Vantaan Sanomat 18.12.2024

Päätös: Korso saa uuden ison hallin – ”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hallista tulee”

Korson suuralueelle Metsolaan rakennetaan 2 800 neliön liikuntahalli, johon tulee varsinaista liikuntatilaa 2 000 neliötä. Hallin rakentamisesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 16. joulukuuta.

Kai-Ari Lundell (ps.) kuvasi valtuuston kokouksessa uuden hallin kokoa.

– Metsolan halli tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin Hämeenkylän upea liikuntahalli. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri uudesta liikuntahallista tulee.

* * *

Politiikkani intohimoalueita ovat opetus ja koulu sekä liikunta ja urheilu.

Olen iloinen, kun Vantaan sisäliikuntaolosuhteisiin on tullut ja on tulossa parannusta.

Muutama vuosi sitten Hämeenkylän uuden yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettiin iso liikuntahalli, joka koulupäivän aikana voidaan jakaa jopa neljään osaan. Neliöitä hallissa on 1400, joten se on suurin piirtein kolmen tavallisen koulun liikuntasalin kokoinen.

Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että Korson Leppäkorven yhtenäiskoulun viereen rakennetaan liikuntahalli, jonka pinta-ala on peräti 2800 neliötä. Liikuntatilaa on 2000 neliötä. Varasto- ja pukuhuonetilaa tulee 800 neliötä, mikä on hienoa, sillä yleensä koulujen liikuntasalien varastot ovat kynkkäisen pieniä.

Vantaan liikuntapäällikkö Anu Jokela kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan halliin on tulossa kaksi täysimittaista salibandykenttää ja ainakin kaksi täysimittaista koripallokenttää. Lisäksi halliin tulee pienempiä koripallokenttiä poikittain. (VS 18.12.2024)

Myyrmäen Varia muuttaa muutaman vuoden päästä Vehkalaan. Tilalle rakennetaan Ojahaan yhtenäiskoulu, mikä helpottaa kovasti Kaivokselan, Kilterin ja Uomarinteen koulujen ahtautta. Myyrmäkeä täydennysrakennetaan, mikä tietenkin merkitsee sitä, että alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä.

Ojahaan koulun yhteyteen rakennetaan myös iso liikuntahalli.

Koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit ovat Vantaalla uusi ja toimiva konsepti. Hallit ovat teollisuushalleja, joista muokataan liikuntahalleja. Ulkoasu voidaan suunnitella yhtenäiseksi varsinaisen koulurakennuksen kanssa. Hallit tulevat edullisemmiksi kuin suoraan kouluarkkitehtuuriin integroidut perinteiset koulujen liikuntasalit. Parasta on, että rahalla saa enemmän neliöitä liikkumiseen. Koska liikuntahallit eivät ole integroitu suoraan kouluihin, vapaa-ajan käyttöä on helppo valvoa, kun hallien käyttäjien ei enää tarvitse kulkea koulujen tilojen läpi.

Ylästön yhtenäiskoulussa Keski-Vantaalla on lähes 900 oppilasta ja pieni vain 360 neliön liikuntasali. On selvää, että koulun liikunnanopetusta on mahdotonta toteuttaa asianmukaisesti varsinkin rospuuttoaikoina. Liikuntasaliin mahtuu vain kaksi ryhmää kerralla, ja muut joutuvat liikkumaan ulkona.

Ongelma on, että Ylästön koulun tontti on niin ahdas, että liikuntahallin rakentaminen on mahdotonta. Ulkokentällekään ei voi rakentaa. Jos koulun lähiympäristöstä löytyisi tontti hallia varten, voidaan ajatella, että 1.-4. -luokkalaiset käyttäisivät koulun pikkusalia ja 5.-9. -luokkalaiset kävelisivät lähialueella sijaitsevaan liikuntahalliin.

Vantaan sisäjäätilanne kohenee ratkaisevasti, kun Asolaan Korson ja Koivukylän välimaastoon tulevaan Elmon urheilupuistoon rakennetaan kahden kaukalon kokoinen jäähalli.

Kiekko-Vantaalla on suunnitelmissa liigatasoisen jäähallin rakentaminen. Rahoista ja paikasta ei ole vielä tietoa.

Sisäjäät ovat suljettuja tiloja, joten vapaa-ajan luistelua niissä on vaikeaa toteuttaa. Vantaa tarvitsee lisää ulkotekojäitä.

On surullista katsoa, kun ulkokentät (ns. luonnonjäät) ensin jäädytetään ja sitten ne sulavat. Kentät voivat sulaa monta kertaa talvessa.

Huomasin viimeisinä opetusvuosinani, että lasten luistelutaidot ovat mahottuneet. Oppilaat, jotka harrastavat jääkiekkoa tai taitoluistelua osaavat tietenkin luistella, mutta loput luistelevat hyvin haparoiden tai eivät osaa luistella ollenkaan.

Läheskään kaikilla lapsilla ei ole edes omia luistimia, ja vapaa-ajan jääpelejä näkyy harvoin ulkokentillä.

Vantaalla on neljä ulkotekojääkenttää: Hakunila, Hiekkaharju, Kartanonkoski ja Martinlaakso. Huutavin pula tekojäistä on Myyrmäen suuralueella, hyvä paikka tekojäälle olisi keskeisen sijainnin suhteen Vapaalan aukea Vapaalan ja Variston välissä. Kentälle olisi lyhyehkö kävely-yhteys melkein kaikista alueen kouluista.

Muita alueita, joista ulkotekojääkenttä puuttuu, ovat ainakin: Kivistö, Koivukylä, Korso ja Länsimäki.

Vantaan ongelma on kaupungin hajanaisuus. Kaupunkiin on jouduttu rakentamaan useita urheilupuistoja.

Hajanainen yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Infra tulee kalliiksi.

Kai-Ari Lundell: Vantaan liikuntahallitilanteesta