Pidän perustavanlaatuisena periaatteena, että Suomen varoja on käytettävä ensisijaisesti oman maamme ja kansalaistemme hyvinvoinnin edistämiseen. Kestävän talouspolitiikan kannalta on kyseenalaista, että velkarahaa käytetään merkittävin määrin ulkomaisiin sotilasavustuksiin tai jälleenrakentamiseen, kun rauha saadaan aikaan.

Poliittisessa puolueessamme terve mielipiteiden moninaisuus on demokratian kulmakivi. Olemme historian saatossa nähneet, kuinka puolueiden linjat voivat muuttua – Natokysymys on erinomainen esimerkki tästä. (Edelleenkään en pidä Natoon liittymistä järkevänä, mutta nyt siellä ollaan samoin kuin EU:ssa.) Puolue voi kehittyä ja kasvaa mikäli nähdään arvokkaaksi erilaiset mielipiteet ja sietää niiden olemassa oloa. On tärkeää tuoda esiin uusia näkökulmia ja edesauttavat vuoropuhelua.

Suomen suhteet Venäjään historiallisesta näkökulmasta

Suomella on pitkät perinteet kauppasuhteiden ylläpitämisestä Neuvostoliiton/Venäjän kanssa ja hyvien naapuruussuhteiden hoidosta. Paasikivi-Kekkosen linja tarjoaa edelleen arvokasta näkökulmaa ulkopolitiikkaan. Kuten Kekkonen totesi, Suomen on usein ollut viisasta toimia lääkärin eikä tuomarin roolissa.

Kuitenkin Venäjän aggressiiviset toimet, kuten Krimin laiton valtaus 2014 ja täysimittainen hyökkäys Ukrainaan 2022, ovat muuttaneet perusteellisesti Euroopan turvallisuusympäristöä.

Naton laajentumisen geopoliittinen dynamiikka

Kenraali Hägglundin vuonna 2017 esittämä näkökulma Naton laajentumisen aiheuttamasta turvallisuuspoliittisesta dynamiikasta sisältää edelleen osuvia havaintoja. Vaikka hän itse on irtisanounut näkemyksistään kenties yleisen mielipiteen vaikutuksesta, pysyn itse hänen alkuperäisessä analyysissään ja juuri näin mielestäni tapahtui.

Venäjän johtajan Putinin joulukuussa 2021 esittämä vaatimus takuista Naton laajentumisen pysäyttämisestä ei tietenkään oikeuta sotilaalliseen aggression, mutta samalla on syytä myöntää, että länsimaat olisivat voineet osoittaa enemmän ymmärrystä Venäjän turvallisuushuolista.

Rauhannäkymät ja todellisuuden hyväksyminen

Sodan lopputulema näyttää nykyisellään melko selkeältä: (minusta oli selvää alusta asti)

1. Ukraina ei tule liittymään NATOon

2. Alueluovutuksia tapahtuu

3. Ukraina säilyy puolueettomana maana turvatakuiden turvin

Sota voi jatkua vielä jonkin aikaa, mutta perustavanlaatuiset geopoliittiset realiteetit eivät muutu. On järkevää kysyä: olisiko Ukrainalle ja koko Euroopalle ollut parempi hyväksyä nämä ehdot jo ennen sodan puhkeamista?

Historiallinen konteksti ja suurvaltapolitiikka

Suomella on yli 80 vuoden rauhanjakso Neuvostoliiton/Venäjän kanssa osoittaa, että viisas diplomatia ja jatkuva vuoropuhelu tuovat tuloksia. Kekkosen ”lääkärin rooli” -ajattelu on edelleen relevantti: naapurisuhteiden ylläpitäminen vaatii harkintaa ja käytännönläheisyyttä, ei moraalista paasausta.

Donald Trumpin lähestymistapa diplomaattiseen vuoropuheluun, vaikkakin epätavallinen, tuo tärkeän näkökulman: rauhaan päästäkseen on oltava valmis keskustelemaan kaikkien osapuolten kanssa.

Loppupohdinta

Ukrainan konflikti paljastaa karun geopoliittisen todellisuuden: suurvallat puolustavat aikoinaan määrittelemiään etupiirejään. Tämä koskee sekä Yhdysvaltoja että Venäjää. 1990-luvun jälkeen tapahtunut nopea länsimainen integraatio itään loi väistämättä jännitteitä, jotka nyt purkautuvat konfliktina.

Rauha edellyttää todellisuuden hyväksymistä. Tämä ei tarkoita Venäjän toimien hyväksymistä, vaan geopoliittisten realiteettien tunnustamista konfliktin ratkaisemiseksi.

Tämä analyysi perustuu geopoliittiseen realismiin ja historialliseen kokemukseen, eikä emotionaaliseen toiveajatteluun. Suurvaltapolitiikan lakien ymmärtäminen on edellyys kestävän rauhan luomiselle.

Kirjoitin jo 24.05.2022 näin

Ukrainan sota on täysin turha

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jariekilpinen/ukrainan-sota-on-taysin-turha/

Venäjä hyökkäsi jo 2014 ja valtasi Krimin. Ukraina halusi Natoon ja se aiheutui turmioksi.

Venäjä jatkoi 2022 hyökkäystä Ukrainaan

Kuten kenraalikin sanoi 2017, että Venäjää ei saa ajaa nurkkaan.

Tämä lausunto on vielä kultaa, vaikka kenraali onkin muuttanut jostain kumman syystä käsityksensä.

Itse näen, että näin juuri tapahtui.

Kenraali Hägglund pitää Naton laajentumista virheenä – ”Siinä on käynyt kuin koiralle, joka ajetaan nurkkaan

https://demokraatti.fi/kenraali-hagglund-pitaa-naton-laajentumista-virheena-siina-on-kaynyt-kuin-koiralle-joka-ajetaan-nurkkaan/

2021 joulukuu

Vladimir Putin vaatii takuita siitä, ettei Nato enää laajene itään

https://www.verkkouutiset.fi/a/vladimir-putin-vaatii-takuita-siita-ettei-nato-enaa-laajene-itaan/

Olisiko voinut hoitaa viisaammin?

Niin ja kun rauha saadaan, niin länsimaiden yritykset kilvan palaavat Venäjän markkinoille. Venäjällä on patoutunutta kysyntää. Mikä yritys ei halua tehdä businesta ja voittoja?