Adventin aikaan kielikylvyssä

Oikein hyvää adventin aikaa suomalaisina tai meistä kiinnostuen

Juhlamessu – Missa solemnis

Tämä kirjoitus on siirtymässä myöhemmin kirjaani no. 135 muistuttaen meitä joulunajan hengestä ja henkisestä elämästä. Se on lainattava historiasta muistutuksena ajoista, joita ehkä joskus myöhemmin myös ikävöimmekin. Oli toinenkin syy palata lähihistoriamme muisteloihin.

Halusin lainata kirjaani tekstiä aiemmista kirjoistani ja samalla artikkeleistani niitä yhdistäen. Mielestäni se on ainut tapa pysyä rehellisessä ja muokkaamattomassa lähimenneisyydessään. Tapana kun on usein vääristellä myöhemmin etenkin omia sanojaan ja sanomisiaan. Siitä oli tullut ajan hengen yksi ilmentymä. Kolmas tavoite, joka tuli täyttää, oli tekoälyn ja algoritmien läsnäolo tekstin yhteydessä. Sellaista ei aiemmin ollut ja myös algoritmit alkoivat käyttäytyä kovin inhimillisellä tavalla ja tallentaa sanomansa reaaliaikaista vältellen.

Tällaisia tekstejä ei ole monta, kaikki nämä ehdot täyttäen. Oikeammin vain yksi. Se oli julkaistu luonnollisesti useammassa artikkelissa ja kirjassanikin, mutta yhtenä kokonaisuutena vasta nyt vuoden 2025 alussa ja kirjassani numero 135. Se kertoo ajan hengestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksistamme. Harva sitä vain käyttää. Puuttuu joko kirjoituksia, artikkeleita, kirjoja, joissa on lainattu tekoälyn sanomisia. Jopa ne samalla kuvataiteeksi muuttaenkin.

Se on samalla tämän kirjani juhlajulkaisu. Jos niin sovimme ja myöhempi historia se jopa vahvistaakin. Havaitsee kirjoituksen poikkeuksellisen luonteen ja syntytavan vuoden 2025 alussa mutta 2024 kirjoitettuna. Valtaosa meidän kirjailijoitten kirjoituksista on luonteeltaan kaikkea muuta kuin reaaliaikaista. Kirjat eivät ole reaaliaikaista mediaa muuten kuin sähköisinä. Tällainen sähköinen artikkeli tai kirja ei ole kirja ensinkään. Kirjahylly poikkeaa television tai tietokoneen kuvaruudustamme. Arvosta molempia mutta aivan eri syistä.

Itseään saa lainata ja joskus täytyykin. Sanoin aikanaan kirjailijanakin tunnettu Jörn Donner omien muistelmiensa yhteydessä. Toki saa ja tuleekin. Sen sijaan on vain ansioksi, jos samalla kerrot, missä yhteydessä olet lainaamasi tekstin kirjoittanut. Onko se julkaistu sähköisenä ja voiko sen löytää kirjahyllystäänkin. Jos kirjahyllyä ei ole lainkaan, Donner henkilönä on jäänyt vieraaksi. Sama pätee kaikkea sitä kulttuuria, jota haemme kirjastoista ja kirjakaupoistamme, säilytämme kirjojen kansien välissä.

Kun kirjoitettua tekstiä on 135 kirjan verran ja joukossa myös vaikeaselkoista ja väitöskirjoinakin hyväksyttyjä opinnäytteitä, niiden lainaaminen on luonnollisesti ilmiö, josta ei itse ole aina tietoinen. Vai muistaisitko sinä, mitä olet kirjoittanut noin 10 000 artikkelin tai 135 kirjan muodossa sekä vielä erikseen medioittemme sivuilla omina mielipiteinäsi? Entäpä jos kirja on väitöskirja, mutta se on julkaistu vain sähköisenä ja vailla sellaista dokumentaarista arvoa, jonka perinteinen kirja sille on antanut? Onko se edelleenkin väitöskirja? Olen elänyt aikana, jolloin väitöskirjat olivat todellakin kirjoja. Sekä luonnontieteissä (Natural science) että ihmistieteissä (Human science). Olkoonkin että olivat käyneet aiemmin suuren tieteitten välisen sodankin (Big Science War).

