Jos sinun olisi valittava näistä kolmesta, minkä valitsisit poliittiseksi opiksi ja yhteiskuntasi toteuttajaksi lähtemättä spekuloimaan näiden välimuodoilla tai teorioilla, joita maailmaan mahtuu. En esitä omaa näkemystäni, en omaa teoriaani näistä. Vain Wikipediasta löytämäni. Sehän on oman aikamme Ensyklopedia.

Altruismi (ransk. altruisme, lat. alter ”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle. Altruismin vastakohta on egoismi. Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi.

Wikipedia: Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen, tai nimitys tällaiselle järjestelmälle. Sosialismi syntyi Euroopassa teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla vastareaktiona tehdastyötä tekevien ihmisten huonoon asemaan. Sosialismin monimuotoisuuden vuoksi sille on vaikea antaa laajempaa yksiselitteistä määritelmää, josta edes kaikki sosialistiksi itseään kutsuvat henkilöt olisivat yhtä mieltä.

Historiallisesti huomattavin sosialistinen oppirakennelma on Karl Marxin esittämä. Siinä edellytetään sosialismin toteuttamiseksi tuotantovälineiden siirtämistä yhteisomistukseen sekä valtion tai yhteisön vahvaa valvontaa taloudessa. Nykyiset sosialistisiksi itseään kutsuvat liikkeet eivät kuitenkaan välttämättä enää allekirjoita yhteisomistuksen tavoitetta. Jotkut uudemmat sosialistiset liikkeet pyrkivät sosialismin ja markkinatalouden yhteensovittamiseen. Joka tapauksessa omaisuuden jaon aiheuttamalla taloudellisella tasa-arvolla tai sen puutteella on sosialistien oikeudenmukaisuuskäsityksessä keskeinen osa. Yhteisön kontrolli talouteen voi sosialistissa opeissa, suuntauksesta riippuen, toteutua valtion keskusjohtoisella sääntelyllä (“reaalisosialistiset” valtiot), paikallistason yksiköihin perustuvalla talousjärjestelmällä (esimerkiksi anarkismi ja anarkosyndikalismi) tai edustuksellisen demokratian kautta (esimerkiksi sosiaalidemokratia).

Wikipedia: Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa. Nykyaikana kapitalismi nähdään teollisuusyhteiskunnan kontekstissa.

Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu:

henkilökohtaisesta tai perheen taloudesta erotettuihin kirjanpitoa ylläpitäviin yrityksiin,

vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta asemasta riippumatta,

kehittyneen teknologian käyttöön, erityisesti suuryrityksissä, jotka tarvitsevat runsaasti sijoituspääomaa,

tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden

joustaviin työmarkkinoihin, jotka takaavat sosiaalisen liikkuvuuden, ilman orjuutta tai maaorjuutta ja lakiin perustuvia tai institutionaalisia rajoituksia, kuten minimipalkkoja tai ammattiyhdistyksiä

osakkeiden julkiseen kauppaan, jolla kerätään suuria määriä sijoituspääomaa.

Gilbert Keith Chesterton määritteli kapitalismin talousjärjestelmäksi, jolle on tunnusomaista, että pääoma on kertynyt suhteellisen pienelle omistajien joukolle ja että suuri enemmistö väestöstä palvelee mainittuja omistajia palkkaa vastaan.

Vapaa markkinatalous eli laissez-faire (ransk. antakaa tehdä) katsotaan joskus “puhtaaksi kapitalismiksi”. Laissez-faire tarkoittaa minarkismia, minimivaltiota tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti. Täysin puhdasta laissez-faire -kapitalismia ei ole koskaan ollut käytännössä.

Koska kaikki nykyiset suuret taloudet käsittävät sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa, on esitetty, että sekatalous kuvaa paremmin useita nykyisiä valtioita.

Vaikkei puhtaan kapitalistista valtiota tai aluetta olekaan, muun muassa länsimaat katsotaan yleensä ensisijaisesti kapitalistisiksi valtioiksi, vastakohtana sosialistisille valtioille – vastakkainasettelua esiintyi erityisesti kylmän sodan aikana. Nykyaikaisessa kapitalistisessa valtiossa lainsäädäntö rajoittuu määrittämään markkinoiden perussäännöt, joskin valtio saattaa tarjota joitain julkishyödykkeitä ja infrastruktuuria.

