Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Mielenrauhaa

”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca).

23.05.2023

Ihminen on tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän rakastelee, urheilee tai keskustelee. Salaisuus on siinä, että silloin hänen ajatuksensa eivät harhaile. Harhaileeko sinun ajatuksesi rakastellessa, urheillessa tai keskustelussa? Kokeile silloin lausua tyhjiä sanoja, ääntä ilman ajatusta. Dat inania verba, dat sine mente sonum, neuvoo Vergilius.

Mielenrauha on aikamme teemana se kaikkein kimurantein. Lähestyn sitä käyden keskustelua psykologi Arto Pietikäisen kanssa. Hänen tekstinsä on lähinnä omaani ja vastaankin hänelle suulla suuremmalla. Käytän apuna ja tukenani vuosituhantista viisautta, latinankielisten sananlaskujen aarteistoa. Se on pohjaton, joten valitsen vain lähinnä D-kirjaimella alkavat. Vältän käyttämästä tekoälyä ja robotiikkaa. Jos muulta vaikuttaa, syynä on ns. shakin pelaajan syndrooma.

Mielenrauha on sitä, että tykkäät olla juuri siinä missä nyt olet. Bussissa tai sohvalla lukemassa tätä lehteä, matkalla kotiin tai kaverille. Se on sitä, ettet haikaile bussista sohvalle etkä sohvalta bussiin. Ettet mieti kaverin luona, että voi kun pitäisi olla jo kotona, tai kotona, että voi kun pitäisi nähdä kavereitakin. Et haluaisi olla missään muualla. Ja se on huima saavutus. Elät nykyhetkessä, et vatvo menneitä tai murehdi tulevia. Neuvoo meitä ja minua teksti, jota lainaan ja samalla kritisoin. Kritiikki kun antaa korpeille anteeksi mutta kiusaa kyyhkysiä. Dat veniam corvis, vexat censura columbas. Ei tätä Kolumbus keksinyt vaan Juvenalis.

– Mielenrauha tarkoittaa sitä, ettet anna kielteisten ajatusten hallita itseäsi vaan tunnet eläväsi omien arvojesi mukaista elämää. Mielenrauha ei ole tunne, vaan kyky, jota voi harjoitella, psykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta sanoo. Osaatko sinä harjoitella mielenrauhaa? Onko sinulla ehkä vihollisia, jotka piinaavat mielenrauhaasi? Siihenkin minulla on tarjota sinulle lääke. Älä puhu vihollisistasi pahaa, ajattele vain. De inimico non loquaris, sed cogites! Kuka tämän vuosituhantisen viisauden lausui? Pubilius Syrus, henkilö, jonka lausahduksia on mitattu paljon kauemmin kuin kenenkään eläväisen ja oman aikamme tietäjän. On syytä luottaa sellaisten henkilöiden sanomisiin, joista on tullut vuosituhantisia sananlaskuja latino kieliä puhuville kansoille sekä sitä kautta viimein suomalaisillekin. Carpe diem ei ole niistä ainut.

Aikaan tarttuva ihminen on ajan vanki maailmassa, jossa aika ja sen suhteellisuus ovat muuttaneet tieteemme myötä kaiken. Muutos oli paradigmainen, maailmankuvat muuttava. Jos et ole kyennyt muuttamaan suhdettasi aikaan ajoissa, olet hukassa, hukkunut. Elät väärässä maailmassa tieteemme kanssa. Historiaa tutkivan ei ole tarvis ajautua ajan vangiksi eikä pyövelin hirttäytyä köyteensä. Tämän voit kirjata vaikkapa minun sanomaksi. Jokaisen meistä on oltava oman onnensa seppä, ei muilta lainatun. Elä omien sananlaskujesi kautta viimeistään eläkeikään ehtiessäsi.

Kun olet sovussa mielesi kanssa, otat tyynesti vastaan myrskytkin. Mielenrauhan metsästäminen kannattaa aloittaa teoista, sillä niitä on helpompi hallita kuin ajatuksia. Vaikein on muuttaa tunteita, joten niiden pöyhiminen kannattaa jättää viimeiseksi. Ajatuksesi on sanoista tehtyjä. Hallitse sanasi, joita käytät. Ja näin sinä olet lopulta vapaamatkustaja lopun aikaa elämästäsi.

