Ilmailumuseon paikka on Vantaalla
On erikoista, että Tampereen lentoliikenteen kehittämisjohtaja Marja Aallon täytyy todeta, että ”Ilmailumuseo on lähes kansallisaarre” (Vantaan Sanomat 24.11.). Samalla hän pohtii Twitterissä, löydettäisiinkö Ilmailumuseolle paikka Tampereelta
Pitäkööt Tampere Muumi- ja Lenin-museonsa, Ilmailumuseon paikka on itseoikeutetusti Vantaalla. Ilmailukaupunkina Tampere ei ole mitään Vantaaseen verrattuna. Vantaalaiset ovat pienestä pitäen hengittäneet sisäänsä kerosiinia, tänne ei tarvitse muuttaa, jos lentomelu häiritsee.
Vantaalla ei ole kuin kaksi merkittävää museota, joihin kannattaa panostaa kunnolla, Heureka ja Ilmailumuseo. Helsingin museoiden kanssa ei kannata lähteä kilpasille.
Toivottavasti Ilmailumuseo löytää pian tilat lentokentän läheisyydestä. Pidemmän päälle olisi parempi, että museolle rakennettaisiin asianmukaiset ja väljät tilat. Mielestäni Vantaan kaupunki voisi aivan hyvin satsata museorakennukseen. Järjestetään arkkitehtuurikilpailu. Mikään ei estä, etteikö Vantaaltakin voisi löytyä wau-arkkitehtuuria.
Vantaa tunnetaan parhaiten lentokentästään. Ilmailumuseo sopii sen oheen vaikka Aviapolikseen kuin nappi silmään. Pitää muistaa, että lentoasema on melkoinen stop over -kenttä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on todennut, että Helsingin pitää kaapata stopover-matkustajat kaupunkiinsa. Kyllä Vantaankin kannattaisi ottaa oma siivunsa stop over -matkustajista.
Onneksi ei olla aivan toimettomina, sillä Suomen Ilmailumuseosäätiö käy paraikaa neuvotteluja LAK Real Estate OY:n kanssa uudesta tilasta, joka on entinen Finnairin Cargo-rakennus Rahtitie yhdessä. Tila on huomattavasti suurempi kuin nykyinen ja sijainniltaan mielettömän hieno aivan lentokentän kupeessa. Stop over-matkustajien olisi silloin kätevää pitää pieni breikki Ilmailumuseossa.
Vantaan kaupunki voisi vahvemmin tukea Ilmailumuseosäätiön toimintaa palkkaamalla museoamanuenssin ja muutamia muita työntekijöitä. Museo ei voi olla pelkkä lentokonevarasto, vaan toiminnan apuna pitäisi olla museoalan ammattilaisia.
Suomessa on paljon pikkumuseoita, joissa on hienoja lentokoneharvinaisuuksia. Museoiden käyntimäärät ovat pieniä. Harvinaiset museolentokoneet kannattaisi keskittää yhteen paikkaan, Ilmailumuseoon, jotta lentokoneharvinaisuudet olisivat kaikkien nähtävillä.
Lentokenttää kehitetään muutenkin, kun kakkosterminaalin eteen rakennetaan uusi terminaali lähteviä matkustajia varten. Suunnittelijana on sama arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli myös Helsingin keskustakirjasto Oodin. Terminaalista tulee samantyyppinen puurakennus.
Vantaa on lentokenttäkaupunki ja llmailumuseo on vantaalainen kansallisaarre.
Tekstin aiheet:
No niin, täältä Tampereelta hyvää päivää. Mitenkähän tämän nyt selittäisi. No meillä Tampereella on puolustusvoimien ilmavoimien melko osaava keskittymä vaikkakin pääpaikka taitaa nykyään olla Tikkakoski. Meillä on lähinnä koulutusta ja logistiikkaa enää. No sitten meillä on aika nuori siviililiikenteen (tosin myös ilmavoimien käytössä) lentokenttä Pirkkalassa. Se on hieno asia ettei aina tarvitse lähteä ensin Seutulan kentälle ja sitten vasta vaikkapa Eurooppaan. Meidän kenttämme säästää aikaa ja vaivaa tosi kivasti. Pakko se on myöntää, että Hki-Vantaalla on vahva ja vankka ilmailuhistoria maassamme, kyllä mielestäni ilmailumuseo kuuluu Vantaalle. Se nyt vain on niin, että Tampereella päättäjät haluavat kaiken saman mitä pääkaupunkiseudulla (älyttömän kalliit ratikat plus muut areenat), meillä päättäjät ovat kateellisia – ei sitä voi kieltää. Kas kun ei haeta EU:sta lupaa olla Suomen pääkaupunki. Delfiineitäkin meillä oli, mitä ei muilla (tosin ne kuskattiin Kreikkaan).
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kävin viime kesänä Tampereella, vierailin Lenin-museossa, vaikka en ole hänen ihailijansa, museo oli kyllä hieno. Onneksi kaiken ei tarvitse olla suurta ollakseen hyvää 🙂
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nykyinen ilmailumuseon paikka on hyvin hankalan matkan takana, etenkin jos kulkee yleisillä liikennevälineillä. Joku loukku jossain teiden risteyksessä.
On ehdotettu Malmin lentoasemaa uudeksi sijaintipaikaksi.
Se olis ainakin nykyistä parempi paikka.
Mutta ei Tampereelle, ei.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Nykyiseen Ilmailumuseoon pääsee hyvin junalla Kehärataa pitkin. Aviapoliksen asemalta on kävelyä vajaat pari sataa metriä.
