Kuusamolla on kolme keskeistä ongelmaa: väestökato, työpaikkavaje ja kiinteistökupla. Elämme nyt aikaa, milloin ne kaikki ovat yhdenaikaisesti täällä läsnä. Tämä kolmikanta on kuitenkin syntyhistorialtaan osin eriaikaista. Kaikki on lähtenyt liikkeelle työpaikkavajeesta, mikä on aikaansaanut poismuuttoliikkeen, mikä taas puolestaan on johtanut kiin-teistöromahdukseen niiden arvojen hintakehityksen suhteen.

Kuusamon kaupunki keikkuu nyt kiinteistökatastrofin partaalla. Kiinteistökupla on Kuusamossa tosiasia ja tätä päivää. Tyhjän asuntomassan määrä on paisunut sellaisiin mittasuhteisiin, että se on johtanut asuntojen hintojen reippaaseen rapautumiseen ja asuntokaupan ennusteet povaavat kertakaikkista kiinteistökehityksen arvonalennuksen syöksykierrettä paikkakunnalle.

Kymmenien tuhansien kiinteistökohtaiset arvonalennukset

Tehtyjen asuntokauppatilastojen – siis jo eletyn elämän ja toteutuneiden tapahtumien – mukaan Kuusamossa solmittujen asuntokauppojen keskineliöhinnat ovat laskeneet lähes yhtäjaksoisella trendillä vuodesta 2012 lähtien. Alas on tultu jo noin 300 euron verran neliöhinnoissa, mikä merkitsee sadan neliön asunnossa 30.000 euron omaisuusarvonmenetystä vain reilussa vaalikaudessa eli 5 vuoden aikana.

Pahin on silti vielä edessä. On nimittäin niin, että tämän tarkastelujakson ensimmäisten kolmen vuoden kiinteistönarvojen kokonaislasku on viimeksikuluneiden ainoastaan kahden vuoden aikana yli nelinkertaistunut. Syöksy siis syvenee ja synkkenee.

Omat laskennalliset tappioni ovat noin 50.000 euroa ja perheemme samanmoiset. Kuusamon asunto-omistusteni ja perintöodotusteni, tehtyihin asuinkiinteistökauppoihin verrannollinen arvo, on sulanut 100.000 eurolla – siis 20.000 euron vuositappiovauhdilla. Suhteuttakaapa tämä vaikka vallitsevaan vuotuiseen keskipalkkatasoon. Työnteon tulokset valuvat tyhjään!

Kuusamon keskusta maan 22. heikoin postinumeroalue

Teknologiayritys Reaktorin juuri julkaisema ja Ilta-Sanomien vapun alla uutisoima vuosittainen ennuste asuntojen hintojen liikkeistä lupailee Kuusamon keskustan asuntojen hintojen alenavan kuluvan vuoden aikana peräti -7,9 – -5,3 %, laskutrendin ollessa -6,7 %.

Kuusamossa keskustan – siis postinumeroalueen 93600 – asuntojen arvonalennus on jopa paikkakunnan kaikkia sivukyliä suurempi. Järkyttävintä tässä tilastossa ja sen perusteella laaditussa ennusteessa on se, että Kuusamon keskusta on koko maan kaikista postinumeroalueista 22. heikoimmalla sijalla asuntojen arvon laskun suhteen, mikä on tasan yhtä negatiivinen kuin Kiihtelysvaaran keskustassa – alle 1.000 asukkaan Joensuuhun liitetyssä entisessä kuntakeskuksessa. Kuvitelkaa. Missä ovat Kuusamon matkailuvaikutukset?

Ja Kuusamon keskustan asuntohintakehitysennuste on samaa luokkaa kuin Tuupovaarassa, Tohmajärvellä, Ilomantsin Hatussa ja Möhkössä sekä Lehtovaara-Kuikkalammella kuin myös Rääkkylässä. Eli alueilla ja kunnissa, missä väkimäärä on 1980-luvulta lähes puolittunut entisestä. Olemme siis ajautuneet melkoiseen seuraan. Ja näissä verrokkikunnissa ei ole Rukaa, mutta eipä edes sekään ole meitä auttanut!

75 miljoonaa jo menetetty asuntojen arvoissa

Kuusamon keskustan postinumeroalueella asuu reilut 10.000 asukasta. Jos asuntokuntien keskimääräinen asukasluku on noin 2 ja kiinteistöjen keskineliömäärä noin 50, on jo tapahtunut asuntojen arvonalenema peräti 75 miljoonaa euroa. Ja siihen vielä lisäksi liike- ja toimistohuoneistojen arvojen sulaminen.

Mikäli tämä asuntohintaennuste toteutuu, niin Kuusamon keskustan asuntojen arvosta on kadonnut tai katoamassa kolmasosa. Ja asuntojen keskineliöhinta on vaipumassa alle maagisen 1.000 euron rajan.

Asuinkiinteistöjen arvonsyöksy voidaan taittaa vain tarjoamalla oikeita töitä ja ympärivuotisia työpaikkoja. Millään kiky-kikkailulla, tilapäisellä tilastosiivouksella tai tempputyöllistämisellä ei Kuusamon asuntomarkkinoita elvytetä.

Katseet on käännetävä nyt kaivannaisteollisuuteen ja takaisin metsätalouteen. Matkailu ei Kuusamoa ole pelastanut, mistä osoituksena on kohta Taivalkosken kunnan koko asukasmäärää vastaavan ihmismassan katoaminen Kuusamon väestöpohjasta reilussa 20 vuodessa.

Kuusamon maaperän rikkaudet: kulta, koboltti ja timantit ovat pelastuksemme. On itsestäänselvää, että me emme voi enää jatkaa sillä tiellä, missä puolet keskimääräisistä bruttovuosiansioista valuu asuinkiinteistöomistusten vuotuisiin arvonalennuksiin ja alaskirjauksiin.

Aihe on arka ja paikalliselle valtapuolueelle niin kiusallisen kuuma peruna, että keskustapuolueen kahlitsema paikallislehti ei tätä mielipidekirjoitustani julkaissut.