Sitä paitsi, kun teet ja ajattelet toisin, myös tunteesi muuttuvat. Jälleen lainaus, jonka kohdalla täytyy pysähtyä. Oletko sinä mielestäsi tekijä vai ehkä enemmänkin ajattelija? Pyrkiikö tekemisesi rahan ansaitsemiseen? Entä ajattelu? Onko siinäkin taloudellinen motiivi taustalla? Pyritkö korjaamaan tilannetta opiskelemalla? Minä arvaan ajatuksesi ja tekosi motiivit. Kysyt mitä mieltä olen opiskelusta: En arvosta enkä pidä hyvänä, jos se tähtää rahan ansaitsemiseen, vastaa sinulle Seneca. De liberalibus studiis quid sentiam, scire desideras: nullum suspicio, nullum in bonis numero, quod ad aes exit. Senecan elämä on ollut orjan elämää. Rahaan ja sen ansaintaan sidottua painajaista. Muistuttaa Suomen hallituksen kokoonpanoa ja siitä käytävää riitelyä medioissamme.

Keskity kuin rakastellessa

Harvardin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ihminen on onnellisimmillaan rakastellessaan, urheillessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Onnettomimmillaan hän on levätessään, tehdessään töitä tai nyhjöttäessään kotitietokoneensa ääressä. Olen siten juuri nyt poikkeuksellisen onneton, lepään ja nyhjötän kotikoneeni ääressä ja yritän kirjoittaa. Muistutan kuollutta ruumista. Kuolleista ei muuta kuin hyvää, kertoo Homeros. De mortuis nihil nisi bene.

Onnellisia puuhia yhdistää se, että niihin on paneuduttava. Kun rakastelet, mielesi ei harhaile, ja se synnyttää onnentunteen. Väittää lukemani teksti. Se provosoi minua ulos onnen tunteestani. Jo Lucretius tiesi kuinka: De gustibus non est disputandum. Olen häntä usein lainannut. ”Makuasioista ei pidä kiistellä”.

Valitettavasti samainen tutkimus paljastaa myös, että lähes puolet ajastaan ihminen ajattelee jotain muuta kuin sitä, mitä hän on tekemässä. Ja kuten sanottu, vaelteleva mieli taas on onneton. Näin lukemassani tekstissä ja samalla ajatukseni vaeltaa lukemastani tekstistä toiseen sekä latinankieliseen viisauteen. Terve mies ajattelee rakastelua joka toinen minuutti. Usein pelkkiä muistoja. Damnatio memoriae – ”Muiston tuomitseminen” on virheistä suurin.

Kannattaa siis aloittaa pikaiset tietoisuustreenit. Mindfulness, eli hyväksyvä tietoinen läsnäolo on sanahirviö, joka tarkoittaa mielen kykyä havaita sitä, mitä itsessä ja ympärillä juuri nyt tapahtuu. Lähtökohta tuntuu lievästi nyrjähtäneeltä – pitääkö havaitsemistakin tosiaan harjoitella? On siitä tutkimusten mukaan ainakin hyötyä. Näin siis teksti, jota moni lukee ja toisen kuuntelevat. Kirja, luetuksi tarkoitettu, ei ole kuunnelma. Mitä vanhemmaksi sinä tulet, sitä enemmän ehdit lukea. Jotta tässä onnistut parhaalla mahdollisella tavalla, rukoile kuten Juvenalis Juppiteria: Anna, Juppiter, elinaikaa, anna paljon vuosia. Da spatium vitae, multos da, luppiter annos! Ja kun motiivisi on oikea, lukemiseen pyrkivä, sinua kuunnellaan.

– Tietoisuustaitojen vahvistaminen lievittää stressiä ja vähentää murehtimisajatuksia. Myös kipupotilaat ja ahdistuneet voivat saada siitä apua, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille: Anna minulle tuhat suudelmaa, sitten sata, sitten tuhat lisää. Da mi basia mille, deinde centum, / Dein mille altera (Catullus). Ja jos tämä ei onnistu, tehkää tietä paremmille. Da locum melioribus (Terentius).

