Digitalisaatio väijyy joka paikassa, mutta emme silti osaa oikein sanoa, mitä kaikkea se on. Olen varma, että uuden hallitusohjelman yksi taikasanoja tulee olemaan ”digi”. Kaikki sitä haluavat ja kaikki sitä kannattavat. Se onkin samanlainen poliitikkojen turvasana kuin vaikkapa ”ennaltaehkäisy”, ”varhainen puuttuminen” ja ”rakenteellinen uudistus”. Kun ei keksitä muuta sanottavaa, paikalle kutsutaan joku noista aikamme sankareista.

Vähimmillään digitalisaatio on vain nykyisten toimintatapojen siirtämistä sähköiseen muotoon. Samat lomakkeet, jotka ennen olivat saatavilla paperisina, voi nyt täyttää netissä. Mutta hyvä, jos edes sen verran tehdään digitalisointia.

Parhaimmillaan digitalisaatio tehostaa niin yksityisen kuin julkisen sektorinkin toimintaa paljon. Tästä hyvänä esimerkkinä on Verohallinnon digitalisointihanke, joka tuo suuret säästöt samalla kun palvelun laatu paranee, tarkentuu ja nopeutuu. Seuraavaksi tarvitsemme sähköisen asunto-osakerekisterin nykyisen paperisirkuksen sijaan. Myös potilaslaskujen ja vakuutuskorvausten tiedot on saatava välittymään sähköisesti ilman ylibyrokraattisia koukeroita.

Kehityksen myötä jotkut nykyiset toimenkuvat käyvät tarpeettomiksi ja menetämme ne työpaikat. Teknistä kehitystä ei kuitenkaan pidä väkivalloin vastustella. Aikanaan hevosmiehet vastustivat rautatien tuloa, kun eivät nähneet, mitä kaikkia uusia mahdollisuuksia rautatie tuo tullessaan myös heille.

Todellisia digitalisaation syviä uudistuksia ovat Facebookin kaltaiset keksinnöt, jotka kokonaan muuttuvat tapaamme toimia. Facebook on luonut aivan uudenlaisen tavan olla yhteyksissä kavereiden ja sukulaisten kanssa. Puhumattakaan koko internetistä, joka vielä minun ylioppilaskeväänä 1994 oli hyvin uusi ja outo juttu ja jonka pääsin näkemään ensimmäisen kerran sen vuoden syksyllä Helsingin yliopistolla. Nyt tuntuu, ettei mene puolta tuntia elämästä ilman nettiä.

Digitalisaatio voi ravistella kokonaisia toimialoja. Näin kävi esimerkiksi pankkialalle, joka nousi 1990-luvun kriisistä  uudistaen palvelumallinsa ja toimintatapansa perusteellisesti. Emme todellakaan kaipaa jonottamista lounastauolla pankin konttorissa, mikä oli 1980-luvulla tavallista, vaan mieluummin hoidamme pankkiasiamme nettipankissa, vaikka se itsepalvelua onkin. Silti niin kovin paljon kätevämpää. Suomalainen pankkiala oli maailman edelläkävijä nettipankkipalveluissa ja korttimaksamisessa. Kehitystä ei rajoittanut liika sääntely, sillä sitä ei juurikaan ollut etukäteen olemassa, vaan se luotiin siinä samalla kun itse toimintaa kehitettiin. Samoin sähköisessä tunnistautumisessa yksityinen pankkiala loi ne välineet, joiden käyttö levisi laajalle, kun samaan aikaan viranomaisten kehittelemä vaihtoehto ei kiinnostanut kansalaisia.

Emme saa hukata tätä kehittämisotetta. Vaarana kuitenkin Suomessa ja EU:ssa on, että liialla sääntelyllä luomme niin tiukan kehikon, että se estää kehitystä nopeasti muuttuvilla toimialoilla. Näin käy etenkin silloin, jos EU-tason kompromissiratkaisut sääntelyssä tehdään aina keskiverron mukaan. Esimerkiksi maksamisen SEPA-uudistuksessa Suomi joutui ottamaan teknisesti askelia taaksepäin, koska muu Eurooppa ei kyennyt loikkaamaan meidän vauhtiimme mukaan. Mitä kehityksen tärväämistä!

Itse odotan autoliikenteen robotisaatiolta paljon. Vielä muutama kuukausi sitten pidin robottiautoja lähinnä tieteisfantasiana, kunnes minulle selvisi, että eurooppalainen vakuutusala valmistautuu jo täyttä päätä robottiliikenteen tuloon ja pykäliä vastuukysymyksistä kirjoitetaan jo! Suomen kaltaiselle harvaan asutulle ja ikääntyvälle maalle automatisoitu tieliikenne olisi merkittävä helpotus. Moni haja-asutusalueen käytännön arkinen ongelma tiivistyy kulkemisen vaikeuteen silloin, kun oman auton käyttömahdollisuutta ei ole. Kutsuperusteinen robottiliikenne mullistaisi tämän tilanteen. Itse asun Lohjalla, jonne junaradan saaminen olisi äärimmäisen tärkeää ja asia on edennyt pikkuhiljaa maakuntakaavoihin asti ja EU-tukien anomuksia kohti. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maanteillämme liikkuvat robottiautot paljon ennen kuin Lohja-radalla liikkuu henkilöliikenne. Tällä hetkellähän metroratakin lähestyy Lohjaa  kovempaa vauhtia kuin junarata…

Katso tästä linkistä lyhyt video siitä, miten eräs suomalainen mies digitalisoituu.