Viime päivien aikana kotimaamme mediakeskustelussa on ollut alkoholilainsäädäntöön liittyvä lakimuutos koskien alkoholijuomien kotiinkuljetusta. Hanke on jo edennyt vaiheeseen, jossa valmistellaan käytännössä vain toimeenpanemista. Tätä muutosta ei siis ainakaan vaikuta olevan enää mahdollista vastustaa. Siitä huolimatta tilanteesta saa ja oikeastaan pitääkin olla kriittisesti huolestunut. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet muutokseen liittyvistä mahdollisista ongelmista, mutta näitä varoituksia ei ole selvästikään kuultu riittävästi, koska muutos on tulossa joka tapauksessa.

On kaunis ja houkutteleva ajatus, että suomalaiset kykenisivät kaikki yhtäkkiä suhtautumaan alkoholiin lopultakin maksimissaan kohtuukäyttö mielessään. Tosiasia on kuitenkin se, että tuo ei ole mahdollista ainakaan hetkessä, tuskin milloinkaan. Maassamme on lukematon määrä ihmisiä, joille alkoholi on pysyväisluonteisesti ongelma. Nämä ihmiset lähipiireineen tarvitsisivat ohjausta ja turvallisia rakenteita tuekseen. Nyt käsillä oleva kotiinkuljettamisen uudistus mahdollistaa huonolla tavalla pitkäkestoisen, yhtäjaksoisen ja kontrolloimattoman juomisen. On ollut kuitenkin hyvä asia, että juomien hankkimiseksi on täytynyt vähintään poistua kotoa, kohdata ihmisiä ja kenties saada uusia ajatuksia tilanteeseen. Tämän uudistuksen myötä juominen voi jatkua jopa loputtomasti tilanteesta riippuen. Syrjäytyminen ja joissain tapauksissa erakoituminen lisääntyvät varmasti. Myös terveydenhuollon on vaikeampi kohdentaa palveluita henkilölle, joka ei välttämättä ilmaannu juuri minnekään. Tällöin riskinä on, että sairauksia jää hoitamatta eikä uusista oireista välttämättä olla yhteydessä terveydenhuoltoon, jonne ehkä aiemmin on menty samalla kertaa kuin kauppaankin.

Ihmisen on tärkeä kuulua johonkin, mieluiten toisten ihmisten pariin. Sosiaalisuus, jakaminen ja vertaistukikin ovat usein ihmiselle jossain määrin elinehto. Tottakai poikkeuksia on ja kaikki eivät kaipaa sosiaalisuutta. Päihdeongelma on kuitenkin harvinaisen huono yhdistelmä yksin olemisen tai jäämisen kanssa.

Kokonaan oma problematiikkansa ovat läheiset ihmiset, jotka mahdollisesti elävät samassa taloudessa päihdeongelmaisen kanssa. Kodeissa elää puolisoita, lapsia, muita läheisiä ja esimerkiksi lemmikkejä. Päihdeongelmaisen juominen ei ole vain hänen ongelmansa mikäli hänellä on läheisiä. Se on aina koko talouden yhteinen ongelma. Lisääntynyt ja katkeamaton juominen aiheuttaa katkeamatonta kärsimystä henkilön lähipiirille. Myös lähipiiri tarvitsisi vähintään taukoja asiassa ja kenties mahdollisuutta yrittää vaikuttaa asioihin. Terveydellisesti ja mentaalisesti olisi tärkeää, että selviä hetkiä tulee edes välillä.

Päihdeongelma kulkee usein käsi kädessä mielenterveysongelmien kanssa. Alunperinkin päihteillä on saatettu yrittää hoitaa mielenterveysongelmia tai sitten päihteiden käyttö on aiheuttanut niitä. Yhtälö on joka tapauksessa kestämätön ja vaikea henkilölle. Yleensä ei ole realistista ajatella, että päihdeongelman kanssa painiva ihminen pystyisi yksin taltuttamaan tämän sairauden vaan asiaan tarvitaan tukea ja apua. Ongelmat yleensä kasautuvat ajan kuluessa ja kerrannaisvaikutukset syvenevät.

Pitkittynyt juominen voi suistaa henkilön monien ongelmien lisäsi myös esimerkiksi työttömyyteen mikäli kyseessä on työikäinen ihminen. Nykyään tehdään paljon etätöitä ja tämä yhdistelmä on varsin huono. Tällöin monenlaiset turva-ja tukiverkot puuttuvat eikä ongelmia huomata kuten ehkä aiemmin olisi tehty.

Vähintään nyt pitäisi seurata hyvin tarkasti, miten tilanne kehittyy muutoksen alkaessa konkreettisesti. Peruuttaminen tässä kohtaa ei liene mahdollista, mutta vauhtia voi monin osin hidastaa, jotta ehditään havainnoimaan mitä asiassa tapahtuu. Kaiken muutoksen jarruttaminen täysin ei ole myöskään kenenkään etu, mutta muutosten, joita yhteiskunnassamme tehdään, täytyy olla hallittuja ja hyvin suunniteltuja. Jos nämä eivät toteudu kuten nyt vaikuttaa, täytyy vähintään olla herkästi muuttamassa asioita parempiin ja toimivampiin suuntiin.