”Kun viimeksi kävit ruokakaupassa, mitä päässäsi pyöri? Kinastelit ehkä mielessäsi työkaverisi kanssa. Pakastealtaan kohdalla muikistelit, koska juuri silloin keksit vastakommentin. Raahasit työkaveriasi mielessäsi kassalle asti ja poimit kärryihisi mitä sattuu. Et tuntenut pakasteherneiden kylmyyttä. Et huomannut eksynyttä pikkupoikaa etkä haistanut vastapaistettua korvapuustia.” Tämä lainaamani teksti on jatkoa edelliselle. Jos tapaatte ihmisen etsimässä rahoilleen vastiketta valintamyymälästä, minä neuvon teitä: Antakaa hänelle hieman rahaa ei siksi, millainen hän on ihmisenä, vaan siksi, millaisia me olemme ihmisinä.” Demus aliquid aeris tamquam homines, non tamquam homini (Herodes Atticus).

Ota tila murehtimisesta

”Oikeastaan kaupassa kävivät vain jalkasi. Ajatuksesi ja aistisi jäivät jumiin työpaikallesi”. Kirjoittaa lainaamani teksti ja osoittaa ylimielisen sormensa kohti sinua. Hennosta kynnestä lähtien. De tenero ungui (Horatius). De verbo, sananmukaisesti. Tarina kertoo sinusta. De te fabula narratur (Horatius).

– Ihminen kulkee usein kuin automaatiossa. Mindfulness tähtää siihen, että tiedostamme miltä meistä juuri nyt tuntuu: pelottaako, palelenko, hakkaako sydämeni. Saatan esimerkiksi huomata, että jännitän ennen luennon pitämistä. Ja varmasti jännität. Ihminen ei pelkää kuolemaa vaan julkista esiintymistä. Se on lajimme juurista, evoluutiosta kertovaa. Debitum naturae / Velka luonnolle.

Aistin pelon kehossani ja huomaan, kuinka päähäni putkahtaa ajatus, että joku voi pitää puheitani tyhminä. Tiedostan ja hyväksyn nuo tunteet. En tule niille immuuniksi, mutta osaan suhtautua niihin lempeämmin, kehopsykoterapeutti Leena Pennanen sanoo. Mutta minä sanon teille muuta. Sinun ongelmasi ei ole vielä vanhuuden tylsistyminen tai vapiseva hulluus. Dementia senilisi / Delirium tremens. Jos paholainen sinua riivaa, muista kuinka hän on vain Jumalan apina. Diabolus est Dei simia. Oli se mitä tahansa: Antakoot jumalat sen päättyä hyvin. Di bene vortant. (Plautus, Terentius).

Kun mielen huomio kytkeytyy hetkeen, tilaa murehtimiselle jää vähemmän.

Harjoitella voit heti huomisaamusta. Pureskele aamiaisesi hyvin, aisti miltä sämpylä tuntuu suussa, onko se makea vai suolainen. Sinun ei tarvitse syödä omituisen hitaasti, riittää kun huomaat mitä teet. Kun lähdet iltalenkille ja mielessäsi jatkat kinaa työkaverin kanssa, voit valita toisin. Kiinnitä huomiosi mieluummin puihin ja askeltesi ropseeseen. Mutta mitä teet, kun huomaat, kuinka kauniilla naisella, sen patsaalla, on kalan pyrstö? Desinit in piscem mulier formosa superno.

Kalenteri paljastaa arvosi

Arvot kuulostavat hutulta, mutta ovat kaikkea muuta. Ilman niiden tunnistamista ja toteuttamista mielenrauhaa on vaikea saavuttaa.

Arvosi näet avaamalla kalenterisi. Silmäile erityisesti työpäivän jälkeisiä tunteja. Mitä siellä lukee? Mihin iltasi käytät? Luotan ikivanhaan viisauteen. Vergiliuksen oppeihin: Tämän rauhan on jumala meille suonut. Deus nobis haec otia fecit.

Vietät neljä iltaa työkokouksissa – plim, löytyi arvo! Niitä ovat ahkeruus, menestyminen, työlle omistautuminen. Seisotko valintojesi takana? Vievätkö ne aikaa jonkin toisen, kenties vielä tärkeämmän arvosi toteuttamiselta? Luotan Porin kaupungin mottoon: Deus protector noster. En nyt toki jokaiseen porilaiseen. ”Jumala meidän suojelijamme”.

