Osuipa silmiini uutinen siitä, miten kovin tyytyväinen komissio on EU:n laajuiseen työstressin hallinnan tiedotuskampanjaan. Työstressin hallinnan kampanjan suomenkielisiltä sivustoilta löytyy monenmoista materiaalia. Kampanja kestää 2014 – 2015 ja sen tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta työstressistä ja työn psykologisista riskeistä.

Työstressi on hitonmoinen piina sille, joka sen kourissa kärsii. Sitä ei varmasti kiistä kukaan. Eikä vähättele tilanteen tuskallisuutta. Tosin enemmän EU:ssa tuntuu tällä hetkellä olevan stressiä ja tuskaamassatyöttömyyden takia.

Tuota kampanjaa silmäillessäni tuli kuitenkin jälleen väkisin mieleen, että pitääkö EU:n tätäkin asiaa touhottaa EU:n laajuisesti? Suomen osalta tarvetta ei ainakaan olisi ollut: hyvin kevyellä etsimisellä löysin Työterveyslaitoksen pätevät nettisivut, joilla työstressiä on käsitelty laajasti.

Mutta tätä se EU on: suunnitellaan, strategioidaan, visioidaan, hallinnoidaan ja projektoidaan milloin minkäkin sinänsä hyvän tavoitteen puolesta ison kaavan mukaan. Julkaisuja, ohjelmia, kampanjoita ja nettisivustoja syntyy.  Teemavuosia pidetään milloin köyhyyden poistamisen, milloin ikääntymisen nimissä. Tulokset? Paljon puhetta ja julkaisuja, jotka pääosin sisältävät jo ennestään tuttuja juttuja.

Itse seurasin hieman enemmän noita köyhyyden vähentämisen ja ikääntymisen teemavuosia. Aiheet ovat tärkeitä ja kyllähän niistäkin ääntä täytyy pitää. Ja pidetäänhän niistä! Toimeentulo-ongelmat ja vanhusten asiat ovat esillä mielestäni aika paljonkin, ihan ilman EU:n teemavuosiakin. Tai sitten niitä vain osuu silmiini uutisvirrasta aiheisiin kohdistamani kiinnostuksen takia.

Näiden EU:n teemavuosien vaikutus maailmanmenoon on käsittääkseni ollut olematon. Mutta kyllä siinä jokunen suunnittelija ja kehittäjä itsensä on työllistänyt. Itsekin siis käytin jonkin verran aikaani näiden teemavuosien seuraamiseen 🙂 Mutta paljoa en hyötynyt. Joku harva hyvä luento tulee mieleen, etenkin tuosta köyhyysteemasta, mutta ei teemavuosi vuoria siirtänyt. Eikä varmaan edes yrittänyt siirtää.

Suhtautumiseni tämän tyylilajin EU-humppaan on hieman kahtiajakoinen. Aiheet (köyhyys, ikääntyminen, työstressi) ovat tärkeitä ja on hyvä, että niistä pidetään ääntä. Mutta toisaalta tuntuu, että aiheet on jo puitu kansallisella tasolla hyvin ja kuhunkin maahan sovitetulla tavalla sen maan lähtökohdat huomioiden. Nyt on luotu EU-tasolle yksi kerros, joka koordinoi, strategioi ja hallinnoi teemoja vielä EU-tasolla. Kevyempi kansallisten toimijoiden yhteistyöverkosto ei riitä, vaan pitää olla oikein EU-tason kunnon koneisto näitä jauhamassa. Ja komissio kiittää ja kuittaa.

Materiaaleista löytyy mm. tällaisia tuttuja hokemia:
”Johdon tulisi edistää kannustavaa työilmapiiriä ja kannustaa työntekijöitä ottamaan huolenaiheita esille ja tekemään ehdotuksia.”

”Hyvä johtamistapa ja henkilöstöjohtamistaidot auttavat luomaan hyvän psykososiaalisen työympäristön. Näitä taitoja voi oppia ja kehittää.”

Hohhoijaa… On kuultu nämä ohjeet jo aika monta kertaa ennenkin. Mutta nyt nämä jutut on keksitty myös EU:ssa!