Os 3/4 Sisäisen turvallisuuden heikkeminen

Euroopan Unionin osana oleminen ja sen suurvaltapolitiikkaan osallistuminen on tuonut meille jatkuvasti huomattavia heikennyksiä myös sisäiseen turvallisuuteen.

Osa heikennyksistä johtuu jo pelkästään siitä, että EU:n talousjärjestelmän myötä Suomi ei enää pysty tuottamaan niitä resursseja, joita tarvitsisimme yhteiskuntamme pyörittämiseen. Tämä on johtanut mm. poliisin resurssipulaan, joka vakavasti heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta ja alentaa kansalaisten turvallisuudentunnetta.

Tätä ongelmaa on pahentanut entisestään se, että EU:n myötä suurtyöttömyydestä on tullut yhteiskuntaamme pysyvä ongelma, joka jo itsessään aiheuttaa valtavasti erilaisia sosiaalisia ongelmia. Ja samaan aikaan kun sosiaaliset ongelmat ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet, on mm. poliisien, sosiaalitoimen ja hätäkeskusten resursseja voimakkaasti leikattu.

Tässäkin me näemme miten asioiden tila viime kädessä riippuu talousjärjestelmän huonoudesta, sillä ilman tarvittavia resursseja lopulta kaikki taantuu. On siis ymmärrettävä, että vahva talous on kaiken hyvinvoinnin perusta, koska ilman resursseja yhteiskunnan on mahdotonta taata kansalaisille turvallista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Suurvaltaan kuuluminen on tuonut ennen hyvin turvalliseen maahamme myös suurvaltojen ongelmat; rajavalvonnasta luopuminen osana EU-järjestelmää on taannut vapaan liikkuvuuden rikollisille. Tämän myötä ennen turvallisesta Suomesta, jossa mm. huumeet olivat marginaali-ilmiö, on tullut turvallisen ”lintukodon” sijasta maa, jossa huumeet ja niihin liittyvä kova rikollisuus ovat valitettavasti arkipäivää.

Suurvaltaan kuulumisen hintaan sisältyy myös vastuuton maahanmuuttopolitiikka, jossa Suomeen on otettu EU-jäsenyyteen liittyvistä ”solidaarisuus- ja taakanjakosyistä” suuria määriä pakolaisia, joista suurimman osan taustoista emme tiedä mitään. Tämä on tuonut Suomeen sisäisen terrorismin uhan, joka itsenäisen Suomen ja toimivan rajavalvonnan aikaan oli meillä tuntematon uhka. 

Vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan seurauksena Suomessa elää jo vähintään kymmentuhatpäinen laittomien maassaolijoiden radikalisoitumiselle altis joukko. Näistä suuri osa voi olla hyvinkin katkeria siitä etteivät ole saaneet turvapaikkaa. Tällaiset ihmiset ovat erittäin helppoja saaliita erilaisille ääriliikkeille ja siksi muodostavat vakavan ja kasvavan turvallisuusriskin yhteiskunnallemme.

Suurvallan osana olemiseen hintaan kuuluvat ”solidaarisuuden ja taakanjaon” kustannukset ovat yhteiskunnallamme myös taloudellisesti sitä luokkaa, että jo muutenkin pahasti yskivä ja velanottoon perustuva taloutemme ei niiden kantamista mitenkään kestä. 

Lisäksi on muistettava, että suuri osa Eurooppaan vyöryvästä pakolaistulvasta on suoraa seurausta EU:n isojen jäsenmaiden omasta ulkopolitiikasta, koska ne ovat osallistuneet sellaisiin sotatoimiin ja pommituksiin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä, joissa kokonaisten valtioiden infrastuktuureja ja niitä koossa pitäviä valtarakennelmia on tuhottu. 

Tämä on johtanut näiden ennen turvallisten maiden muuttumisen konfliktialueiksi, joiden elintaso on romahtanut ja josta suuret pakolaismassat ovat vyöryneet Eurooppaan. Suomi EU:n jäsenenä on vähintäänkin ollut hiljaa hyväksymässä nämä toimet, mutta tämä yksi pakolaiskriisin keskeinen syy vaietaan poliittisista syistä EU-Suomessa lähes täysin.

Tässäkin kohtaa Suomen kansa siis maksaa suurvaltapolitiikkaan osallistumisen kustannuksia vuosittain miljardiluokkaan paisuvien maahanmuutto- ja pakolaiskulujen myötä. 

On myös huomattava, että kun olemme osana EU:ta, ja osan sen jäsenmaista osallistuessa tämänkaltaisiin pommituksiin, jotka aiheuttavat pakolaiskriisejä, se samalla nostaa näiden sodista ja pommituksista kärsineiden ihmisten vihaa myös meitä suomalaisia kohtaan ja lisää siten merkittävästi terroiskun mahdollisuutta Suomessa.

Samoin lasku tulee Suomessa maksuun myös kasvavien yhteiskunnallisten jännitteiden myötä, kun maahamme otetaan suuria määriä ihmisiä vieraista kulttuureista, joita jo muutenkin monissa vaikeuksissa oleva maamme ei mitenkään kykene absorboimaan. 

Tämä on johtanut ja johtaa vakavaan sisäisen turvallisuuden heikkenemiseen ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin, kuten esim. Ruotsin tapauksesta voimme nähdä.

Lisäksi EU-Suomen vallanpitäjät ovat suurvaltojen tyyliin alkaneet käyttää terrorismin uhkaa välineenä siinä, että he haluavat turvallisuuden parantamisen varjolla – vaikka ovat ensin omalla politiikallaan sitä heikentäneet – murtaa ihmisten kirjesalaisuuden ja yksityisyyden eli päästä käsiksi kansalaisten yksityisviesteihin ja kuunnella puheluja. 

Tämä johtuu siitä, että kun rajatarkastuksista – eli ulkoisesta turvallisuudesta – on suurvaltapoliittisista syistä luovuttu, niin ongelma on siirretty sisäisen turvallisuuden piiriin, jossa se on paljon vaikeampi ja kalliimpi hoitaa ja jossa ongelmaa pyritään nyt ratkomaan juuri oikeusvaltion periaatteiden vastaisilla toimilla, kuten kansalaisten yksityisyydensuojan murtamisella.

Tämäkin on tosiasiassa ihmisten turvallisuudentunteen mitä vakavinta heikentämistä, sillä yksityisyys on yksi vahvimpia turvallisuudentunteen luojia ihmisen elämässä. 

Suurvaltaan kuulumisen hinta tulee maksatetuksi tavallisella suomalaisella monin eri tavoin siis myös sisäiden turvallisuuden kohdalla, joka EU-Suomessa on heikentynyt nopeasti ja tulee EU:n jäsenenä pysyessämme edelleen jatkuvasti heikentymään.