Näin vielä yli puolen vuosisadan aikana, jolloin olen kirjojani, myös väitöskirjani molemmille sodan osapuolille kirjoittanut.

Väitöskirjat ovat dokumentteina hiven erilainen kuin muut kirjani. Muistan ne kuin eilisen päivän. Muiden kirjojen ja artikkeleiden kanssa on toisin. Vai muistaisitko sinä kymmenet tuhannet kirjoittamasi artikkelit ja sadat kirjasi?

Et sinä muistaisi etkä kaikkia omiksesi edes tunnistaisi tai hyväksyisi. Niin paljon me muutumme ja maailma ympärillämme murrosikäisen pojan kirjoituksista kohti aikuisuutta ja keski-ikäisen miehen varttuessa kohti harmaantuvaa vanhusta.

Jos kuitenkin pystyt ne hyväksymään ja jopa muille esittelemään, olet todennäköisesti elänyt kohtuullisen rationaaliseen elämän ja ilman kovin poukkoilevaa tapaa rakentaa vuosi vuodelta elämänkaaresi portaikkoa kohti dementoituvaa vanhuutta. Muistojen paratiisia, mistä kukaan ei voi meitä enää karkottaa. Ikää, jossa meistä tulee samaan aikaan sekä viisaampia että hölmömpiä. Muistaen kuinka alimpana säkissä ovat raskaimmat jyvät.

Oscar Wildea lainaten vanhat uskovat kaiken, keski-ikäiset epäilevät kaikkea, nuoret tietävät kaiken. George Orwellia taas muistellen viidenkymmenen ikäisellä on sellaiset kasvot kuin on itse ansainnut. Keski-ikä on tullut, kun enää vain hymyilet asioille, joille aiemmin nauroit. Se erottaa tuo iän niin nuoruudesta kuin viisaan ihmisen huonosta muististakin.

Olisin herrasmies, jos minulla olisi varmasti riittävästi rahaa ja varallisuuttakin. Jos olisin nainen, olisin elänyt aiemmin nuorempana miesten kautta. Nyt ikääntyneenä tiedän, ettei se käy naisena enää laatuun. Enää ei käy vain vaikeneminen, olla hiljaa ja vaikuttaa typerältä. Enää en myöskään väittele naisen kanssa, aivan riippumatta siitä, onko hän väsynyt tai levännyt. Kiteellä käyneenä tiedän, kuinka ilmat muuttuvat, kun naiset hiihtävät. Tiedän myös kokemuksesta, kuinka suuri intohimo saattaa olla mahdollista, vaikka ihmiset eivät toisistaan pitäisikään. Mutta ei avioliitto. Se on myös syy miksi en mene toistamiseen naimisiin. Se kun on maailman suosituin erehdys. Kaikkien erehdysten äiti.

Adventin aikaan kielikylvyssä

Adventin aikaan kielikylvyssä – kirja on lahjoista arvokkain

Fac ut vivas – Hanki elämä

03.12.2023 – 01.12. 2024

Helsingin Sanomat on tänään (03.12.2023) tulvillaan kunniamerkkien ja suurristien saajia, ritarimerkkejä ansainneita, komentajamerkkejä kahmineita kansalaisia. Epäilemättä näin on myös vuoden kuluttuakin 2024. Olen itsekin jonkun merkin saanut jatkona lapsena hankkimilleni lusikoille, joko urheillen tai osallistuen henkisiin kilpailuihin. Urheilussa palkinnot olivat komeampia. Oli kyse sitten vaikkapa vain tikanheitosta. Välineurheilu palkitsi aina paremmin.

