Tämän päivän tärkein poliittinen mantra oli käsite arvopohja. Sitä toisteli niin keskustan kuin kookoomuksenkin puheenjohtaja ja taisi sen mainta joku muukin matkan varrella. Se oli kuitenkin syy siihen, miksi perussuomalaiset jäivät ulos hallituksesta. Se, arvopohja, kun oli kansanliikkeltä vaiihtunut parissa päivässä. Yleensä arvot, normit ja moraali ovat pysyviä ja niiden muuttuminen on kansanliikkeellä vuosikymmenten tai satojen tulosta. Olisiko mahdollista, ettei päämisteri tai kokoomuksen puoluejohto tunne tätä käsitettä lainkaan vai käytettiinkö tätä kokonaan väärässä paikassa ja yhteydessä? Jos he eivät tunne, mitä käsite tarkoittaa, miten he voivat vastata sellaisesta lainsäädännöstä, jonka taustalla ovat juuri arvot, normit ja moraali?

On siis syytä pohtia mitä arvoilla ja arvopohjalla tarkoitetaan. Jopa Wikipediassa löytyy tällaista tekstiä heille luettavaksi. Asenteet voivat muuttua nopeastikin mutta arvot ovat eri asia. Ne ovat osa normistoa ja moraalia ja kovasti pysyviä. Ne eivät muutu hetkessä, kahdessa päivässä. Etenkin kun kyse on kansanliikkeestä. Siihen vaaditaan vuosikymmeniä ja silloin kansanliike on todennäköisesti tehtävänsä suorittanut ja korvautunut uudella.

Mitä insinööri tarkoittaa, on syytä pohtia myös laajemmin arvioitaessa hänen tapaa rakentaa yhteiskuntaa ja sen ARVOILLE perustuvaa maailmankuvaamme. Entäpä jos arvot ja moraali ovat hänelle muuta kuin yhteiskunnassa oletetaan? Entäpä jos perussuomalaiset jäivätkin pois hallituksesta, jolla ei ole lainkaan arvoja, arvopohjaa tai normeja saati moraalia? Silloin kyse olisi ihmisryhmästä ja organisaatiosta, joka tunnetaan käsitteestä peluri ja moraalin puute johtaa pelin politiikkaan. Miten sellainen hallitus sopii kansakunnan omiin normeihin, arvoihin ja perustuslakiin?

Arvojen määrittelemisessä ja arvojen tutkimisessa käytetään hyvin monenlaisia tapoja ryhmitellä erilaisia arvoja. Perustava erottelu tehdään itseisarvojen ja välinearvojen välillä. Itseisarvoinen asia on arvokas oman itsensä vuoksi, kun taas välinearvo on jotain sellaista, jota tavoitellaan jonkin muun asian saavuttamiseksi, kirjoittaa Wikipedia. Siis kenen tahansa luettavaa tekstiä, ymmärrettävääkin.

Itseisarvoiksi on ehdotettu esimerkiksi hyvyyttä, kauneutta ja totuutta. Välinearvot saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä käytetään pyrittäessä it­seisarvoihin. Wikipedia maitsee kuinka vaikkapa rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja, valmistaa kauniita esineitä tai rakennuksia, tukea tieteellistä tutkimusta tai auttaa köyhiä ihmisiä.

On kuitenkin myös filosofeja, kuten Georg Henrik von Wright, jotka näkevät erottelun väline- ja itseisarvoihin ongelmallisena. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että lopulta välinearvotkin ovat itsessään arvokkaita.

Muita arvojen ja arvostelmien luokitteluja:

Wikipedia on hakenut esimerkkinsä kaukaa, Marsista saakka. Ehkä kirjoittaja on olettanut, ettei Tellukselta arvoja oikein uskottavalla tavalla löydykään. Kolmas kivi auringosta on levoton paikka nykyisin ja moraali monin paikoin rappiolla. Suomalaiset poliitikot käyttävät näitä suuria käsitteitä köykäisen kevyesti.

