YLE-laki korostaa Yleisradion riippumattomuutta ja sen tehtävänä on tarjota ajankohtaisia uutisia ja ohjelmia, joiden perustana ovat totuudenmukaisuus, monipuolisuus ja journalistinen vastuullisuus. Ylen tulisi käsitellä asioita objektiivisesti ja tarkasti.

Koska YLE saa rahoituksensa veronmaksajilta, sen tulee olla avoin, puolueeton ja monipuolinen. Kuitenkin YLE on saanut kritiikkiä siitä, että se on antanut yksipuolisen kuvan tietyistä aiheista ja jopa vääristellyt tietoja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana YLE loi hyvin negatiivisen kuvan Donald Trumpista ja avoimesti kannatti Kamala Harrisin valintaa presidentiksi. Samoin YLE on ollut esillä DEI/Woke-keskusteluissa, mikä on herättänyt epäluottamusta sen puolueettomuuteen.

Veropäivän kunniaksi on hyvä muistuttaa, että Ylen johtoryhmän jäsenet tienasivat keskimäärin 184 000 euroa viime vuonna, ja toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ansaitsi 326 000 euroa. Ylen toimitusjohtajan palkka on yli kaksinkertainen määrä verrattuna pääministerin tai puolustusvoimien komentajan palkkaan. Ottaen huomioon Ylen toimitusjohtajan, pääministerin tai puolustusvoimien komentajan vastuualat, kuten henkilöstömäärä ja taloudellinen tulosvastuu, Ylen johtajien palkat vaikuttavat liian suurilta.

Ylen rahoitusta on myös leikattu, ja arvonlisäveron korotus sekä indeksikorotusten jäädyttäminen johtavat siihen, että Ylen rahoitus vähenee 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Ylen budjetti vuonna 2024 on 600 miljoonaa euroa, mikä on suurempi kuin Ruotsissa, mutta huomattavasti suurempi kuin Virossa, jossa kansalaiset maksavat vain 4,5 euroa vuodessa.

Suomalaisten luottamuksen palauttamiseksi Yleisradion riippumattomuuteen ja objektiivisuuteen, olisi tärkeää, että hallintoneuvosto nimittää uuden hallituksen ja toimitusjohtajan.

Kuten Trump aikanaan sanoi Diili ohjelmassa ”You’re fired”.