– Et ehkä ole vain pysähtynyt miettimään, mihin vapaa-aikasi haluat käyttää. Esimerkiksi terveys tai perhe muuttuvat arvoiksi vasta sitten, kun niiden hyväksi tekee konkreettisia tekoja. Arvo on aina teko, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon teille. Ennen kuolemaa ja viimeisiä hautatoimituksia ei pidä sanoa onnelliseksi kenenkään elämää. Dici beatus ante obitum nemo supremaque funera debet (Ovidus).

Sinä määräät, ajatukset eivät

”Kuvittele että kun huomenaamulla heräät, sinulta puuttuu vasen käsi.

Alat kaivata kättäsi kiihkeästi. Päähäsi mahtuu vain yksi ajatus: jos vain saisin vasemman käteni takaisin, kaikki olisi hyvin. Pystyisin mihin tahansa. En valittaisi enää koskaan.” Hyvä avaus johdannoksi jo kerrotusta kertomiseen (Dictum de dicto), jossa ”sanottu riittää viisaalle”. (Dictum sapienti sat est (Plautus).

”Vasemmasta kädestäsi tulisi onnesi ehto. Vaikka juuri nyt, kuten eilen ja sitä edeltävinä päivinä, se todennäköisesti roikkuu sinussa tymäkästi kiinni. Tunnistat nytkin toki sen tarpeellisuuden, mutta sen olemassaolo ei silti riitä antamaan sinulle mielenrauhaa. Olethan ihminen, ja ihmisellä on tapana kehittää tyytyväisyydelleen aina uusia esteitä. Suurin uhka mielenrauhalle onkin tyytymättömyys.” Oli päivä mikä tahansa, minä sanon sinulle, se on vapautumisen päivä. ”Dies absolutionis”. Ellet nyt ole hukannut päivää. ”Diem perdidi”.

– Entä jos sinulla onkin tässä ja nyt kaikki mitä mielenrauhaasi tarvitset? Elämme helposti harhassa, että onni piilee jossain muualla. Vaikka rinnallamme olisi upea ihminen, mietimme, olisiko jossain vielä parempi. On kovin tyypillistä, ettei ihminen näe asioiden arvoa, ennen kuin menettää ne, Arto Pietikäinen sanoo. Mutta minä sanon sinulle. Tämä on onnen päiväsi. ”Dies faustus”. Juhlapäivä kerrassaan. ”Dies feriati”.

Myös ajatukset murentavat mielenrauhaasi. Jos uskot että kielteiset ajatuksesi ovat tosia, niillä on sinuun ylivalta. Pahimmillaan ohjailet elämääsi sen mukaan, mitä ajatuksesi sinulle sanelevat.

Mieltäsi saattaa painaa esimerkiksi sitkeä pelko, että olet tylsää seuraa. Kun seuraavan kerran tunnistat ajatuksesi, liitä sen eteen lause ”Minulla on ajatus”.

Kas näin: ”Minulla on ajatus, että olen tylsää seuraa”. Mieti, onko ajatuksestasi sinulle mitään hyötyä. ”Olen tylsää seuraa” ei ole fakta vaan oma arviosi itsestäsi. Voit kirjoittaa sen paperille ja polttaa takassa.” Julma välttämättömyys? Dira necessitas (Horatius), Viimeinen taistelu? Dimicatio ultima? Vainajien hengille omistettu? Dis manibus (sacrum).

Myös stressitön elämä voi olla vaarallinen tavoite. Jos vain hidastat, luovut ja lillut, saatat hylätä itsellesi tärkeän haaveen, jonka puolesta ponnisteleminen toisi elämääsi iloa ja merkitystä. Ainoaksi tavoitteeksesi tulee stressin välttely, etkä edes muista, että sinulla oli aikoinaan kiinnostavampiakin unelmia.” Ala opiskella, usko edes Cato vanhempaa: Opiskele, sillä kun onni äkkiä häipyy, jää sinulle tieto, joka ei hylkää ihmistä! ”Disce aliquid. Nam cum subito Fortuna recessit, ars remanet vitamque hominis non deserit umquam”.

Kun lakkaat toteuttamasta haaveitasi, luovut myös arvoistasi. Säästyt suorituspaineilta, mutta samalla menetät jotain arvokkaampaa: mielenrauhasi. Elämässäsi ei ole varsinaisesti vikaa, se ei vain tunnu omalta. Siitä puuttuu myös myönteinen stressi, jota voit tuntea, ”kun näet vaivaa itsellesi arvokkaan asian vuoksi.” Mutta minä neuvon muuta. Vanhempiensa rakastaminen on luonnonlaeista ensimmäinen. Valerius Maximus ei sitä yksin sanonut. Diligere parentes prima naturae lex est. Vaikeudet tulevat opetuksesta. Tieto kun lisää tuskaa. Difficultatem facit doctrina (Quintilianus).