Arvot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: moraalisiin arvoihin ja ei-moraalisiin arvoihin. Yksilöryhmiä, yksilöitä ja heidän luonteenpiirteitään luonnehditaan usein moraalisilla arvoilla. Voidaan esimerkiksi sanoa, että marsilaiset ovat hyviä olentoja. Jos sen sijaan sanotaan, että lentävä lautanen on hyvä kulkuväline, kyse ei ole moraaliarvosta. Kun sanotaan, että lentävä lautanen on kaunis kulkuväline, kyse on esteettisestä arvosta. Sanaa ”arvo” käytetään myös monissa muissa merkityksissä.

Arvoja ilmaistaan arvoarvostelmien avulla. Yllä oleva lause, jonka mukaan marsilaiset ovat hyviä olentoja, on arvoarvostelma, jota kutsutaan moraaliarvostelmaksi. Lause ”lentävät lautaset ovat kauniita” on puolestaan esteettinen arvostelma. Arvopohjaksi se ei kuitenkaan vielä kelpaa.

Arvoarvostelmien lisäksi on esimerkiksi totuusarvostelmia. Totuusarvostelma on esimerkiksi lause ”Tämä lentävä lautanen on pyöreä”. Totuusarvostelma (propositio) on joko tosi tai epätosi. Sen sijaan monet ovat sitä mieltä, että arvoarvostelmat eivät ole samassa mielessä tosia tai epätosia kuin totuusarvostelmat.

Merkittävä arvojen eli toiminnan oikeutuksissa tarvittavien elementtien jäsennys on seuraava:

Arvokkaaksi koettavat: luottamus, ystävyys, rakkaus, kunnioitus, läheisyys, omakulttuurisuus, sopusointuisuus yms.

Arvostettavat: tavaroiden, taitojen, oppineisuuden, kunniamerkkien, terveyden, tieteiden, taiteiden yms. arvostus.

Ihanteena pidettävät: rehellisyyden, nöyryyden, ahkeruuden, tasa-arvoisuuden, elämän kunnioittamisen, hyödyn maksimoinnin, tehokkuuden yms. ihanne.

Varsinaiset arvot: Kauneus, puhtaus, totuus, vapaus, oikeudenmukaisuus, pyhyys, moraalinen hyvä, kärsimyksen lievittyminen, tasapuolisuus yms. Nämä ovat tietynlaisia lopullisia arvoja, joihin päästään muiden pääluokkien arvoilla.

Voidaan erottaa myös itse arvo ja arvonkantaja. Jälkimmäisen kautta tavoitellaan arvoa. Esimerkiksi jos toisten ihailu on arvostettu asia, sitä voidaan hankkia esimerkiksi jonkin esineen avulla, ja tuo esine on tällöin arvonkantaja.

Ahlmanin ja Niiniluodon jaottelu:

Filosofi Erik Ahlman jaottelee kirjassaan Kulttuurin perustekijöitä arvot yhdeksään eri luokkaan ja filosofi Ilkka Niiniluoto lisää Ahlmanin jaotteluun kaksi luokkaa.

hedonistiset arvot

(onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus)

vitaaliset arvot

(elämä, terveys, tahto, kuntoisuus)

esteettiset arvot

(kauneus, ylevyys, suloisuus, taide)

tiedolliset arvot

(totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede)

uskonnolliset arvot

(usko, toivo, pyhyys, laupeus)

sosiaaliset arvot

(altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus)

mahtiarvot

(voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto)

oikeusarvot

(oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo, laillisuus)

eettiset arvot

(hyvyys, moraalinen oikeus)

ekologiset arvot

(luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet)

egologiset arvot

(omanarvontunto, itsekkyys, oma etu)

Missä näissä arvoissa kansanliikkeen arvot muuttuivat kahden päivän aikana? Mitkä ovat näissä kokoomuksen puheenjohtajan mainitsemia arvoja? Miten ne eroavat keskustan kansanliikkeen arvoista? Entä edellisen puheenjohtaja Stubbin arvoista? Olisiko mahdollista, että olemme tänään seuranneet täysin arvotonta puhetta kahdelta poliitikolta. Tällaista kun ei ole tapahtunut liki puoleen vuosisataan, jolloin hallitus on näin joutunut eroamaan. Ja nyt vietämme kansakuntamme vuosisataista kypsyyskoetta, itsenäisyyden vuosijuhlaa, malttia olla moraaliton, arvoton peluri edes yli tämän juhlavuoden.