On 15 Apr, 2020 0 Comments

Suomi käynnistyi korona viruksen pandemiaan hiven hitaasti, mutta sitten kyllä riittävän uskottavasti ja jämäkästi muistaen takavuosien kokemuksensa. Ruotsi valitsi toisen tien ja nyt heillä on kymmenkertainen määrä koronan aiheuttamiin komplikaatioihin kuolleita verrattuna Suomeen. Väkiluku edellyttäisi vain kaksikertaista määrää.

Onhan sekin mahdollista, että virus ei ollut Suomessa niin tappava kuin Ruotsissa, jossa Ruotsin Lappi alkaa Vaasan korkeudelta ja yhdyskuntarakenteet ovat kovin erilaisia. Valtaosa asuu Helsinkiä etelämpänä ja taajamoituminen on muuta kuin Suomessa. Oleellista oli kuitenkin suomalainen kulttuuri, onomatopoeettinen kielemme, sen pragmatismi maailmankuvallisena tuloksenamme. Lisäksi meillä on paljon vähemmän maahanmuuttaneitakin. Sekin voi vaikuttaa ettei pandemia etene samaa tahtia Ruotsissa ja Suomessa asuen. Myöhemmin tutkijat tutkivat ja tuottavat lisätietoja sellaisesta, joka nyt on vielä pimennossa. 

Asennoituminen suomalaiseen “komentotalouteen” on muuta kuin suostuttelevampi johtaminen Ruotsissa ja löysä ote johti ehkä sekin kymmenkertaisiin lukuihin kuolevuudessa Ruotsissa. Pidetään tämä linja jatkossakin ja hyvä tulee. Ei puhuta kuinka me selviydymme, vaan kuinka hyvin ONNISTUIMME suhteessa vaikkapa naapureihimme onomatopoeettisena luonnonkansana. Kiusata me ainakin osaamme ruotsalaisia taitavemmin ja kateus sekä kauna ovat nekin luonteenomaisia kulttuurimme kasvateille. Ehkä elintavat, hillitön juopottelu, ei sovi kaikkien virusten elintapoihin sekään. Voi hyvinkin olla, että tulkitsemmekin koronakuolemat toisella tavalla kuin Ruotsissa. Potilasvahinkojakaan ja lääkevahinkoja meille ei satu juurikaan vaikka muualla maailmalla ne ovat yleisin kuolisyymme.

Se on ihan tervettä suomalaista ajattelua. Ja sallittua, suositeltavaakin Suomessa asuen. Maailman onnellisin kansakunta nyt on sellainen. Ehkä korona muuttaa myös tämän jälkeen arvojamme ja normejamme yhteistä venettä samaan suuntaan soutaen. Se kun näyttää antavan uskomattoman hyviä tuloksia. Kunhan vene ensin saadaan liikkeelle ja vauhtiin. Demokratiassa liikkeelle lähtö on hieman hitaampaa, mutta matkakestävyys parempi kuin muissa ihmisen luomissa järjestelmissämme. Ja nyt ratkaisee juuri matkakestävyys, suomalainen sisu.

Ainut uskollinen ystäväni on aina ollut eläin. Tulemme hyvin toimeen. Me tulimme hyvin toimeen keskenämme jo varhain ja päätin lapsena pysyä siellä mihin kuulun, luonnossa. Häpesin aikuisen ihmisen käyttäytymistä lajinamme lapsena. Päätin oppia tuntemaan sitä biologina, maantieteilijänä mutta myös ihmistieteitäkin samalla opiskellen. Väitöskirja molemmissa on vähintä mihin pyrkiä. Sen jälkeen voi jo vähän arvioida kummasta voisi olla kyse, ihmisestäkö ja hänen lakiensa tuotteista vaiko luonnon ja viruksen kasvuympäristöstämme.