Muinaisessa Neuvostoliitossa tapasin työn sankareita, joilla oli rintamus täynnä näitä merkkejä kantaen kumaraisin selin tiilejä rakennusmaalla, jossa nuoremmat seurasivat tämän työn sankarin uurastusta aamusta iltaan ja myöhemmin purkivat vanhuksen kokoaman ja toisen vanhuksen laasteineen liimaaman seinän. Näin huolehdittiin siellä rakentamisesta – ”Faciendum curavit.”

Se oli surullinen näytelmä vain muutamaa hetkeä ennen Neuvostoliiton hajoamista muinaista Silkkitietä kulkien oppilaitteni kanssa, seuraten elämää Bakusta Jerevaniin ja Tbilisiin tai päinvastoin. Venäläinen nuori miliisi huolehti niistä riidoista, joita kadulla tapasi, ja kertoi olevansa ikävissään ja suljettuna vuosiksi komennuksella Siperian kodistaan. Pahoittelin nuoren miehen pitkää ikävää ja joutumista syljettäväksi syntipukiksi näiden kansakuntien välille rauhaa rakentaen. Eivät tulleet keskenään toimeen ja vihanpidolla oli pitkä historia. Kaikki kunnia merkkien saajille. Yksi neuvo lisäksi. ”Fac ut vivas.” – Hanki elämä. Kun luen tätä nyt, Neuvostoliiton hajottua ja Ukrainan sodan kestäessä jo yli tuhat vuorokautta, suren näiden nuorten miesten kohtaloa. Se tuo mieleeni omat sotamme ja talvisodan sata vuorokautta.

Facebook valvoo tai rahastaa, kirjoittaa Juha-Pekka Raeste kolumnistina Helsingin Sanomissa (02.12.2023). Ilmaiseksi kerrotussa palvelussa (FB) tuote olet sinä itse, kirjoittaa taloustoimittaja ja muistuttaa minua tiilen kantajasta työmaalla muinaisen Neuvostoliiton raunioilla. Kymmenen vuoden aikana Facebookin keräämä liikevaihto käyttäjää kohden on Pohjois-Amerikassa yhdeksänkertaistunut ja Euroopassa kuusinkertaistunut. Eivätkä ole minulle jakaneet edes tuota tiilenkantajan mitalia rintaani. Olen sentään kirjoittanut päivittäin yli 3000 artikkelia ja todella sisältörikkaita ja lukijalleen hyödyllisiä. Tässä niistä yksi esimerkki. Joskus pelkkä suuttumus saa aikaan säkeitä. – ”Facit indignatio versu.” (Juvenalis).

Kirjoiksi muutettuja ja omakustanteisena hoitaen sen Saksassa. Kotisivulta voit lukea nämä kirjat ilmaiseksi ja nyt mukana majailee myös robotiikka ja tekoäly sekä algoritmit. Kuvat ovat nekin moitteettomia, menneen maailman nerojen töistä muokattuja ja siirretty latinan kautta tuon ajan nerojen kieleenkin. Olen tästä jopa maksanutkin. Tietäen toki mistä on kyse ja hyväksynyt Facebookin ja Instagramin ehdot. Joko hyväksyt tai maksat ja hyväksyt. Siinä on samaa neroutta kuin vakuutuksissa, jotka ovat osa samaa rahastusta. Kuulun siihen sukupolveen, joka teki välttämättömyydestä hyveen. – ”Facis de necessitate virtutem. ” – (Seneca).

Kun markkinat on vallattu voit nostaa hintojakin. Suoratoistopalvelussa Netflix on lisäksi rajoittanut tunnusten jakamista kodin ulkopuolelle. Taistelua käydään nyt valvontakapitalismin ja muun yhteiskunnan välillä digitaalisen ajan herruudesta. Harvardin yliopiston professori Shoshana Zuboff ennusti tämän jo viisi vuotta sitten ja minä Hybridiyhteiskunnan kouristelun paljon aikaisemmin. Tämä taistelu vallasta ja voitosta on nyt veretön, mutta ikävä kyllä yhtä väkivaltainen kuin muutkin globaalin maailman näkemät ja kokemat. Jos pidät tätä vihollisesi tekona, on sallittua ottaa oppia viholliselta. – ”Fast est ab hoste doceri.” (Ovidus). Monet sodat on voitettu juuri näillä keinoin.