Nyt neuvottelun alla oleva Cargo-rakennus on miltei lentoasemassa kiinni, joten sinnekin pääsee komeasti junalla.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Uusi juttu tämä kehäradan osuus, hyvä tietää.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Tuo oli kyllä Tampereen päättäjille melkoinen jauhotus, siis aivan 100-0, siis että pääkaupunkiseutu sanoo ihan suoraan että Muumit ja Lenin riittää Tampereelle. Ai jestas sentään mikä piikki singahti Tampereelle. Mutta pakko myöntää näin tamperelaisena, että täällä ei hallita budjetointia, talous aivan kuralla, ja lisää hankkeita vain haalitaan. Niin ja vielä, ette kai te vantaalaiset vaan hae sitä Kukkenhaimia? Katsokaas kun asiahan on niin, että sen paikka on Tampereella, jne.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Onhan onneksi Tampereella paljon muitakin museoita ja nähtävyyksiä, vaikkapa Pispala ja Särkänniemi. Tampereen lähellä ei ole kilpailijoitakaan.
Vantaan houkutteluvuus on aikojen saatossa jäänyt tietenkin Helsingin varjoon. Siksi niitä vähiä vetovoimatekijöitä kuten Heurekaa ja Ilmailumuseota on vaalittava. Ja museokartalla Vantaankin on kannettava vastuunsa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Ihan vain, maailmankuvan laajentamiseksi , sijaitsi Tampereella aikoinaan oikein Lentokonetehdas. Korjailtiin myös sodassa vaurioituneita, jopa sotasaaliksi saatujakin, sekä tehtiin myös uusia tyyppejä.
Kuoreveden Hallissa tehtiin viimeisimpiä Suomessa suunniteltuja koneita. Samoin sielläkin korjattiin aikoinaan sotakoneita. Nytkin siellä modifioidaan ja huolletaan Armeijan koneita, sekä tehdään nykykoneisiin osia mm. Airbusseihin.
Hallissa ja Luonetjävellä on jo jonkinlaista ilmailuun liittyvää museotoimintaa.
Eli sikäli museolla olisi historiallista perspektiiviä myös muualle sijoittamiseksi. Vantaaltahan vain lennetään ja huolletaan koneita.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Hra Nimetön
Kiitos tiedoista 🙂 Tampereellakin on historiaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Näiden erikoismuseoiden kohdalla sijoituspaikkojen pohdinnassa ei pitäisi rajoittua vain oman maan rajojen sisäpuolelle.
Esimerkiksi merimuseo (ilmailumuseoon minulla ei näin äkkiseltään ole kantaa) olisi pitänyt sijoittaa Tukholmaan. Aikanaan siitä kisailivat Helsinki ja Kotka. Onhan Ruotsin merenkulku merkittävä osa Suomen merenkulun historiaa. Vaihtokaupassa Helsinki olisi vastaavasti saanut jonkin erikoismuseon yhdessä Tukholman kanssa.
Tällä tavalla hyvin suppealle kävijäkunnalle suunnatusta museosta olisi tullut kansainvälisestikin merkittävä käyntikohde. Samoin Helsinkiin sijoitettavasta erikoismuseosta olisi siitäkin tullut merkittävä laitos omalla sarallaan.
Sama koskee ilmailumuseota. Lopettakaa se sisäänlämpiävien saunojen lämmittäminen ja katsokaa laajempia kokonaisuuksia.
Kansainvälinen yhteistyö pienmuseoiden sijoittelussa mahdollistaa monen pienen, mutta omalla alallaan merkittävän, museokokoelman pääsyn esille kansainvälisesti merkittävissä puitteissa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Musta Pekka
Kyllä minä sen Ilmailumuseon Suomessa pitäisin, koska näyttelyssä on pala nimenomaan suomalaistailmailuhistoriaa.
Merimuseo olisi pitänyt sijoittaa Helsinkiin Suomenlinnaan, niin kävijämäärät olisivat aivan toisia kuin Kotkassa, vaikka Kotka on nimenomaan merikaupunki.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kaikki olevainen noudattaa luonnollisia syklejä. Niin myös museot. On aika, että museot suurenevat ja keskittyvä ja aika jolloin ne hajaantuvat (maakuntiin). Näille isoille sykleille emme voi mitään, mutta voimme sopeutua niihin, ikään kuin ottaa vääjäämättömästä kehityssuunnasta hyöty irti.
Itse näkisin, että museoiden kohdalla on menossa keskittymisen trendi. Kävijämäärät tulevat lisääntymään ja kansainvälistymään, mutta virtuaalisesti. Yhä harvempi vaivautuu fyysisesti raahaamaan itseään museoon. Museoiden kiinnostavuus riippuu niiden virtuaalisesta toteutuksesta.
Isot museot pystyvät toteuttamaan sellaisia virtuaalisovelluksia, joista pienet eivät voi haaveillakaan. Miltä tuntuisi astua sisälle DC-3 koneeseen ja tehdä virtuaalinen matka, lentoemännän kielen, vuosikymmenen, …
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
… kansallisuuden ja vaatetuksen voi valita parilla klikkauksella. Tai käydä liitelemässä äänettömässä hiljaisuudessa suomalaisella PIK-purjekoneella, historiallisissa maisemissa tietenkin.
Kun kehitystrendi taas kääntyy takaisin hajaantumiseen, eivät nuo virtuaalisovellukset suinkaan häviä vaan ovat käytettävissä syntyvissä pienmuseoissa. — Edellyttäen tietysti, että sopimushallinta on jo nyt käsissä! Ettemme ”vahingossa menetä oikeutta sovellusten käyttöön ja samalla tulevaisuuden rahoituspohjaa pienmuseoilta.
Kun trendi kääntyy hajaantumiseen, pienmuseot muuttuvat kokonaan virtuaalisiksi. Koneet ovat eri paikoissa harrastajaseurojen ylläpitäminä, mutta samalla osa isoa virtuaalimuseota.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti