Nyt Merkel haluaa kovasti. Hän haluaa paremman ennakkovaroitusjärjestelmän. Hän haluaa vahvistaa poliisivoimia. Hän haluaa perustaa poliisiin uuden erikoisosaston. Hän haluaa armeijan tarvittaessa vahvemmin mukaan estämään iskuja. Hän haluaa kehittää terrorismitutkimusta. Hän haluaa kiristää aselakeja Euroopan tasolla. Hän haluaa parantaa tiedusteluyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Hän haluaa palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pakolaiset.

Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomio siihen mitä hän EI sanonut. Hän ei sanonut, että hän haluaa estää tai hillitä perusteetonta maahanmuuttoa. Hän ei sanonut haluavansa, että tunnistamattomat ja peperittomat henkilöt pysyvät talteen otettuina kunnes turvapaikkaprosessi on loppuun käsitelty. Hän ei sanounut haluavansa, että aseellista viranomaisvalvontaa on lisättävä riskialttiilla julkisilla alueilla. Hän ei sanonut haluavansa, että viranomaisten tekemiä kotietsintätoimia on tehostettava riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kohdalla ja heidän kokoontumistiloissaan.

Se mitä Merkel itse asiassa sanoi esityksessään on se, että hän haluaa lisää integraatiota, lisätä normikansalaisten valvontaa tietoverkoissa ja hän haluaa EU-kansalaisten riisumista aseista. Sinällään eräissä oikeansuuntaisissa aikeissa ei ole mitään pahaa mutta Merkelin pelkkä halu parannuksiin ei enää riitä. Tarvitaan tekoja.

Viranomaistekojen ja vastatoimien täytyy kyetä vastaamaan terrorismin voimaan ja raakuuteen. Sellainen tyyli ei todellakaan toimi, jossa kansalaiset joutuvat pysäyttämään näitä tekijöitä moottoripyörillä, autoilla tai heittelemällä kaljapulloja heitä kohti. Mikäli valtiovallan toimet niin Saksassa kuin muuallakaan Euroopassa eivät riitä, eivätkä ole uskottavia, seurauksena on vääjäämättä ennen pitkää korpilaki ja yleinen kaaos.

REIJO PAUNONEN