Vaikka gallupit ovat vain ”kalluppeja”, niin ne kertovat kuukausittain kansalaisten mielipiteen puolueiden kannatuksista. Perussuomalaisten gallupkannatus on ollut laskusuunnassa jo useiden kuukausien ajan. Nyt on muutoksen paikka.

Me kaikki tiedostamme, että maahanmuuton ja kehitysavun kustannukset ovat vuosittain yli 4,4 miljardia euroa. Jos tämä kuluerä perittäisiin kaikilta suomalaisilta (5 537 116 kansalaista) YLE-veron tapaan, niin lapseton aviopari maksaisi veroa 1 606 euroa ja 3-lapsisen perheen vero olisi 4 014 euroa vuodessa. Olen varma, että YLE-veron kaltainen erillisvero maahanmuuton ja kehitysavun kustannusten kattamiseksi nostaisi kaikki suomalaiset barrikadeille.

Me perussuomalaiset tiedostamme asian, mutta äänestäjien enemmistö haluaa säilyttää niin kehitysavun kuin maahanmuutonkin kustannukset entisellään ja jopa kasvattaa kiintiöpakolaisten määrää. Toisin sanoen, meidän on syytä vaihtaa ”levyä”.

Rohkenen esittää yli 55 vuoden eriasteisella kokemuksella puoluepolitiikasta ja sen tekemisestä, että ryhdymme toteuttamaan omia – jo tehtyjä – päätöksiämme. Olen usein todennut, että mielipiteet, esitykset, kirjoitukset ja jopa lakialoitteet ilman niiden eteenpäin viemistä, ovat sananhelinää ja turhanpäiväistä populismia.

Nyt on muutoksen paikka ainakin seuraavien kolmen asian eteenpäin viemiseksi:

1. 26 perussuomalaisen kansanedustajan 4.10.2019 tekemä ”lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 98 §:n muuttamiseksi” on syytä nostaa näkyvästi poliittiselle agendalle. Kyse on 1,5 miljoonan työeläkeläisen kirosanasta eli ”taitetusta indeksistä”.

2. Yksin- ja pienyrittäjien verohelpotus (Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti 2021, sivu 19): ”Suomessa yli 90 % yrityksistä on alle 10 hengen mikroyrityksiä, jotka työllistävät liki neljänneksen maamme työvoimasta.” Esitys koskee ns. VIRON mallin käyttöottoa yritysverotuksessa, jossa maksettavan veron täytäntöönpanoa lykätään ajankohtaan, jolloin voittovaroja nostetaan ulos yrityksestä.

Perussuomalaiset ovat esittäneet selvityksen käynnistämistä myös tämän vuoden vaihtoehtobudjetin sivulla 15.

3. Perussuomalaisten vuoden 2022 vaihtoehtobudjetin sivulla 20 esitetään omaishoidon tuen verotuksen keventämistä. Asia on hyvä, sillä Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona omaishoitajaa, joista monet hoitavat läheistään ilman virallista omaishoitajastatusta. Heistä noin 700 000 huolehtii omaisistaan ansiotyön ohessa. Virallisen statuksen saaneita on tällä hetkellä noin 350 000.

Esitän, että omaishoitajan verotus muutetaan nykymuotoisesta ns. lähdeveroksi – pankkien korkoverotuksen tapaan. Tällöin työelämässä tai eläkkeellä olevan omaishoitajan verotus kevenisi melkoisesti.

Näillä esityksillä uskon kannatuksemme kasvuun jo ennen Eduskunta-vaaleja.