– Minulla on paljon työuupumuspotilaita, joita ei stressaa työn määrä vaan se, ettei työ palkitse. Jos ihminen haluaa toipua, hänen on kirkastettava arvonsa ja mietittävä, mihin elämänsä oikeasti haluaa käyttää, psykologi Arto Pietikäinen sanoo. Tämä on kuin viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Horatiuksen julma välttämättömyys: ”Dira necessitas”.

Mielenrauhan juju on siinä, että hyväksyt asiat, joita et voi muuttaa – kuten sairautesi tai räntäsateen. Mutta vielä tärkeämpää on, ettet alistu kehnoon elämäntilanteeseen. Etkä työpaikkaan, jossa on tulehtunut ilmapiiri. Julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”.

Jos haluat varmistaa, että olet matkalla arvojesi mukaiseen suuntaan, tee harjoitus. Kuvittele, että puolisosi pitää sinulle puheen 30-vuotishääpäivänänne. Kuinka toivoisit, että hän jatkaisi lausetta ”Elämänkumppanina suloisinta sinussa on ollut…”? Leiki myös, että lapsesi kiittää sinua 80-vuotispäivänäsi: ”Äitinä olet ollut minulle…” Muista kuitenkin, että sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Sinä olet se kapellimestari, ei joku muu sinun elämässäsi.

Tärkeä asia. Uskon, että aika moni juoksee itseään ja omia ajatuksiaan pakoon erilaisilla sijaistoiminnoilla. Tyhjyyden tunne ja pysähtyneisyys voi tuntua pelottavalta. Itsekin avioeron kokeneena huomaan kuinka helposti lähden tekemään asioita. Paikoillaan olo ei tahdo aina onnistua. Mieli vaeltaa seuraavassa hetkessä ja murehtii joko menneitä tai tulevaa. Eläminen tässä hetkessä tuntuu yllättävän vaikealta.” Muista kuinka sinä olet musiikin johtaja. ”Director musices”. Opiskele, hanki oppimisen tie. ”Discendi via”.

Olen samaan mieltä siitä, että itsensä ja mielensä rauhoittamista voi harjoitella. Yksinolo on myös tärkeä taito. Hankalatkin tunteet vaimenevat, kun ne kohtaa. Niistä lähtee tavallaan pahin ”terä” pois. Tämä loppu nyt on kuin vainajien hengille omistettu. ”Dis manibus sacrum”. Oppimisen tie. ”Discendi via” Kristus opetti sitä meille ja se oli opeista ylivertaisin. Hän kantoi itse ristinsä.

Taloudellinen mielenrauha 2023: suomalaisten huoli asumiskuluista kasvoi

Useampi kuin joka kolmas suomalainen (35 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asumiskustannusten noususta. Eniten huolta aiheuttaa yleiskustannusten nousu, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2023-tutkimuksesta. Miten tähän pitäisi vastata? Hanki itsellesi luotettava pankki neuvojineen. Se alkaa olla nykyisin julma välttämättömyys. ”Dira necessitas” (Horatius)

Asumiskustannuksistaan huolestuneiden osuus on noussut selvästi kahden vuoden takaisesta, jolloin asumiskustannustensa noususta oli huolissaan 21 prosenttia vastaajista. Huolestuneiden kolme yleisintä huolenaiheuttajaa olivat yleiskustannusten nousu (71 %), vuokrannousu (32 %) ja lainakorkojen nousu (27 %). Maksa lainasi ja vältä vuokra-asumista, elä säästäen kaikessa, vedessä, sähkössä ja ruokaile laskien kaloritarpeesi. Jos olet jo aloittanut, puolet työstö on tehty. ”Dimidium facit, qui coepit, habet” (Horatius).