Tutkijan on tunnettava molemmat lajit ja kyettävä kummankin kanssa keskustelemaan. Toinen on kuitenkin parempi ja syvällisempi keskustelija jopa ilman yhteistä kehnoa verbaalista kieltämmekin. Onneksi minua auttoi suomalaisten luontoa matkiva onomatopoeettinen kielemme. Lapissa ja saamelaisten mailla tämä helpottui vielä enemmän. Niin minusta tuli myös alkuperäiskansojen tutkija ja ystäväkin. Silloin kun ystäväksi kelpuuttivat. Antoivat moukkamaiset virheeni anteeksi sivistyksen epigeneettisenä tuotteena. Useamman polven jälkeen Suomessa tuli sotien tuottama pakollinen katkos ja pimeät geenimme. Nyt ikäihmiset ovat näiden geeniensä tuotteita eivätkä hevin virukselle antaudu.

Mitä pahaa eläimet ovat meille ja luonnolle tehneet tai suunnistaessaan maaosasato toiseen palaten takaisin synnyin lammelleen Suomeen? Tai lintujen ohella delfiiinit, jotka palasivat maalta takaisin meriin ja ovat huomattavan älykkäitä niin tehdessään.

Kun ihmistä haukutaan eläimeksi, pitäisikö eläimiä haukkua myös ihmisiksi, ihmismäisiksi? Kummalla olisi silloin syytä loukkaantua? Onko rasistista kutsua eläintä ihmiseksi? Mitä sellaisia julmuuksia eläimet tekevät, joihin ihminen lajina syyllistyy yhtenään?

Ihminen on ainut laji, joka surmaa oman lajinsa jäseniä ja vielä suurin joukoin, kansakunnittain. Kumpaan sijoitamme nyt 15 miljardia? Otammeko sen lainana, jota ei valtion lainaksi koronapondi lainana edes mainita, ja ostamme sillä 50 monitoimisairaalaa, jokaiseen suomalaiseen seutukuntaan hoitamaan ekopolistamme, vanhuksia ihan oikein näin auttaen 300 miljoonan sairaalalla, kuten lapsillemme monitoimikoulujamme? Onko jo aika ottaa seuraava askel myös ikäihmisten ja sotasukupolviemme hoidossa? Olemme sen heille velkaa.

Eikö se sijoitus samalla elvytä maaseutumme hetkessä jaloilleen? Vai ostammeko omilla rahoillamme 15 miljardilla ohjuksia ja yliäänikoneita, joilla turvaamme lasten ja vanhusten hengen aseina varustautuen sotaan ja tappamaan koronaakin tehokkaammin vihollisiamme idässä ja lännessä? Tiedän kyllä kysymättäkin mikä on perussuomalainen vastaus. 

Mitä se kertoo meistä lajina? Verrattuna delfiineihin, lintuihin, muihin nisäkkäisiin, mehiläisiin, hyönteisiin? Miksi me kuvittelemme olevamme jotenkin luonnon herroja pelastamassa sitä itseltämme, kun ihmislajin tuloksena on lajien kato ja ilmastomuutoksen rinnalla keskenään toisiaan haukkuvia poliittisia puolueitamme ja vihanpitoa sekä rahan saalistamista heti kun korona vähinkin hellittää. Paluuta vanhaan parin kuherruskuukauden jälkeen.

Eikö heti muutu mediayhteiskuntamme helvetin tulirotkoksi myös Forssassa? Vanha meno jatkuu Forssan Lehdessä ja sosiaalisessa mediassa pääkaupunkikeskeisessä saalistamisessamme. Ei mikään muuttunut. Päinvastoin. Taannuimme lajina takaisin ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan syvään taantumaan ja tuloksena olivat fasistit ja natsit, myöhemmin toinen maailmansota ja sen tuloksena keskitysleirimme, ydinaseet ja kylmä sota, jossa maailmojen sota on ollut vain hiuskarvan varassa yhtenään. Paavi varoitti tästä tiestämme. Paavin puheet eivät paljoa paina Suomessa niitä lainaten.

