Porin kouluverkkouudistuksessa erityisopetus tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Herralahden koulu päätettiin lopettaa. Herralahden koulun oppilaille koulumatka ei pitene, koska Uudenkoiviston ja Cygnaeuksen koulut ovat yhtä lähellä. Herralahden koulun lopettamisella on kuitenkin vaikutusta Herttuan erityiskouluun, joka on toiminut osittain samoissa tiloissa Herralahden koulun kanssa. Herttuan ja Herralahden koulun välillä on tehty tiivistä yhteistyötä yleisopetuksen integroinnissa. Tätä etua ei enää jatkossa ole, joten erityisopetuksen uudistuksessa tämä tulee ottaa huomioon.

Jatkossa tulisi enemmän panostaa oppilaan lähikoulun kanssa tehtävään integraatioon. Suomi on sitoutunut tavoittelemaan integraatiota, mikä tarkoittaa erityisoppilaiden ja yleisopetuksen oppilaiden välisten erojen poistamista. Virallisesti puhutaan lähikouluperiaatteesta: oppilaan erityinen tuki tulee pyrkiä järjestämään ensisijaisesti omassa lähikoulussa. Näin ollen lähikoulujen mahdollisuuksia tarjota erityistä tukea pitää jatkossa lisätä.  Mikäli se ei ole mahdollista, oppilaalle osoitetaan lähin tarkoituksenmukainen koulu ja erityisluokkapaikka. Lähikoulu tai muut lähellä olevat koulut eivät kuitenkaan aina pysty tarjoamaan riittävää tukea, jolloin tulee punnita siirtoa erityiskouluun. Porin Herttuan koulu on maakunnallinen erityiskoulu, jonka oppilasmäärä on yli 250. Oppilasmäärää ei voi enää kasvattaa, päinvastoin. On tärkeää pitää Herttuan koulun kokonaisoppilasmäärä kohtuullisella tasolla, jos halutaan opetuksen ja oppimisympäristön toimivan tarkoituksenmukaisesti. On selvää, että Kallelan koulun oppilaita ei voida siirtää Herttuan kouluun, koska siihen kantokyky ei riitä.

Erityisopetuksessa ei ole yhtä stereotyyppistä oppilasta. Erityisopetuksen tarve voi johtua neurologisista ja kehityksellisistä syistä, vammasta, sairaudesta tai usean tekijän summasta. Se voi johtua myös kasvatuksellisista syistä tai vanhempien huolenpidon puutteellisuudesta. Satsaus perheiden hyvinvointiin varhaisessa vaiheessa on avainasemassa. Arvoihin on vaikea vaikuttaa, mutta siihen tulee pyrkiä. Muistan pappani ohjeen kahdelle pojalleen: ”Jos mies tähän maailmaan lapsia tekee, niin niistä tulee pitää huolta ja kasvattaa kunnollisiksi”. Jokainen lapsi on aina yksilö, jolla on oikeus saada yksilöllistä tukea ja laadukasta opetusta. Erityisen tuen tarpeeseen oppija saa parhaiten tukea ja ohjausta omassa ryhmässään. Tasa-arvoa ei ole se, että oppilas pääsee yleisopetuksen luokkaan, vaan se että hän saa omien tarpeidensa mukaista ja laadukasta opetusta. Tärkeintä on pyrkiä saavuttamaan yhteiskunnassa pärjäämiseen riittävät perustiedot ja -taidot. Vaatimuksiltaan yleisopetuksen tasoista opetusta esim. matematiikassa tai englannissa voi järjestää joustavasti myös erityiskoulun sisällä yhdistelemällä oppilaita eri luokkien kesken. Jotkut kaupungit ovat luopuneet erityiskouluista ja vähentäneet erityisluokkien määrää kouluissaan inkluusion nimissä. Näin lisätään yhteiskunnassa syrjäytyvien määrää. Erityisopetus on tietysti kallista ja siksi näitä idealisteja kuunnellaan taloudellisesti huonoina aikoina. Erityiskoulut eivät eristä, vaan tarjoavat tukea. Erityiskouluja ja erityisluokkia tarvitaan myös jatkossa.