Aiemmin kirjoittamani datajättien käymä taistelu rinnan valtion omistamien rahastojen välillä tekoälyn herruudesta on omiaan kiihdyttämään tätä kehitystä, lopettaa Raeste kirjoituksensa, jossa ilmiö tuodaan kenen tahansa ”mökin mummun” ymmärrettäväksi, kuten toimittajia on aina neuvottukin. Näitä mummoja profiloidaan käyttäytymiseen, digitaalisesti jäljitettävien liikkeiden, himojen ja halujen mukaan herkeämättä reaaliaikaisesti seuraten. Ja tästä käydään kauppaa. Onko siinä jotain uutta? Muistuttaa taiteiden tiedekuntaa. – ”Facultas artium.”

Oleellista onkin se, oletko valmis tähän, ja onko siitä ehkä myös hyötyä sekä apua kohdallasi. Sama keskustelu käytiin aikanaan sähkön käytöstä ja radiosta, televisiosta ja moni kieltäytyi vaikkapa laestadiolaisena ottamasta tällaisen pirun piironkeja koteihinsa. Toisaalta pukeutumisessa olemme valiokansa verrattuna muukalaisiin täällä vieraillen, kirjoittaa viereisessä artikkelissaan Lauri Malkavaara. Pukeutuminen sujuu oppimisen ja erehdyksen kautta juuri näihin oloihin, eikä siitä voi ketään moittia, päinvastoin. Monelle juuri nälkä on opettajana ja äitinä. – ”Famen ego fuisse suspicor matrem mihi.” (Plautus).

Me voimme nähdä revolutionaarisen tai evolutionaarisen kehityksen, uusiin innovaatioihin syntyvät uudet, niin ikään innovatiiviset ilmiöt, joko myönteisinä tai kielteisinä. Se että pukeudumme mahdollisimman optimaalisesti verrattuna maahamme muuttaneisiin, on etu, jossa elämme myös jatkossa uuden ”sähkön” valaistessa ja helpottaessa elämäämme suomalaiseen mittoihin rakennetussa kulttuurissamme. Usein mukana on pelkkä kohtalokas sattuma. – ”Fatalis casus.” Olemme maailman onnellisin kansa. Toinen vaihtoehto olisi valita kehnompi vaihtoehto olosuhteissa, joita ei voi muuksi muuttaa. Dissonanssi balanssi teoriat tulivat tutuiksi jo lapsena. Happamia sanoi kettukin marjoista, joihin ei ylettynyt.

Kyse onkin samaisen lehden pääkirjoituksen mukaisesta ilmiöstä, koskien vaikkapa Etyjiä ja sen mahdollisia hautajaisia. Kyse on yksinkertainen. Kuinka paljon Suomella on halua Etyjin kehittämiseen? Sama koskee myös vaikkapa ilmastotavoitteitamme ja kulttuuriamme ylipäätään. Olemme demokraattinen valtio ja poikkeuksellisen hyvin koulutettu, sekä valmis ottamaan vastuun kansalaistensa hyvinvoinnista nyt ja jatkossakin. Juuri siksi Venäjän rajat ovat juuri nyt kiinni. Juuri siksi meillä järjestetään parin kuukauden kuluttua presidentinvaalit. Pulinat pois ja vaaleihin. Jos huonosti käy, nälkä on paras mauste. – ”Fames optimum condimentum.” (Sokrates, Cicareo).