Kommunistisen puolueen manifestin vuodelta 1848 mukaan valtio on hallitsevan luokan ase: Nykyaikainen valtiovalta on vain valiokunta, joka hoitaa koko porvariluokan yhteisiä asioita.

Wikipedia: Etiikassa altruismi on oppi, jonka mukaan teon moraalisuus määritellään sen mukaan, tuottaako se hyvää muille. Altruismi on egoismin vastakohta. Altruismi ei sinänsä määrittele sitä, millainen teko tuottaa toisille hyvää. Hyvällä voidaan tarkoittaa mielihyvän lisäämistä ja kivun vähentämistä. Toisaalta hyvä teko voidaan määritellä sellaiseksi, joka tuottaa myös muille onnellisuutta. Altruismi on seurausetiikan haara, sillä siinä arvioidaan tekojen seurauksia vaikuttimien sijaan.

Modernit moraalifilosofit ovat yleensä sitä mieltä, että altruismi on tärkeää etiikassa, vaikkakaan kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, mitä altruismi on, kuinka sen voi selittää tai millaista sen pitäisi olla. Altruismi siirtyi länsimaiseen etiikkaan, kun kristityt filosofit lisäsivät teologiset hyveet uskosta, toivosta ja rakkaudesta kreikkalaisten kardinaalihyveisiin. Rakkauden, joka oli suurin teologisista hyveistä, ajateltiin olevan sisäinen hengellinen suuntautuminen toisia kohtaan. Rakkautta kuvattiin universaaliksi, ehdottomaksi ja epäitsekkääksi.

Skottilainen filosofi Francis Hutcheson vei ajatuksen vielä pidemmälle. Hän katsoi, että rakkaus on toimintaa kaikkia tuntevia olentoja, ei vain ihmisiä kohtaan. Hutchesonin mielestä jokainen kykenee rakkauteen eikä yksikään kardinaalihyveistä – rohkeus, viisaus, kohtuullisuus tai oikeamielisyys – ole hyve, ellei sitä motivoinut rakkaus.

Altruismin arvostelijat ovat kysyneet, että jos moraaliagentilla ei ole moraalista velvoitetta huolehtia omasta onnellisuudestaan, miksi kenelläkään muulla olisi velvollisuus huolehtia siitä.

Altruismin voidaan esittää olevan myös näennäistä. Tällöin ”altruisti” saa valta-aseman autettavaa kohtaan ja voi puolustaa tekojaan vetoamalla niiden moraaliseen ulottuvuuteen: eiväthän altruistiset teot voi olla väärin. American Nihilist Underground Societyn (ANUS) mukaan nykypäivän altruismi onkin vain sairaus ja egoismia valepuvussa. Altruisteilla on hyvä maine, ja voi olla hyödyllistä esittää jalomielisempää kuin on, sillä näin toimien voi voittaa itselleen ystäviä ja lepyttää vihollisia.

Altruismin psykologiaa:

Psykologinen egoismi on teoria, jonka ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat näyttää. Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi silloinkin itsekäs. Hän voi esimerkiksi saada altruistisista teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen egoistinen motiivi. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että altruistiset teot aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin ruoka ja seksi. Tekijän saama mielihyvä voi siten selittää ainakin osan altruismista.

Psykologisen altruismin mukaan ihminen toimii aina altruistisesti riippumatta siitä, seuraako toiminnasta hyötyä vai ei. Myös egoistinen toiminta pyritään oikeuttamaan vetoamalla johonkin epäitsekkääseen.

Altruismia voidaan tarkastella psykologiassa myös sosiaalisen oppimisen teorian avulla. Se tarkastelee altruismia hankittuna ominaisuutena. Sen mukaan altruismi on vanhemmilta, auktoriteeteilta tai muilta läheisiltä saatu meemi. Teoria ei ota kantaa siihen, mikä on altruististen toimijoiden perimmäinen motiivi.

Kun olet valintasi tehnyt, muistat varmaan, kuinka tänään on tyttöjen kansainvälinen päivä. Olet myös kuullut käsitteestä “kympin tytöt”. Tunnet sen varmaan siinä missä liki vastaavan käsitteen pojistakin. Minkä valinnan uskoisit heidän tekevän? Eroaako se omastasi? Jos eroaa niin miksi?