Vaalien aikaan ei pidä hämmästellä jos hakkerit ja kybersodan trollit ovat viruksineen liikkeellä ja sivustot eivät aukea. Vaaleihin voi mennä hyvillä mielin ja muistaen että kybersotaakin vahvempi väline on oma äänestyskopissa annettu äänemme. Onneksi se ei ole vielä sähköinen. Ei sellaiseen vaaliin kukaan luottaisi.

Kun gallupit sojottavat Perussuomalaisten kohdalla reilusti ylös ja varsinaiseen vaalipäivään on vielä viikko, turuilla ja toreilla menestymään oppinut kansanliike on luonnollisesti kirikilpailun suosikki ja silloin on varauduttava ankaraan häirintään perinteisten medioitten ja sosiaalisen median sivuilla. Kirjani sosiaalisen median taloudesta sekä strategiasta käsittelee näitä ilmiöitä ja hybridiyhteiskunnan kouristelu kybersodan ilmiöitä. Niihin tulee suhtautua vakavasti ja niihin on myös kyettävä vastaamaan valtionhoitajana.

Uusin kirjani ”Finland’s big year 2017 -Suomi 100” alkaa esitellen mitä me ymmärrämme korporatiivisella valtiolla tänään. Se syntyi yhdessä japanilaisten ystävieni ja tutkijakollegoiden kanssa. Se osa on vain parin sivun mittainen. Laajempi teksti löytyy kirjasta joka käsittelee mediayhteiskuntaamme ja sen kouristelua.

Sen sijaa kansakuntamme juhlakirjassa käytän enemmän tilaa esitellen kaikki kuninkaamme, keisarimme ja presidenttimme. Nykyinen presidenttimme käyden jopa kuvitteellisen kamppailun virastaan oman aikamme medioitten edessä edellisten presidenttien kanssa.

Tätä kuninkaitten ja keisareitten vaihetta kesti liki tuhat vuotta.

Sadas kirja syntyi satavuotiaan Suomen kunniaksi. ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100.” Siinä on lainattu sadasta kirjastani juttu, artikkeli, blogi, essee kustakin. Toki osin myös niitä yhdistellen. Mutta pysyen koko ajan omissa teksteissäni. Itseään saa lainata.

Ei riitä että omistat kirjan, luet ja panet toimeen kirjasi opetukset. Kertoi Shakespeare aikanaan. Sinun on tehtävä sen jälkeen myös oikeat valinnat. Ja minun valintani oli kirjoittaa kirjani itse. Myös väitöskirjat ja erikseen niin luonnontieteissä kuin ihmistieteissäkin. Poikkitieteisyys kun on eri asia kuin monitieteisyys.

Poikkitieteinen luovuus ja innovaatio syntyy saman pään sisällä. Monitieteinen yhteistyönä ja silloin myös aina kompromisseina. Politiikka on kompromisseja, tiede ei ole sitä koskaan. Poliitikko pyrkii vakuuttamaan omalla totuudellaan muut. Tiede ei tee sitä koskaan. Se kun on myös koko ajan muuttuvaa ja myös omaan totuuteen suhtaudutaan aina epäillen ja kritiikkiä sietäen.

Kun kritiikki alkaa yllättäen lisääntyä, tutkija alkaa lähestyä jotain uutta ja merkittävää. Joskus se on uusi teoria tai malli, äärimmäisen harvoin koko maailmankuvamme muuttava ja paradigmainen löydös. Elämme nyt tällaista paradigmaista vaihetta tieteissämme ja samalla muuttuvassa yhteiskunnassamme. Tässä kansalla (popula) ja sen kansanliikkeellä (populismi) on vaativin tehtävä ottaa sekä muutos vastaan että käyttää sitä taloutensa, kulttuurin ja sosiaalisten rakenteiden osana ja jokainen meistä tähän muutokseen osallistuen ja samalla siihen sopeutuen.