Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Snellmanin päivän tapahtumat 2022

Snellman tunnetaan Suomessa etenkin valtiomiehenä, taloutemme ja valuutan rakentelijana, kielipolitiikan hoitajana mutta toki hän vaikutti myös monessa muussa yhteydessä. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen lahjakkuus.

Wikipedia lainaten :

Snellman toimi porvarissäädyn edustajana vuoden 1861 Tammikuun valiokunnassa. Hänet nimitettiin senaattoriksi vuonna 1863. Hän toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä ja vastasi kansallisesta budjetista. Hän kohtasi tehtävässä huomattavia vaikeuksia, sillä tuolloin oli useita katovuosia. Eräs merkittävistä saavutuksista oli Suomen taloudelle merkittävän rautatieyhteyden valmistuminen Pietariin.

Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen läpivieminen. Suomen markka oli otettu käyttöön vuonna 1860. Markka oli kuitenkin aluksi sidottu Venäjän ruplan arvoon. Markka oli aluksi lähinnä nimellinen rahayksikkö, koska myös rupla säilyi edelleen maan valuuttana sekä hopearuplina että epävakaana paperirahana.

Snellman teki paljon työtä vuodesta 1864 saadakseen venäläiset viranomaiset taipumaan asiassa. 4. marraskuuta 1865 allekirjoitettiin manifesti, jolla Suomen hopeamarkasta tuli Suomen suuriruhtinaskunnan ainoa laillinen rahayksikkö. Myös hopearuplat säilyivät käytössä, mutta paperiruplia ei tarvinnut enää hyväksyä. Suomen markka oli alistettu Suomen Pankille, joka toimi Suomen hallinnon alaisuudessa. Näin Suomi oli saavuttanut rahataloudellisen itsenäisyyden.

Snellmanin toinen kauaskantoinen saavutus koski kieli­politiikkaa. Snellmanin filosofian mukaisesti Suomen kansan kehitys kansakuntana oli mahdollista ainoastaan suomen kielen kautta. Snellmanin aikana ruotsi oli kuitenkin käytännössä Suomen ainoa virallisissa yhteyksissä ja kulttuurissa käytetty kieli. Senaatti osoitti vain vähän halua muuttaa tilannetta.

Niinpä Snellman vetosi asiassa suoraan keisariin. Hän onnistui saamaan audienssin keisarin puheille tämän vieraillessa Hämeenlinnassa, ja 1. elokuuta 1863 keisari allekirjoitti kielisäädöksen, joka mahdollisti suomen käyttöönoton virallisissa yhteyksissä kahdenkymmenen vuoden siirtymäajalla.

Suomen itsenäisyyspäivää voitaisiin hyvinkin pitää näiden ja lukuisten muiden tapahtumien seurauksena liki vuosisata aiemmin tapahtuneena. Meillä kun oli liki kaikki mahdolliset tuon ajan itsenäisen valtion merkit olemassa jo Snellmanin aikoihin. Tuon ajan nimet ovat näkyvin osa historiaamme ja sen sosiaalista ja kulttuurista pääomaamme ja sen muistia.

Tänään itsenäisyyttämme koettelee täysin yllättäen käynnistynyt sota Ukrainassa ja sen aiheuttamat pelot, joita ruokkii omat kokemuksemme ennen talvisotaa 1939. Selkämme takana tehtiin sopimuksia, joissa Suomi siirtyi Venäjän vaikutuspiiriin ja olimme puolustamassa Mainilan laukausten jälkeen yksin itsenäisyyttämme runsaan sadan päivän aikana. Tällainen vääryys ei saa enää toistua.

Tänään toisen maailmansodan tapatumista on jo pian vuosisata emmekä ole voineet kuvitella joutuvamme pohtimaan omaa asemaamme eurooppalaisessa sodassa ja globaalissa maailmassa sen rauhallisessa vakiintuneessa läntisessä demokratiassa EU:n eräänä vakaimmista valtioista Pohjolassa. Ja vielä yhdessä Ruotsin kanssa tähän joutuneena.

