Ratikka ajaa Vantaan konkurssiin
Ratikka ajaa Vantaan konkurssin partaalle (Mielipide, Vantaan Sanomat 27.10.2025)
Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla, kirjoittaja toteaa.
Yritimme toukokuun ylimääräisessä valtuustokokouksessa siirtää ratikan rakentamista. Silloin oli jo päivänselvää, että Vantaan talous tulee kyykkäämään. Vantaan talouden tunnusmerkit eivät olleet rohkaisevia: korkea työttömyys, lentokenttäklusterin syöksy, rakentamisen pysähtyneisyys ja kaupungin epäedullinen väestökehitys.
Ihmettelimme silloin äänestystulosta, kun vain kaksi viidesosaa valtuutetuista oli valmis siirtämään ratikan rakentamisen aloitusta parempaan hetkeen.
Olen varma siitä, että jos keväällä olisi tiedetty ratikan rakentamisen sadan miljoonan euron ylitys sekä, että ratikan lentokentän puoleinen päätepysäkki jää 1,5 kilometrin päähän itse lentoasemasta, äänestystulos olisi voinut olla toisenlainen.
Kuka hullu viitsii kävellen raahata matkalaukkujaan noin pitkän matkan, kun Tikkurilasta pääsee junalla nopeasti suoraan lentoasemalle?
Ratikkaa ei pidä rakentaa Tikkurilasta eteenpäin, vaan reitille on tehtävä silmukka takaisin Mellunmäkeen. Tilanne on ongelmallinen, koska hyvinvointialue alkaa pian rakentaa Tikkurilaan ratikkatunnelin viereen uutta hyvinvointikeskusta. Paikka valittiin juuri ratikan takia.
Toinen vaihtoehto on edelleen, että ratikkaa ei rakenneta ollenkaan. Sähköbussit ovat ekologinen, mukava ja tehokas tapa matkustaa. Vantaan ei kannata hirttäytyä ratikkaan.
Alusta lähtien ratikkahankkeessa on ollut huijauksen makua. Jo kaupunginvaltuuston ratikan suunnittelulupakokouksessa meille esitettiin alihintaista budjettia. Perussuomalaiset jo silloin totesi, että ratikan lopullinen hintalappu paukkuu yli miljardin euron rajan, ja niin on tapahtumassakin. Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla.
Toinen asia, mikä jurppii on ratikan matkustajamäärät. Alussa ilmoitettiin, että ratikkaa käyttäisi noin 70 000 matkustajaa vuorokaudessa. Ihmettelin valtuustosalissa matkustajamäärää heti kärkeen, ettei moinen ole mitenkään mahdollista. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, että matkustajia olisi 30 000. Syytiin valmistelua valehtelusta, ja minulle todettiin vain, että ”matkan varrella tehdään luonnollisesti aina tarkistuksia”. Nyt arvioidaan, että matkustajia vuorokaudessa olisikin enää rapiat 25 000.
On harkittava uutta ylimääräistä kaupunginvaltuuston kokousta, koska ratikkaa ei kannata rakentaa lentoasemalle päätepysäkin etäisyyden takia. Puolitoista kilometriä päätepysäkiltä lentoasemalle on liikaa. Myös rakentamisen budjetti paukkuu reippaasti yli esitetyn.
Ratikan suunnittelu on alusta pitäen lähes kaikessa ollut pelkkää unelmahöttöä ilman realismin häivääkään.
Ratikka on Vantaan velkakurimuksen viimeinen niitti. Kuntaveroa ei saa nostaa, sillä se on jo nyt korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä.
Kai-Ari Lundell (ps.)
valtuustoryhmän pj
#ratikka #perussuomalaaiset #Vantaa
Lisäys ja tiedoksi ei-vantaalaisille:
Vantaan talous on kuralla. Olemme velkaa noin miljardi euroa, lisäksi Vantaan konserniyhtiöt suurin piirtein saman verran, mikä tarkoittaa kahta miljardia euroa. Johan velkojen korkomenot ovat suuria.
Rakennamme paraikaa ns. säästöbudjettia, joka puraisee jo peruspalveluihin. Ensi ja seuraavana vuonna budjetit ovatkin jo kovia leikkausbudjetteja, sillä ratikat kulut ovat tuolloin vähintäänkin 150 miljoona euroa per vuosi.
On päivänselvää, että kuntaveroja ei voida nostaa, koska meillä on nyt jo korkeampi kuntavero kuin Espoossa ja Helsingissä.
Vantaan on ruvettava kaavoittamaan Kartanonkoskeakin parempia pientaloalueita, jotta saamme kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Hyvää aluetta puutarhamaiselle pientaloalueelle löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti. Alueella on golfkenttä, polveileva Rekolanpuro sekä Keravanjoki.
Väestökehitus ei ole tällä hetkellä vantaalaisittain suotavaa. Vantaalle muuttaa mm. työttömiä, ja kaupunki vuotaa jo jonkin verran keskiluokkaa kehyskuntiin.
Tekstin aiheet:
Ja kulut tulee varmasti vieläkin nousemaan. Konkurssia pukkaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Onnea vaan. Kuka kykenee, on jo muuttanut pois pääkaupunkiseudulta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pelkästään Tuusulanmoottoritie vaatii kalliita ratkaisuja, hintalappu kymmeniä miljoonia, jopa nelisen kymmentä miljoonaa, silta tai tunneli, tai halvin mutta hankalin olisi valoristeys Tuusulantielle. Kun rakentaminen aikanaan ehkä saadaan alkuun, kuluja alkaa valua lisää, mutta mitään Helsingin tasoista massaliikennettä tuolla koskaan tulee olemaan, ensin on oltava väkeä, ja sitten rakennetaan. Paikalliset grynderit kyllä kiittää ja rahastaa ratikkaväylät maanhinnan nousuna. Vantaa Titanicin tasoisella kulurakenteellaan tuskin tulee houkuttelemaan teollisuutta, kaupunki osaa olla talouden kannalta entinen tuhlaajapoika. Harvaan asuttu Vantaa on hankala oppilas tässä tiukassa talouden maailmassa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Vantaa. Sanomissa 9.11 juttu jonka mukaan Vantaan Ratikan tuotot-menot 40 vuoden aikana v.2023 arvio + 10 milj. euroa ja nyt lisääntynyt 50,2 milj.eurolla 60,2milj.euroon.
Täyttä huuhaata!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Juttu 19.11
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti