Viime viikkoina Suomessa on puhuttu mahdollisesta hallituskriisistä ja pelisääntö-ongelmista eri hallituspuolueiden kesken. Eniten näiden yhteisten sääntöjen perään vaikuttavat huutaneen puolueet, jotka eivät edes ole hallituksessa. Viimeisin iso kohu alkoi A-studiossa käydyn keskustelun seurauksena. Tietenkin aina voidaan keskustella sanavalinnoista ja paremmista tavoista ilmaista asioita, mutta vielä toivottavampaa olisi, että pystyttäisi ymmärtämään kokonaisuuksia sekä keskustelemaan aidosti erilaisista ilmiöistä ilman jatkuvaa loukkaantumista tai sensuuria.

Eniten tapauksessa jäi kiusaamaan se, että itse teemat jäivät pitkälti käsittelemättä kohun vuoksi. Voisi jopa ajatella, että onko niin, että kun kohua syntyy, pääsee toinen osapuoli tilanteeseen, jossa asioita ei jouduta edes ajattelemaan saatikka käymään niistä keskustelua. On huomattavasti helpompaa jumiutua yksittäisten sanojen pohdiskeluun tai niiden pyörittelyyn sen sijaan, että.joutuisi miettimään monimutkaisia ja monitahoisia kokonaisuuksia, joihin ei milloinkaan löydy yhtä, oikeaa ratkaisua.

A-studion keskustelussa nostettiin varsin ansiokkaasti esille keskeisiä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Nämä kaikki aiheet jäi käsittelemättä myöhemmin syntyneessä kohussa. Tämä on suurempi ongelma kuin ainoastaan yksittäinen keskustelu tai siitä seurannut kuvitteellinen hallituskriisi. Tämä ilmentää jossain määrin keskustelukulttuuriamme Suomessa. Myös avoimesta demokratiasta tulee tehdä johtopäätelmiä tämän vuoksi.

Demokratiassa tärkeää on, että asioista voidaan käydä avointa, rehellistä, suoraa ja joskus kirpeääkin keskustelua. Eri näkemyksiä tulee voida esittää vapaasti vailla pelkoa siitä, että mielipiteiden vuoksi käydään kiinni henkilöihin, loukkaannutaan tai yritetään kollektiivisesti vaientaa. Erityisesti vaientaminen on keinona sellainen, joka syö demokratiaa karulla tavalla. Tätä vaientamista kohdistetaan selvästi enemmän joihinkin puolueisiin verrattuna toisiin. Tämä on paitsi demokratiaa tuhoavaa myös eriarvoistavaa kun säännöt eivät ole samat kaikille. Pitkän aikavälin seuraukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat karut tämän tyylisestä vaientamisesta. Kansainvälisessä kontekstissa sekä historiassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka yhteiskunta alkaa voida huonosti ja rapautua kun sitä näivetetään sisäisesti hävittämällä avoin keskustelu. Eri mielipiteet ja räiskyntäkin kuuluvat politiikkaan. Niitä pitää sietää ja parhaimmillaan niistä seuraa usein merkittäviä muutoksia tai korjauksia linjanvetoihin.