Viime viikolla valtakunnan vielä ykkösprinttimediana sinnittelevä Hesari valisti meitä siitä, miten pääkaupunkiseutu kasvaa pääosin maahanmuuton takia. Selvyyden vuoksi, maahanmuutolla tässä Helsingin Sanomien jutussa tarkoitetaan vastaanottavan yhteiskunnan kannalta haitallista kehittymättömien maiden humanitaarista siirtolaisuutta – tämä varmasti olikin jo kaikille selvä Otsikossa muistetaan vaatia, että valtion on verorahoistaan tultava tämä kasvu rahoittamaan. Sinänsä kummallista, sillä eikö meille ole kerrottu, että maahanmuutto tuo pelkkää positiivista kehitystä ja nimenomaan vaurautta vastaanottavaan yhteisöön. Vähiten tätä viestiä eivät ole toitottaneet meille jutun kuvassa oleva kolmikko Helsingin, Espoon ja Vantaan johtajista..

Juttua jatketaan tänään ja ääneen päästetään Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, annetaan miehen itsensä kertoa: ”Vieraskielisen väestön määrä kymmenkertaistuu 30 vuodessa. Se tarkoittaa meille valtavia haasteita.” Lisäksi kuulemme, että “VIERASKIELISET ovat yliedustettuina useissa kalliissa palveluissa, kuten lastensuojelussa ja työttömyyden hoidossa.” Kuten päivän HS kertoo, ovat vieraskieliset yliedustettuina muissakin asioissa , mistä voidaan kertoa ja uutisoida vasta kun riittävä etumatka on tekijälle turvattu.

Mutta palataan pääkaupunkiseudun haasteisiin.Mäkelä kritisoi valtionosuusjärjestelmää, minkä seurauksena Espoo maksaa valtiolle 200 miljoonaa tasausjärjestelmän kautta.Nimenomaan kritiikki kohdistuu siihen, että tämä on “poliittinen päätös, joka ei perustu mihinkään ja on täysin kohtuuton kasvusta ja maahanmuutosta vastuussa oleville kaupungeille.” Mäkelä ja muut pääkaupunkiseudun johtavat poliitikot unohtavat sopivasti olevansa itse vastuussa tästä kehityksestä – ja nimenomaan tekemänsä politiikan kautta.

Kaikki jutussa mainitut kaupungit ovat jo kohta 30 vuotta suhtautuneet humanitaariseen maahanmuuttoon ääriasenteella: on annettu ohituskaista asuntojonoissa, tuotettu tulkkauspalveluita, ajettu nimetöntä työnhakua ja tuettu tulijoiden kulttuurin ja uskonnon säilyttämistä ja edistämistä. Lisäksi viime vuosina kun laittomat kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet ovat lisääntyneet, on luotu vetovoimatekijöitä lisäämällä paperittomien terveys- ja muilla palveluita.

Kun nämä kaupungit ovat aikanaan sitoutuneet poliitisilla päätöksillään haalimaan huonolla integraatioennusteella olevaa väkeä, on nimenomaan valtio ollut ensimmäiset vuodet maksamassa kustannuksia.Tämän loputtua ollaan vaatimassa lisää rahaa, millä ei saada kuin uusia ongelmia ja uusia vaatimuksia. Ei puhettakaan, että itse ongelmalle tehtäisiin jotain.

Syksyllä 2015 tätä keskustelua käytiin meillä useassa kaupungissa. Eräs perustelu, joka toistui oli nimenomaan lyhytnäköinen taloudellinen hyöty: valtio maksaa kaikki kustannukset ensimmäiset kolme vuotta, joten tällähän on vain positiivisia vaikutuksia. Juuri tällainen ajattelu on haitallista kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Samalla kun valtiovalta yrittää houkutella kuntia, ajaa Euroopan Unioni taakanjakoa houkuttelemalla maahanmuuttoa vastaanottavia maita ja toisaalta uhkaamalla rangaistuksilla niitä valtioita, jotka vielä yrittävät pitää omasta edustaan ja kansallisesta identiteetistään kiinni. Kun lopetamme paikallisesti omatoimista turvapaikkaturismia ruokkivat vetotekijät, ei lähtömaista enää lähdetä turhaan vaaralisille merimatkoille parempaa elämää tavoittelemaan. Säästyneillä taloudellisilla panoksilla voidaan parantaa elinoloja kotimaassa ja kun varaa jää auttaa myös oikeasti hädänalaisia lähtöalueillaan ja niiden lähellä.