Miksi me lajina näin teemme? Viisaaksi itseään kutsuva eläinlaji? Joka eksyy metsässä muutaman askeleenkin sieltä helsinkiläisenä ottaen tai on täysin avuton joutuessaan veneineen myrskyyn tai hävittäessään Lapin kairoilla ahman tai suden reviirillä näiden ekologisia lokeroita, reviirejä, poliittisia puolueitamme, kuppikuntia, rahaa kaverilleen ja itselleen vallan kautta saalistaen. Poliittista koneistoa siihen käyttäen ja rakentaen uskomattoman korrutoituneen virkakoneistonkin. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat kyenneet tässä uskomattoman taitavasti. Ruotsi demareittensa johdolla. Nyt sitä laivaa on hivenen keikuteltukin.

Olemme suuren globaalin mutta myös paikallisen ja lokaalin muutoksen edessä. Emme selviä lajina, jos emme opi koronasta ja sen meille osoittamasta virheestämme yhtään mitään. Kuulun niihin, jotka ovat optimistisia ja odottavat korjausliikettä, sekä tätä etenkin onomatopoeettista kieltä käyttäviltä suomalaisilta Pohjolassa.

Olemme tässä muita pohjoismaita paremmassa asemassa. SE on valtava etu. Se on nyt käytettävä myös yhteiseksi globaaliksi opiksemme ja malliksi muille. Olemme sentään tilastoissa maailman onnellisin kansakunat. Ei se vahingossa synny useita kertoja perätysten. Kirjoitin siitä jopa kaksiosaisen oppikirjankin. Tietäen kuinka ahkera suomalainen on lukijana. Ainakin osa meistä. Ja jos ei suomalainen niin sitten joku muu. Ja tämä ”muu” oppii kyllä lukemastaan.

SE että meitä on nyt kuollut koronaan vain vajaa kymmenesosa siitä määrästä kuin mitä ruotsalaisia, kertoo VAIN yhdestä asiasta, Olemme lähempänä luontoa, onomatopoeettinen luonnon kansa, jonka käyttäytyminen mukautuu luontoon toisin kuin muualla Skandinaviassa. Sama päti myös talvisodan ihmeeseen. Siinä kun ei oikeasti ollut mitää ihmettä. Ihmeiden aika oli jo silloin ohi. Median narratiivinen kertomus ei ole totuus vaan tarina, satu keksimämme.

Tätä linjaa on nyt maailman onnellisimman kansa myös jatkettava. Se onni kun tulee juuri kyvystämme sopeutua pohjoiseen luontoomme ja luonnon lakeihimme sekä kykyyn sepitellä sopivia tarnoitammme. Korona viruksena toimii sekin samoilla säännöillä, jos tarina on oikein kerrrottu. Eikä ole varmasti viimeinen virus globaalinakin meitä vaivaten.

Opettajamme ja lääkärimme osaavat luonnon lait ja säännötkin kuinka lapsia opetetaan. Samaa pätee poliittiseen päätöksentekoomme mutta ei toki poliittisten liikkeittemme syntyyn. Sinne voi syntyä myös virheitäkin.

Me noudatamme myös tiukkoja ohjeita pragmaattisen täsmällisesti. Tätä on nyt vahvistettava ja siirrettävä myös tukirakenteet maaseudullemme. Kiuruveden vanhainkodin kaltaiset tapahtumat eivät saa toistua.

Oman sukuni kohdalla kirkkoveneen hukkuminen johti täydelliseen rakenteelliseen muutokseen eikä se mikään vahinko ollut. Narrartiivinen tarina yhdessä mediassa, helsinkiläisessä, ei ole vielä likmainkaan totuus. Suuria ja painavia kirkkoveneitä, viikinkiveneinä tunnettuja, hukkui tuon tuosta ja usein syynä oli toinen viikinkivene samoilla vesillä.

Jäljelle jäi vain luostarilaitokselle veronsa maksaneen ja sitä purjekuntineen ylläpitäneen maatilan ja sen lampuoitien sukunimi “Kloster”, Luostarinen. Sitäkin on vaalittava, juuriaan. Teen omalta kohdalta parhaani. Valamo oli ihan uskottavassa toiminnassa pääsiäisenäkin. Välillä se rapautui täysin. On rapautunut ja ryöstetty, poltettu moneen kertaan. Mutta nousee aina kuten Fenix lintu tuhkasta.