”Korot ovat nousseet todella nopeasti, mutta suomalaiset asuntovelalliset ovat myös siihen varautuneet sekä säästämällä että ottamalla korkosuojia lainoihinsa. Myös asuntolainojen stressitestaus on toiminut. Olemme käyneet ja käymme jokaisen asiakkaan kanssa läpi, mitä korkeampi korkotaso tarkoittaisi omalle taloudelle”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala. Jos käytät muita pankkeja, hae oma Sari Takala ja kuuntele tai lue häntä. Se on nyt julma välttämättömyys. ”Dira necessitas”. Horatius tämänkin on havainnut.

Useampi kuin joka viides vastaaja (21 %) harkitsee muuttoa tai on jo muuttanut liian kalliiden asumiskustannusten vuoksi. Muuttoa harkitsevista tai uutta asuntoa etsivistä 29 prosenttia harkitsee muuttoa toiselle paikkakunnalle edullisemman asumisen vuoksi. Joka viides vastaaja ei ollut vielä päättänyt asiaa. Varmaan on tähän hetkeen tultaessa jo päättänytkin. Se on tavallaan viimeinen taistelu. ”Dimicatio ultima”. Niin merkittävää asuminen on talvipakkasessa.

”Omasta kodista luopuminen taloudellisista syistä on iso ja monelle surullinen päätös. Jos oma talous on äärirajoilla, voi vaihto edullisempaan asuntoon kuitenkin tuoda taloudellista mielenrauhaa. Asunnonmyynnin ajaksi voi olla mahdollista saada helpotusta myös lyhennysvapaasta”, Takala sanoo. Vaikeudet tulevatkin usein opetuksesta – tieto lisää tuskaa. ”Difficultatem facit doctrina”. Tämä on yksi tärkeimmistä mietelauseistamme. Carpe diem on kaukana suomalaisen pragmaattisista asunto-ongelmista ja veloista.

Mielenrauhaa korkosuojauksesta

Huoli asuntolainojen koroista on jakautunutta. Jopa viidesosa (21 %) omistusasujista tai asunnonostoa suunnittelevista ei ole lainkaan huolissaan korkojen noususta. Samaan aikaan kolmasosa (30 %) on suuressa tai erittäin suuressa määrin huolissaan asuntolainan korkojen noususta. Nousevat korot ovat julma välttämättömyys, kertoisi Horatius: ”Dira necessitas”. Oppimisen tie velallisille: ”Discendi via” ja ”Dimicatio ultima”, viimeinen taistelu.

Eniten asuntolainojen koroista huolehtivat ensiasunnon ostajat sekä nuoret, korkeakoulutetut kaupunkilaiset. Näillä ryhmillä korkojen nousulla on myös tyypillisesti suurin vaikutus omaan talouteen. Kukaan ei ole niin rikas, tai omista niin paljon, etteikö toivo yhtään enempää. ”Dives est cui tanta possession est, ut nihil optet amplius” (Cicero)

Suomessa asuntolainat ovat pitkälti vaihtuvakorkoisia. Asuntolainoja sidotaan jopa 3 kuukauden euriboriin ilman korkosuojausta, jolloin kiristyvä rahapolitiikka näkyy lähes heti velallisen kukkarossa. Monissa Keski-Euroopan maissa markkinakäytäntönä on koko laina-ajaksi otettava korkosuojaus, jolloin myös menot ovat ennakoitavia. Saatte neuvon: Oppikaa oikeudenmukaisuutta ja oppikaa olemaan ylenkatsomatta jumalia. ”Discite iustitiam moniti et non temnere divos” (Vergilius).

Danske Bankin asuntolainoista noin joka seitsemäs on korkosuojattu. Tänä vuonna korkosuoja on otettu noin joka kolmanteen uuteen asuntolainaan. Epäilen, siis ajattelen, ajattelen, siis olen olemassa. ”Dubito, ergo cogito, cogito, ergo sum”. (Rene Descartes).

”Suomessa on yleistynyt nopeasti tapa ottaa esimerkiksi seitsemän vuoden korkosuojausjakso asuntolainan alkuun. Se suojaa velallista juuri silloin, kun kotitalouden korkoriski on suurimmillaan. Korkosuojaus on kuin vakuutus, joka takaa tälläkin hetkellä levolliset yöunet monessa kodissa”, Takala sanoo. Syökää, juokaa ja iloitkaa, kuoleman jälkeen ei ole nautintoja. ”Ede, bibe, lude, post mortem nulla voluptas” (Seneca).

Tekstin aiheet: