Tartuin tähän aiheeseen oltuani Oulun Muistiliiton paneelissa ja koska sairaanhoitajan työssäni kohtaan päivittäin muistisairaita. Lisäksi minulla on henkilökohtainen kokemus: Isäni sairastui vaikeaan muistisairauteen 80-luvulla. Olin tuolloin itse alle 30-vuotias.
Käypä hoidon ( Duodecim ) mukaan Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla tiedonkäsittelykyky on lievästi heikentynyt. Heidän lisäkseen on 100 000 lievän ja 93 000 vähintään keskivaikean dementian oireista kärsivää henkilöä. Vuosittain Suomessa noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen.

Riskitekijöinä ovat mm. hoitamaton verenpainetauti, diabetes, korkeat kolesteroliarvot, liiallinen alkoholin jatkuva käyttö ja korkea ikä. Kasvavan vanhusväestön ja muistisairaiden palvelutarpeisiin tulee vastata ajoissa oikea-aikaisilla palveluilla ja tukitoimenpiteillä.
Muistisairautta ei voi parantaa, mutta sen varhainen toteaminen ja lääkityksen aloittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska lääkityksellä voidaan hidastaa taudin etenemistä (oirekuvaa) ja pitää muistisairas toimintakykyisempänä. Jokaisessa hoitokontaktissa ikäihmisen muistioireita kannattaa tarkkailla ja tehdä muistitesti.
Mahdollisen sote-uudistuksen toteutuessa kunnille jää terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy. Hyvin tehty työ valistamisessa ja ennakoimisessa tuo säästöjä kunnan budjettiin. Terveellisten elintapojen valistamista tulee lisätä ja kohdentaa, sillä valinnoilla voidaan vaikuttaa omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Aivojen hyvinvointia tukevia tekijöitä ovat liikunta, hyvä ravitsemus, sopiva aivojen kuormittaminen, lepo, sosiaaliset kontaktit ja päihteettömyys. Hektinen työtahti ja jatkuvat muutokset työelämässä lisäävät aivojen ylikuormitusta ja työikäisenkin muisti voi heikentyä.
Kunnissa eri järjestöillä (esim. Muisti- ja Omaishoitajaliitto ja Vertaistuki) on iso rooli edunvalvonnassa, tiedottamisessa ja ohjauksessa sairastuneille ja omaisille. Vertaistuki- palvelu on tärkeä taho läheisille, koska muistisairauteen voi sairastua jo työiässä ja perheellä voi olla ala-ikäisiä lapsia. Järjestöt ovat täydentäneet sote-palveluita, joita kunta ei ole tuottanut itse. Nyt kun järjestöille Veikkaukselta tuleva rahoitusosuus pienenee, kunnan tulee turvata järjestöjen toiminnan jatkuvuus tarjoamalla ilmaisia tiloja sekä tukea rahallisesti. Järjestöjen toimintaa ja rahan käyttöä tulee seurata lakisääteisesti siinä missä muitakin tahoja. Myös Seniorineuvoloita tulee lisätä ja niiden antamien palvelujen tulee laajentua esim. kokonaisvaltaiseen kotona pärjäämisen kartoittamiseen ja sosiaaliturva-asioiden hoitoon.
Mitä muita seikkoja huomioisin, jos minusta tulisi kuntapäättäjä?
Laitoshoitopaikkoja on vähennetty rankalla kädellä ja vastuuta on siirretty avohoitoon ja omaishoitajille. Laitospaikkojen tarve ei tule vähentymään jatkossakaan. Kun tarve syntyy, kodinomainen hoivapaikka on saatava mahdollisimman pian, sillä omaiset ovat jo jaksamisen äärirajoilla. Muistiyksiköt tarvitsevat muistisairauksiin perehtyneen henkilöstön. Liialliset ympäristön vaihdot sekä henkilöstön jatkuva vaihtuminen kuormittaa muistisairasta. Kuntapäättäjien tulisi perehtyä oman alueensa Ikäpoliittiseen ohjelmaan (Ikävaoimainen Oulu, Oulun kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma 2021-2030). Näitä tehdään turhaan, jos niitä ei noudateta, eikä sen sisältöä tiedetä.
Ilman omaishoitajien arvokasta työpanosta läheisilleen ja yhteiskunnalle, sote olisi polvillaan. Tämän asian vakavuus tulee päättäjien pitää mielessä. Omaishoitajien tuet tulisi saattaa oikealle tasolle ja toivoisin, että eduskunnassa harkittaisiin jopa tuen verovapautta siten, että oikeus eläkkeen kertymiseen säilyisi. Omaishoitajia tulee kannustaa pitämään heille kuuluvat lomapäivät tarjoamalla räätälöityjä vaihtoehtoja.
Oulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 ja toivon, että tämän seurauksena ikäihmisille suunnattuja kulttuuritapahtumia lisätään ja tapahtumia tuodaan hoivalaitoksiin. Toivon myös, että hoivalaitoksissa ikäihmiset pääsevät useammin nauttimaan ulkoilmasta ja luonnon kauneudesta.