Viime aikaiset hallituksen toimet ovat nostattaneet tukkaa pystyyn vähän siellä sun täällä. Meno on ollut niin monipuolisen kylmää, että käänteiden seuraaminen on aiheuttanut epäuskoisia tuntemuksia. Moniin sellaisiin asioihin on negatiivisesti kajottu, joihin Suomessa ei perinteisesti ole ollut tapana puuttua. Kyyti olisi varmaan monta kertaa kylmempää , mikäli perussuomalaiset eivät olisi mukana hallituksessa.
Suomessa on pitkään rakennettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Työ on ollut pitkäkestoista, kohtuullisen kauaskantoista ja ennen kaikkea perustunut yhteisille, kansallisille arvoille. On ollut hämmästyttävää huomata, kuinka nopeasti ja välinpitämättömästi asioihin on puututtu tämän hallituskauden kuluessa. Erityisesti Kokoomuksen arvot tuntuvat jyränneen läpi hallitusyhteistyön. Elinkeinoelämän ohjeistukset ja painotukset vaikuttavat olevan ohjaavina tekijöinä pääministerin ja hänen puolueensa taustalla. Oma harkinta on heillä ilmiselvästi kaventunut entisestään.
Tämä kuvattu kehitys on kokonaisuutena haitallinen maallemme. Eriarvoistumisen ja kahtiajakautumisen lisäksi nyt kurjistetaan lähes kaikkia kansan osia, mukaanlukien keskituloiset. Vain aivan ylin tuloluokka kärsii suhteessa melko vähän tehtävistä heikennyksistä. Suurin yksittäinen voittaja ovat pääomatulot ja niihin liittyvät tahot. Pääomatulojen verotukseen ei ole puututtu millään tavalla.
Erityisen vaikeaksi tilanteen tekee se, että samanaikaisesti heikennyksiä tulee niin monella eri tavalla. Hinnat nousevat, tulot pienentyvät, palvelut supistuvat, korot ovat nousseet ja markkinatilanne on yleisesti vaikeasti ennustettava. Tämä kaikki aiheuttaa lisäksi kasvavaa tyytymättömyyttä ja levottomuutta yhteiskunnassamme. Monet ryhmät, joista useimmat ovat muutenkin heikoilla monellakin tavalla, kärsivät entistä enemmän. Esimerkkinä voisi mainita vanhukset, päihde-ongelmaiset ihmiset ja nuorten asumispaikoissa asuvat henkilöt. Mainittuihin ryhmiin kuuluvat tarvitsevat erityistä huolenpitoa ja monenlaista tukea arjessaan. Tällaisilta ryhmiltä leikkaaminen ja supistaminen on yksiselitteisesti väärin ja lisäksi lyhytnäköistä. Tilanne taatusti heikentyy näillä henkilöillä kun palvelut vähenevät. Tämä johtaa siihen, että pian samat ihmiset tarvitsevat entistä enemmän palveluja kunnon ollessa vieläkin heikompi. Tämä lisää sitten sekä kuluja että kärsimystä.
Hallitus on tehnyt selväksi ettei se aio perääntyä mistään uudistuksista. Edes lakot eivät vaikuttaneet sen kantoihin. Aiemmin tehdyt päätökset tulivat voimaan 1.4. ja nyt kehysriihessä ilmoitetut uudet päätökset tulevat voimaan pikimmiten, useimmat ilmeisesti jo tämän vuoden aikana. Työelämää säätelevät lait ovat ilmeisesti tulossa kevään kuluessa. Ennen näkemättömällä tavalla on siis käyty hyvinvointivaltion perustusten kimppuun. Jopa polttoaineen hinta nousee verojen nostamisen vuoksi. Tämä on sinänsä erikoinen yksityiskohta, koska vastaavia toimia erityisesti perussuomalaiset ovat aiemmin kritisoineet. Silloin asia on ollut osana ns.vihreää siirtymää. Nyt asiaa perustellaan puhtaasti verotulonäkökulmilla. Pitäisi kuitenkin pitää mielessä, että lopputulos on sama perusteluista riippumatta. Tarkoitus ei tässäkään pyhitä keinoja.
Vihreä siirtymä on yleisesti koettu perussuomalaisten keskuudessa varsin negatiivisena kokonaisuutena. Siinä on kuitenkin aivan hyviäkin puolia kunhan toteutus on maltillinen ja oikeudenmukainen. Uudet siihen liittyvät innovaatiot voivat jopa lisätä suomalaista liiketoimintaa ja tämä on hyvä asia. Aiemmin on kuitenkin paljon kritisoitu vihreitä toimia juuri epäoikeudenmukaisuuden ja eri arvoisuuden näkökulmista. Nyt kun on nähty tämän hetkisen hallituksen toimet, asettuu myös keskustelu epäoikeudenmukaisuudesta aivan erilaiseen asiayhteyteen.
Perustellusti tulee mieleen, että ovatko perussuomalaiset ajautuneet nyt huonoon seuraan ja tekevät itselleen vierasta politiikkaa ? Oliko pyrky hallitukseen niin kova, että ollaan valmiita luopumaan omista periaatteista, tavoitteista ja ihanteista ? Tämä on toki osittain kärjistämistä eivätkä kaikki asiat ole hullusti tässäkään asiassa. Kuitenkin niin moni asia on nyt pielessä, että se pakottaa vähintään pohtimaan ja kyseenalaistamaan asioita. Toivon kovasti, että vastaavanlaista pohdintaa tehtäisi avoimesti ja rehellisesti muuallakin perussuomalaisten ja miksei muidenkin puolueiden sisällä. Viime kädessä kyse on kuitenkin siitä, että millaisena maana haluamme Suomen jatkossa pitää ja millaiseen suuntaan sitä kehitämme. Mikäli kansalaiset laajassa mittakaavassa eivät viihdy maassa, eivät halua tai uskalla perustaa jatkossa perheitä eivätkä koe oikeudenmukaisuutta kotimaan politiikasta, muodostaa se hyvin ison ongelman jatkossa mm. sekä sisäpoliittisen että ulkopoliittisen turvallisuuden muodossa. Tämä on kuitenkin ainoa kotimaamme.