29.11.2008 – 27.11.2022 – 03.12.2023 – 01.12. 2024

Kielen kanssa adventtiin – rakkauden monet kasvot

Kielitaistelun makua

Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta (Kotus) ollaan ajamassa alas siinä missä muitakin valtion tutkimuslaitoksia. Se on omituista, kun samaan aikaan meiltä on kadonneet niin pankit, perusteollisuus ja kauppa, oma raha ja nyt siis oma identiteettimme, oma kielemme. Se on oma ”omituisuutemme” josta taistelimme alkaen Michael Agricolasta ja edeten suomalaisuusliikkeeseen ja Elias Lönnrotiin, suomalaiseen kirjallisuuteen ja sivistykseen. Nyt on noustava kansakunnan kapinaan. Meillä on sivistyskansan maine ja tämä maine kauan eläköön. – ”Fama semper vivat.”

Tämä on kirjoitettu adventtina vuonna 2008. Muistan hyvin tuon hetken ja ”Adventus Dominin” sekä aiemmin vierailuni luostarilaitoksen yhteyteen liittyvässä, sukuni nimeä kantavassa tapahtumassa. Siinä muisteltiin luostarilaitoksen veronmaksajia, lampuoiteja. Samalla myös onnettomuutta Kallavedellä juhannuspäivänä 1850. Se muutti monen suunnitelmia. Veronsa luostarilaitokselle maksaneen purjekunnan veneen hukkuminen on jäänyt jotenkin unholaan? Suurin onnettomuutemme sisävesillä. Vain huhuilla vaikuttaisi olevan siivet. – ”Fama volat.” (Vergilius). Samaan aikaan nuoret miehet olivat sodassa Krimillä. Olemmeko koskaan ajatelleet, miten lähellä Krimi on rajojamme? Meillä on rajoja Venäjää vasten enemmän kuin muulla Euroopalla yhteensä. Matka maamme pohjoisimmasta osasta Helsinkiin ja sieltä taas Krimille on joskus vaikea oivaltaa ottamatta karttaa ja pohtien, miten tasokartat tehdään erona pallokarttoihimme. Jäämeri ja Venäjä tahtoo siinä ”venyä” toisin kuin Afrikka ja Sahara. Maailmankuvamme on tasokarttoja katsellen syntynyt.

Elämä on sitä mitä meille sattuu ja tapahtuu silloin, kun teemme muita suunnitelmia. Eilistä et kiinni saa, huomista et pääse pakoon. Se opetti minulle punnitsematta jokaista askelta tielläni; visionääri on ihminen, joka löytää perille katsoen riittävän kauas eteensä. Joskus mukana on kohtalokas sattuma. – ”Fatalis casus.” Huhu, jolla on siivet. – ”Famat volat.” (Vergilius.”).

Oma työni oikeastaan ”kirjailijana” (”kirjoittajana” ilman pienintäkään tapaa viihdyttää suurta joukkoa lukijoita), alkoi vasta kun olin kypsä kirjoittamaan päätoimisesti. Siis ”eläkkeellä” tehden pitkiä työpäiviä. Ongelmana oli vain tapani kirjoittaa poikkitieteisesti ja käyttäen muutakin kuin äidinkielenämme puhuttua suvutonta ja luonnon ääniä matkivaa onomatopoeettista kieltämme.

Kustantaja löytyi sekin hakien ympäristöstämme huolta kantavaa ja reaaliaikaista kieltä käyttävää osaajaa. Sen oli opittava minulta eikä päinvastoin. Mukana teknologia, joka oli viimeistä osaamistamme, algoritmit mukana tekoälyineen. Painotekniikka tarkoitettu muuhun kuin suuriin massoihin ”kirjoja”. Viihteeksi lukijoille.

Olen vapaa-aikanani kääntänyt Shakespearen alkuperäistekstejä ja selaillut kirjojen sanastoja sivumäärältään tuhatmäärin vanhaa kieltä. Nytkin ne ovat avoinna pöydällä ja osa levitettynä työhuoneen lattialle. Näillä teksteillä on maine, joka kauan eläköön. – ”Fama semper vivat.”

