Tällä viikolla eduskunnassa hyväksytty kansalaisuuslain asumisaikavaatimusten nostaminen on todella tervetullut muutos suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Huomionarvoista on sekin, että nyt tehty muutos on vasta ensimmäinen kiristys kansalaisuuslakiin. Askel oikeaan suuntaan on kuitenkin otettu. Kansalaisuuden saamisella yksilöstä tulee yhteiskunnan täysivaltainen jäsen poliittisine oikeuksineen. Tämä edellyttää halua kotoutua ja oppia kieltä. Edellä mainitun saavuttamisen varmistamiseksi vaaditun asumisajan nosto on perusteltua.

Esityksessä kansalaistamiseen edellytettävä yleinen asumisaika nostettiin viidestä kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, minkä lisäksi asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennetään. Laista myös poistetaan kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus. Lisäksi monen muun ryhmän asumisaikaedellytystä nostettiin.

Nyt tehdyt muutokset vievät Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pohjoismaisempaan suuntaan. Ennen nyt tehtyjä muutoksia pohjoismaisella tasolla Suomi ja Ruotsi ovat edellyttäneet lyhyintä asumisaikaa, kun taas muissa Pohjoismaissa edellytetään verrattain pidempää asumista. Myös Ruotsi valmistelee parhaillaan yleisen asumisajan pidentämistä. Yleisenä pohjoismaisena linjana voidaan siten pitää yli viiden vuoden asumisaikaedellytystä.

Muihinkin verrokkimaihin nähden Suomessa vaadittu yleinen asumisaika on ollut lyhyimmästä päästä. Asumisajan pidentäminen kuvaa uutta ja erilaista näkemystä kotouttamis- ja kansalaistamispolitiikasta, jossa onnistunut kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan johtaa kansalaisuuden saamiseen, eikä toisinpäin.

Olennaista on, että suojelupoliisi arvioi lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että asumisajan pidentäminen voi osaltaan mahdollistaa sen, että henkilöstä on todennäköisemmin tiedossa sellaisia kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, joiden kertyminen saattaa kestää kauemmin. Tältä osin esityksellä on suojelupoliisin mukaan myös kansallista turvallisuutta parantava vaikutus.

Asumisaikavaatimuksen pidentämisellä Suomi siirtyy asteittain löperöltä maahanmuuttolinjalta kohti muiden Pohjoismaiden käytänteitä. On syytä huomata, että hallitusohjelmassa esitetään muutoksia muun muassa asumisaikaa, nuhteettomuutta ja toimeentuloedellytystä koskevaan sääntelyyn. Lisäksi hallituksen tavoitteena on ottaa käyttöön kansalaisuuskoe. Nämä kiristykset kansalaisuuslakiin tullaan toteuttamaan seuraavissa hankkeissa. Jo tulevan vuoden aikana on tarkoitus edelleen kiristää nuhteettomuus- ja toimeentulovaatimusta. Jatkossa tullaan esimerkiksi mahdollistamaan kansalaisuuden peruuttaminen tilanteessa, jossa henkilö on saanut kansalaisuuden toimimalla petollisesti, antamalla vääriä tietoja tai salaamalla olennaisen seikan.

Tavoitteena on, että arvokas Suomen kansalaisuus ei ole alennusmyynnissä jokaiselle maahan päätyneelle.