulos? Oliko sitten EU-vaalien tulos sellainen kuin miltä vaalipuheiden perusteilla tuloksen nyt pitäisi näyttää, jää kunkin arvioitavaksi. Itse katson kuitenkin, että vasemmisttoliiton puheenjohtaja Li Andersson puhui enemmän kuin mitä teot EU-parlamentissa ryhien kokoonsaamiseen näyttivät totuuden. Tuosta totuudesta Liin puheiden pitävyydestä on lausunut vihreiden uudelleen valittu meppi Ville Niinistö ”Ei tuossa ole muuta eroa europarlamentin vasemmistoryhmän linjassa aiempaan kuin että Irlannin 2 radikaaliedustajaa putosi vaaleissa. Sama änkyröinti Venäjä-pakotteiden laajentamista ja Ukrainan aseellista tukemista vastaan jatkunee ”rauhan” puolesta.”

No mikä sitten sai aikaan asiantuntija Karimäen mukaan SDP:n huonon kannatustuloksen? Lehden mukaan Karimäki on pohtinut: ”Siinä mielessä voidaan ajatella, että naisia saattaa enemmän arveluttaa ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja kansainvälisiin sopimusten kanssa ristiriidassa oleva politiikka”

Itse ajattelen kyllä niin, ettei miehiäkään arveluta mainittujen asioiden ristiriitaisuus kansainvälisten sopimusten kohdalla (tai ei ainakaan kaikkia), sillä ristiriitaa ei ole, kunhan ensin ajatellaan oman maan kansalaisten oikeuksien turvaaminen ja vasta sen jälkeen rahkeiden mukaan muiden valtioiden laiminlyönneistä johtuvien oikeuksien turvaamista tänne pyrkivien kansalaisten. Toisaalta pitää huomioida, että kaikki nuo sopimukset, joihin ainakin vasemmistopuolueet asiantuntijoineen vetoavat, ovat aivan liian toisenlaiseen maailman aikaan solmitut. Kyllä ne pitää voida sanoa irti ilman omantunnon tuskia. Kullakin valtiolla pitää olla vahva oikeus kantaa vastuu omista kansalaisistaan. Soisi kyllä EU:n toimivan rivakasti ennemmin kuin toisarvoisten asioiden parissa työskentelemistä. 

SDP ei näköjään osaa päättää ajaako puolue ensisijaisesti oman maan etuja (tosin Tuppuraisen mukaan oman maan etu on vahingollista) vai onko etusijalla muiden maisen laiminlyönnit? Tältä tämä tilanne näyttää vasemmistoliiton ja vihreiden lisäksi myös SDP:läisten kansanedustajien kohdalla, kun osa edustajista sanoo suoraan etteivät hyväksy rajalakia, vaikka se yksinomaan turvaa omaa maata ja kansalaisten perusoikeuksia.  

Lopuksi on kyllä syytä todeta vielä sekin, ettei eduskunnassa näytä noudatettavan kuin valikoidusti lakeja säädettäessä perustuslakivaliokunnan tulkintaa perustuslaillisuudesta. Valikoinnista on jälleen kerran hyvä osoitus demareiden vaatimus saada uudelleen rajalaki ko. valiokunnan käsittelyyn, mutta miten mahtaa käydä Yleverolain käsittelyn kohdalla? Onko sdp vaatimassa perustuslaillisuuden tulkintaa siitä voidaanko ylipäänsä panna osa kansalaisista Yleveron maksajiksi, vaikka ei halua ostaa tuon yhtiön tuottamaa palvelua (pitää olla PERUSOIKEUS). Kas kun tarjolla on muitakin mediauutiskanavia. Osa jopa ilmaistuotantona kansalaiasille. Ero uutisten luotettavuuden haasteeseen jää kullekin itselleen joka tapauksessa.