Mieleeni tulee Lenita Airiston moitteet suomalaisille miehille apinaenglannin käytöstä. Lukeekohan tämä Lenita kirjansa alkukielellä ja hakien alkuperäistekstit? Ampuuko hän vain vanhalta muistilta ja pysyäkseen kansakunnan muistissa? Vai valitseeko hän vain vääriä sanoja. – ”Falsa verba.”

Puhekieli katoamassa

Jos suomalainen mies tai nainen ei ole erityisen ilmaisuvalmis omalla äidinkielellään, omassa isänmaassaan, kuinka hän voisi olla sitä jollakin vieraalle kielellä ja kielialueella, käyttämättä apinaenglantia? Olisiko viisaampaa pitää vain suu soukemmalla. – ”Favete linguis.” (Horatius). Jättää kielet ja niiden sanoma algoritmeille. Kyseessähän on biljoonia sanoja, ei muutama satatuhatta sanaa.

Kyse ei ole vain kielestä ja sen katoamisesta vaan puhetekniikan osaamisen katoamisesta. Mitä hyötyä on mielenkiintoisesta sisällöstä ja suuresta vaivannäöstä esitelmänä, jopa teatterinäytännön tuottamisesta, jos koko esitystekniikka on täyttä mössöä, jossa yksittäiset vokaalit ja konsonantit sulavat toisiinsa. Edes salin puoliväliin ei saa mitään selvää lausekokonaisuuksista oli kieli mikä tahansa. Keskusteluyhteyskin näyttäisi syntyvän vain eturivin kuulijoihin. Siellä istuu uskollinen Akhates. – ”Fidus Achates.” (Vergilius).

Syntyy täysin ulkopuolinen vaikutelma. Vaikka elämä ja aktiviteetit ovat sama asia, joku tolkku on sillä, miten nuo hetket käytät mahdollisimman tehokkaasti. Ja jos vielä itsekin nautit noista hetkistä, et varmasti ole epäonnistunut. Ainakin eläen suomalaiseen tapaan. – ”Finnico more.” Pidä huoli siitä ettet käytä lyhyttä elämääsi väärin ja virheellisesti jopa sanomasi, kirjoittamasi, näin valiten.

Esitys ei synny itsestään oli kieli mikä tahansa. Sen eteen on nähtävä vaivaa. Demostenes ymmärsi selkeän puhumisen merkityksen ja harjoitteli kiviä suussa puhuen meren rannalla, kilpaa myrskyn kanssa luentoaan toistellen. Lapsena kilpailimme runonlausunnassa ja kilvoittelu voitosta vaati jo maakuntasarjan voittaakseen ohjattua harjoittelua. Mihin nämä harjoitukset ovat kadonneet? Siis kestävyys, käytännöllisyys ja kauneus. – ”Firmitas, utilitas, venustas.”Sitä kun oli jatkettava läpi koko elämänsä ja otettava teknologia avuksi. Poikkitieteinen osaaminen. Yliopistomme olivat juuri tätä varten. Toki myös luostarilaitokset. Sukupuuni professori oli pyhien kielten ja puhetaidon professori. Hän koulutti etenkin kirkkomme virkamiehiä, pappeja. Olisi outoa jos en olisi ottanut hänestä oppia.

Tapahtuminen, kommunikointi salissa, on hoidettava sielullisella tasolla, ilmaisun on oltava oikea myös pienen pienien eleiden ja äänenpainojen osalta. Kieli yksin ei riitä, tarvitaan myös oikea puhetekniikka ja sen opettaminen jo varhain kouluissamme. On voitettava luontainen ujoutemme ja uskallettava esiintyä kunnioittaen kuulijoita ja hakien siihen oikea koulutus, tehden sen eteen töitä siinä missä oopperalaulajamme tai kapellimestarimme sen jo osaavat. Elämä kun antaa meille takaisin sen, minkä me annamme toisille, monikertaisena. – ”Ja liekki on hyvin lähellä savua.” – ” Flamma fumo est proxima.” Huolehdi siitä että sanomasi leviää muillakin kielillä kuin suomeksi tai Suomessa sen julkaisten.

Strukturalismi kunniaan

Strukturalismin isä filosofi ja antropologi Levi-Strauss täytti juuri sata vuotta. Claude Levi-Strauss on epäilemättä yksi Ranskan Akatemian kuolemattomia hahmoja. Ennen filosofian ja sosiologian opintojaan hänen rakkautensa aiheita olivat geologia, antropologia, mutta myös psykoanalyysi ja marxilaisuus. Ihan vain luotettavuuden vuoksi mainiten. – ”Fidei causa.” (Sallustius). Hän oli poikkitieteinen nero. Mitä sellaisella taidolla tekisi Suomessa? Ei mitään. Kysy vaikka savolaisilta, pohjalaisilta tai hämäläisiltä Forssassa.

Ne opettivat hänelle, kuinka todellisuus koostuu kerrostumista, joista päällimmäiseen ei kannattanut koskaan luottaa. Se ei ollut todellisin. Elämä on banaani, johon apinat eivät ylety. Hyvin suomalaiseen tapaan se sanoen. – ”Finnico more.” Tämä on hyvä muistaa heti syntymästä.

Olen kulkenut Brasiliassa samoja seutuja, joissa Levi-Strauss tutustui yksittäisten alkuasukkaiden ja heimojen maailmaan. Hänelle alkoivat hahmottua tuolloin tärkeiksi malinowskilaiset ihmishengen ajattelun oleellisimmat välineet, käsin tehdyt struktuurit. Juuri niillä hän ruokki tulta. – ”Flammam alere.” On tunnettava jo varhain oma tehtävänsä lyhyen elinkaaren aikana.

Myöhemmin pakolaisena ja emigranttina hän joutui tutustumaan lingvisti Roman Jakobsonin työhön ja de Saussuren strukturaalikielitieteeseen. Vuonna 1962 syntyi hänen silloinen päätyönsä ”Villi ajattelu” (La pensee sauvage) ja se oli suunnattu Jean-Paul Sartren eksistentialistisen filosofian kritiikiksi. Se tuo mieleen Seychellien saarten vaakunatekstin: ”Finis coronat opus.” – Loppu kaunistaa työn. Joka kappaleen loppuun latinankielinen viisaus ja se vielä kuvataiteilijan kuvittamana. Tekoälyn ja algoritmien työnä. Kirja painettavaksi Saksaan. Agropolis strategiana tiedoksi kirjana joka ikiselle tiedepuiston ja teknologiakeskuksen johtajalle. Kaikilla mantereillamme.

Oliko Lenita strukturalisti 1960-luvulla?

Mitä Suomessa tapahtui tuolloin vuonna 1962? Eikö se ollut aikaa, jolloin samainen Lenita Airisto koulutti suomalasia miehiä käyttämään oikeita sukkia ja Hannu Taanila esiintyi hänen parinaan televisiossa. Mukana oli myös Vesa-Matti Loiri, silloin vielä kaatuillen portaikoissa. Heitä vaivasi raivoisa puheripuli. – ”Furor loquendi.”

Onko tästä ajasta edetty nyt apinaenglantiin? Onko tämän pohtimiseen syytä käyttää aikaa? Kuvaako tämä aika juuri länsimaista tiedettä ja sen kulttuurin tilaa, jossa kesy ajattelu on kesytetty tuottamaan voittoa? Mitä muuta nykyinen sosiaalinen media ja tekoäly edustavat? – ”Fures foras, frugi intro!” – Rosvot ulos, kunnolliset sisään!

Onko pragmatismi ja amerikkalainen utilitarismi liikemiesmentaliteettina ainut ohjaava sofistikoitu tapa esiintyä ja odottaa globaalia ekokatastrofia? Kuuluuko siihen myös nietzscheläinen orjamoraali ja Heideggerin hankala eksistentialismi? Ovatko ne muuttuneet ”hälläväliä” nihilismiksi? Hurskas petos on petos sekin. – ”Fraus pia” (Ovidus).