Venäjän arvaamaton käyttäytyminen sai meidät kuitenkin pohtimaan uudelleen asemaamme siinä missä myös Ruotsi omaansa. Niinpä kevään 2022 aikana käyty kansalaiskeskustelu sekä ylimmän valtiojohtomme aktiviteetti johtivat lopulta lausuntoon, jonka presidenttimme ja pääministerimme antoivat tänään yhdessä:

Koruttomuudessaan tämä historiaan jäävä lyhyt ja ytimekäs lausunto sai tällaisen muodon Snellmanin päivänä 2022. Snellmanin, joka ei ollut vain valtiomies vaan myös tiedemies, tutkija, lehtimies ja filosofi. Monen kokemana ehkä myös talouttamme aikanaan ohjaillut pankkimies.

Tasavallan presidentin kanslia

Valtioneuvoston kanslia

Tiedote 30/2022

12.5.2022

Kevään ajan on käyty tärkeää keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Aikaa on tarvittu kotimaiselle kannanmuodostukselle sekä eduskunnassa että koko yhteiskunnassa. Aikaa on tarvittu tiiviille kansainväliselle yhteydenpidolle niin Naton ja sen jäsenmaiden kuin myös Ruotsin kanssa. Olemme halunneet antaa keskustelulle sen vaatiman tilan.

Nyt kun päätöksenteon hetki on lähellä, toteamme omat yhtenevät kantamme myös eduskuntaryhmien ja -puolueiden tiedoksi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi.

Sauli Niinistö

Tasavallan presidentti

Sanna Marin

Pääministeri

Lausunnon syntymisen taustalla on nopeasti edennyt prosessi, jonka takana taas eräänlainen evoluutio, jonka voisi hyvinkin laske myös Snellmanin tai hänen Hegel isminsä kautta syntyneenä pohdintana.

Se syntyi 77 päivää sen jälkeen, kun Ukrainan sota oli Euroopan mykistänyt. Jatkossa edessä on sen tekninen ja samalla myös konkreettinen valmistelu. Sitä on toki pohjustettu valtiovierailujen kautta ja varmistettu tämän valmisteluajan turvallisuus pitäen aktiivista yhteyttä Naton avainvaltioiden johtoon.

Viimeksi Britannian pääministerin vierailuun Suomessa ja Ruotsissa sekä luvaten turvatakeet myös nyt alkavalle valmisteluvaiheelle, koskien kaikkia Natomaita erikseen. Jokaisen kun on se erikseen hyväksyttävä lähikuukausinamme.

Suomessa Nato jäsenyydellä on jahkailut kymmeniä vuosia ja nyt syntyi hetki, jolloin ns, Nato-optio oli lunastettava. Kansasta sen takana on ollut noin 70-80 % gallupien mukaan ja vastustanut 10-15 %. Kansanäänestystä aiheesta ei haluttu. Nämä hurjat luvut syntyivät sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Ikään kuin tarkoituksella hakien Naton näin rajoilleen myös Itämeren lahdissa ja Suomen rajoillakin. Vai oliko tämä ehkä Putinin tarkoituskin? Medioittemme selvitysten mukaan osa hänen varakkaista oligarkeistaan on saanut lyhyessä matematiikassa arvosanan improbatur miinus. Sekin voisi selittä paljon tapahtumien kulustakin.

Jatkossa Ruotsi toimii mutkattomammin hoitaessaan hallituksessa Nato-hakemuksensa. Suomi taas edellyttää ensin hallituksen käsittelyn tulevana maanantaina, jonka jälkeen se siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnassa aiheesta todennäköisesti äänestetään, jolloin vastaehdotuksen voisi olettaa saavan 10-15 ääntä.

Ruotsissa edetään saman aikataulun puitteissa tulevana maanantaina. Ilmiö on sikäli Suomea mairitteleva, että sen synty ja eteneminen on koettu Suomen kautta eteneväksi, olkoonkin että se koskee molempia naapuruksia.

Kyse on Suomen geopoliittisesta asemasta ja sen vaatimasta myös puolustuksellisesta merkityksestä, historiastamme itsenäisenä valtiona ja aiemmin osana Ruotsia. Itämeren valtiot voivat luottaa Suomeen ja sen myös kylmään harkintaan sekä puolustukseen, pragmaattiseen mielenlaatuun.

