Ruotsi, paskottu kansankoti
Näin lomakauden ollessa hyvässä vauhdissa on syytä luoda katsahdus matkustamiseen ja turvallisuustilanteeseen eri maissa. Järkevä matkailija ottaa huomioon suunnitelmissaan sen että kohdemaa on turvallinen. Kukapa sitä haluaa lomallaan luoteja väistellä.
Käyn läpi naapurimaat turvallisuustilanteen mukaan ja ryhmittelen missä kategoriassa ne ovat turvallisuustilanteen suhteen muitten maitten kanssa. Tiedot olen hakenut Ulkoministeriön Matkustustiedotteet-sivustolta.
Aloitetaan Venäjällä.
Vältä kaikkea matkustamista. Samassa kategoriassa ovat seuraavat maat: Burundi, Etiopia, Irak, Myanmar, Somalia, Sudan ja Valko-Venäjä.
Seuraavana vuorossa on Ruotsi.
Noudata erityistä varovaisuutta. Samassa kategoriassa ovat mm. seuraavat maat: Algeria, Angola, Armenia, Azerbaizan, Bangladesh, Chile, jne. Eurooppalaisista maista Ruotsin lisäksi ko. kategoriassa ovat Espanja, Kosovo, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki.
Norja.
Noudata tavanomaista varovaisuutta. Samassa kategoriassa ovat mm. seuraavat maat: Arabiemiirikunnat, Argentiina, Bahrain, Barbados, Belize, Bhutan, Botswana jne. Eurooppalaisista maista Norjan lisäksi ko. kategoriassa ovat Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Herzegovina, Bulgaria, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Monaco, Montenegro, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro.
Naapurimaista Venäjä on oma lukunsa. Niin myös tavallaan Ruotsi. Ainoana pohjoismaista kategoriassa Noudata erityistä varovaisuutta. Ruotsin lisäksi Espanja on ainoa EU-maa joka on kyseisessä kategoriassa.
Mistä UM varoittelee Ruotsissa? Ruotsia voidaan yleisesti pitää turvallisena matkakohteena, jossa on noudatettava tavanomaista varovaisuutta. Kansainväliset terrori-iskut ja ääriryhmien toiminta ovat uhkatason mukaan mahdollisia. Jengirikollisuudesta ja -väkivallasta johtuvat yhteenotot ja ampumiset saattavat pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita myös matkailijoille, erityisesti Tukholman, Göteborgin ja Malmön alueilla.
Miten tähän on päädytty? Mikä on ruotsalaiset villinnyt Tukholman Göteborgin ja Malmön alueella? Jos Jari Taposelta kysytään syynä on epäonnistunut lähiörakentaminen. Syy siis on infrassa, ei kuka infraa asuttaa. Jos näin on niin Per, Olle ja Örjan siellä paukuttelevat kavereidensa Ahmedin, Antonion ja Mahmudin kanssa. Tai no. Suhteenhan pitäisi olla se että Perejä ja Olleja on paljon enemmän kuin muita, sillä vasta kolmasosalla Ruotsin kansalaisista on maahanmuuttajataustaa.
Korjataanpa lause statistiikan mukaisesksi: Jos näin on niin Per, Olle ja Ahmed siellä paukuttelevat.
Demografisesti katsoen lause on nyt oikein, mutta jos tarkastelemme sitä Ruotsin Interpolille antaman kansainvälisen etsintäkuulutuslistan perusteella se on totaalisesti väärin. Listalta löytyy kymmenen nimeä joista kaksi vaikuttaa olevan ruotsalaisia: WINQVIST LARS MICHAEL, ARNAMO SIMON ROLF.
Loput kahdeksan nimeä näyttävät edustavan Ruotsiin tuotuja osaajia,
Siinä niitä huonon lähiöarkkitehtuurin uhreja. Eikö tämä ole pitävä todiste rakenteellisesta rasismista? Ruotsi on asuttanut siirtolaisensa kelvottomiin lähiöihin.
Kysymys kuuluu rakennettiinko lähiöt tulijoille, vai oliko niissä jo aiemmin asukkaita ja jos oli niin ketä ja millaista jengiytymistä silloin tapahtui. Muistakaa myös että kyse ei voi olla kulttuurillisista eroista sillä kaikki kulttuurit ovat yhtä hyviä.
Mutta ajatelkaa, jos haluatte lomalle maahan jossa on turvallisempaa kuin Ruotsissa, on valittavana suuri määrä maita niin Euroopassa kuin muualla maailmassa: mm. Albania, Argentiina, Bahrain, Bulgaria, Romania, Montenegro ja niin edelleen.
Näin Ruotsin määrätietoinen humanitaarinen ja avoimien ovien maahanmuuttopolitiikka kantaa hedelmää. Ruotsin sosialidemokraatit apupuolueineen voivat olla ylpeitä saavutuksistaan.
Tekstin aiheet: