Julkaistu Oikeassa Mediassa 14.2.2023, https://toimitus.oikeamedia.com/o1-194800

EU:n neuvoston puheenjohtajuuskausi on kuusi kuukautta ja 1.1.2023 ruoriin astui Ruotsi. Jokainen EU-maa vuorollaan saa tämän tehtävän. Ruotsin hallituksen prioriteetit näkyvät heidän pj-kaudessaan. Yksi iso teema on maahanmuutto. Osa EU:n jäsenmaista ei suostu laajoihin taakanjakomekanismeihin, joten tuskin jumissa oleva EU:n maahanmuuttopaketti etenee. Maahanmuuttopolitiikka on yksi EU:n epäonnistuneimmista politiikan alueista. Rajat auki haluavat poliitikot ovat lähinnä keskittyneet poseeraamaan, kuinka hyviä ihmisiä he ovat, ymmärtämättä lainkaan, että kysymys ei ole kenenkään poliitikon hyvyydestä tai pahuudesta. Kyse on siitä, millaista lainsäädäntöä poliitikkojen tulisi laatia, jotta voisimme turvata kansalaisillemme hyvän ja turvallisen yhteiskunnan. Tukholmassa poliisi on julistanut ”poikkeustilan” ampumisten ja räjähdysten vuoksi.

Talousasiat tulevat hallitsemaan agendaa. Ruotsin toiveissa on sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen, inflaatioon vaikuttaminen ja keskustelu siitä, millaisin kriteerein taloutta arvioidaan. Harva maa nykyään täyttää EU:n omat kriteerit, eli julkisen talouden alijäämä 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja julkisen talouden velka 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Myös suvereniteettirahasto tulee olemaan asialistalla. Kehitys on huolestuttavaa, sillä se merkitsisi todennäköisesti elpymisrahaston kaltaista Suomelle epäedullista järjestelyä. EU-tason verotuksen hivuttaminen ”omien varojen” nimissä saanee myös uutta puhtia, tässä Suomen uudella hallituksella olisi vahva jarruttamisen paikka. Ruotsin yksi prioriteetti on ns. SLAPP-kanteet eli kansalaisyhteiskunnan suojaaminen strategisilta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilta. Minulle on jäänyt epäselväksi, miten tämä voidaan yhteensovittaa Suomen lainsäädännön kanssa, sillä nykyäänkin tuomioistuin voi hylätä ilmeisen perusteettoman kanteen.

Ukrainan kriisi tulee hallitsemaan tulevaa kautta ja erilainen varautuminen on isossa roolissa. Pitää kuitenkin muistaa, että vain harvalla eurooppalaisella maalla on merkittävää sotilaallista suorituskykyjä. Käynnissä oleva keskustelu Leopard-panssareista kuvastaa, miten vaikeaa on siirtyä puheista konkretiaan.

Ruotsalaiset ovat tunnetusti hyviä neuvottelijoita ja heillä on kyky ”diskuteerata”. On muistettava, että Ruotsi on, jos ei itsekäs, niin ainakin itsellinen toimija. Tämä nähdään muun muassa sen saamissa jäsenmaksualennuksissa. Suomi eroaa tässäkin muista Pohjoismaista, koska Suomi ei ole pitänyt samalla tavalla puoliaan. Lisäksi Suomi on ainoana Pohjoismaana eurossa. Suomen velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen on myös ihan eri tasolla kuin Ruotsin ja Tanskan, puhumattakaan Norjan, joka älysi aikoinaan olla liittymättä EU:hun.

Julkaistu Satakunnan Viikossa 25.1.2023