Historiallisen päivän päättää Eurovision Song Contest 2022 semifinaali 2 ja sen suora lähetys Torinosta. Suomalaiset jännittävät pääseekö Suomen edustaja The Rasmus finaaliin illan ensimmäisenä esiintyjänä. Toki tätä samaa jännittävät myös ruotsalaiset oman edustuskappaleensa osalta ja etukäteissuosikki kisojen voittajaksi on luonnolliset Ukrainan edustaja.

Näin siis tänään, toisin kuin Snellmanin aikana, viihde ja sen tuoma lisä on osa myös kansojen välistä kisailua ja me kansalaiset otamme osaa sekä jäsenyyteemme Naton organisaatiossa, olemme kiinnostuneita eurooppalaisesta viihdetarjonnasta mutta myös vaikkapa urheilusta, jossa Suomi tarjoaa jääkiekon MM-kisojen jännitystä puolustaen samalla vuoden takaisen olympiakultansa mainetta ja kunniaa.

Tällä kertaa Venäjän joukkue ei kuitenkaan asetu mahdollisessa finaalissa vastustajaksemme. Sen sijaan olemme monella tavoin valmistuneet Venäjän aiheuttamaan muuhun kiusantekoon, joista hybridi- ja kybervaikuttaminen sekä sen monet ilmenemismuodot saattavat vaikeuttaa lähikuukausina arjen elämäämme.

Se mitä kaikkea tällä tarkoitetaan ja kuinka ilmiö on muuttanut elämäämme jo ennen nyt alkavaa Nato jäsenyyden lopullista hyväksyntää jokaisen jäsenmaan kohdalla erikseen, löytyy mm. kirjastani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” jo vuodelta 2011.

Sitä kuitenkin edelsi jo 1970-luvulla kirjoittamani kirja, jonka painovuosi siirtyi runsaan pari vuosikymmentä myöhemmäksi nimellä ”Arctic Babylon 2011”. Sitä seurasi pian kirja nimetä ”Social media economy and strategy” täyttäessäni 60 vuotta.

Kymmenen vuotta myöhemmin taas kirja nimeltä ”Cluster art and Art of Cluster 70 years ja Muistelmakirja NYT – The way of my life”.

Väliin mahtuu eläkevuosien aikana (kymmenen vuotta) runsas 20 monografista kirjaa. Eläkevuotemme voivat olla myös hyvin tuotteliasta aikaa, kirjoittajana ja taidetta, politiikkaa seuraten ja mukana eläen, ehkä usein monelle meistä se kaikkein tuotteliaimpana hetkenä samalla kokienkin. Tämä tiedoksi ja rohkaisuksi kaikille eläkevuosia odottaville ja samalla myös ikäihmisiä auttaville käsille.

Pitäkää heitä hyvää huolta. He saattavat pelastaa tämän maan ja maapallon pelkällä uskomattomalla määrällä osaamista, jonka saaminen yhteiseen käyttöömme on ylenkatsottu monissa nuoruutta palvovissa kulttuureissamme. Se on virhe, joka voi johtaa Ukrainassa kohtaamiimme veritekoihin ja siviilien raiskauksiin, surmaamiseen. Tuskin tätä harrastavat eläkeikäiset vanhukset edes Venäjällä?

Toukokuussa 2011 terroristijohtaja Osama bin Laden sai surmansa salaisen ja pitkään valmistellun operaation seurauksena. Vasta tämän jälkeen syyskyyn 2001 terrori-iskun pölyn voitiin katsoa laskeutuneen. Sama pätee myös niihin tekoihin, jotka nyt aiheuttavat meille ylimääräistä tuskaa ja vaivaa Ukrainan sodaksi kutsutussa terrorismissa. Sen pölyt eivät laskeudu hetkessä. Kaikki me tiedämme tämän myös Venäjällä. Siellä kun on edelleen myös shakkia pelaavia ja kirjoittavia vanhuksiakin.