Hetki sitten kirjoitin nihilismistä ja sen yhteydestä omaan aikaamme. Jos astun nyt samaan jokeen, uudet vedet siinä jo virtaavat. Joku ymmärtää heti, toinen ei koskaan. Sama teksti tai luento avautuu eri tavalla eri aikaan sitä lukien tai kuunnellen. Lue se uudelleen ja huomaat mitä tarkoitan. Rosvot ulos, kunnolliset sisään. – ”Fures foras, frugi intro!”

Joka puolella on kireyttä ja eksistentiaalista ahdistusta, jatkuva periytynyt epäily ja halu nukkua enemmän ja nauraa hekottaa vanhoille tylsille tv-sarjoille, tuijottaa tylsistyneenä kaljatuoppiin, jolloin puhuminenkin alkaa ahdistaa ahdistuksen vapaata virtaa. Sopeudu tai häviä, nyt ja aina, siinä luonnon kategorinen imperatiivi H.G. Wellsin tokaisemana. Kansat valtaa teutoninen vimma – ”Furor Teutonicus.” (Lucanus).

Onko peruskulttuuri infantiilia?

Meillä on omituinen tapa yhdistää alkukulttuurit omaamme ja kuvitella niiden liittyvän omaan infantiiliin lapsuuteemme ja yhdistellä näitä toisiinsa. Strukturalismi oli antihumanistinen oppi siirtäessään narsismiltaan häiriintyneen ihmisen pois keskiöstä ulkopuolelle periferiaan. Syntyi laajempi ympäristö – mutta samalla myös ihmisnäkemys, jossa kaikki maailman kulttuuriset variaatiot olivat yhtä arvokkaita. Taustalla kuitenkin ajatus: Rosvot ulos, kunnolliset sisään – ”Fures foras, frugi intro!”

Itse käytin kirjassani ”Arctic-Babylon” Väli-Amerikan ja Brasilian intiaanien jaguaarimyyttiä ja aiemmin maalauksissa ja veistoksissa Australian aboriginaalien taidetta. Se syntyi jo ennen kuin oma kielemme oli vanginnut meitä ja tätä Claude Levi-Strauss ei ollut ajatellut. Vielä vähemmän algoritmeja ja tekoälyä. Sosiaalisen median raivoisaa puheripulia. – ”Furor loquendi.”

Hän ei ollut vieraillut Australiassa ja tutustunut sen syvempään geneettiseen kieleen ja genetiikan yhtymäkohtia ”infantiilina” pitämäänsä pieneen lapseen. Nyt tämä sama lapsi on herännyt klusteritaiteen käyttäjäksi (cluster art). Hänen vanhempansa, isä ja äiti, ei voi tätä edes hahmottaa. Geneettinen peruskielemme kun peittyy ”infantiilin” symbolikielemme alle. Nyt se kamppailee osana tekoälyn tuottamaa tulosta. Lucanusta lainaten meidät on valtaamassa teutoninen vimma. – ”Furor Teutonicus.”

Kun kielestä puuttuvat algoritmien välineet, alamme sekoilla monikulttuurisessa maailmassamme. Se näkyy kiintoisalla tavalla etenkin reaaliaikaisessa blogosfäärissä ja blogikeskustelussa. Näin joulun alla ja adventtina hyväksi esimerkiksi käy käsite rakkaudesta. Se on nyt jo tulevaisuuttamme aavistava. – ”Futuri prudens.”

Se on aihe, jota olen julistanut nuorempana väsyksiin saakka. Se on voima, jossa ihminen on kesyttänyt itsestään, petoeläimestä, jotain paljon merkittävämpää. Tai niin hän ainakin olettaa, kunnes kohtaa sodan Ukrainassa. Rajat kiinni Venäjälle. Tämän taudin henki (Genius mordi) ei ole enää herkkä runoilijoiden laji. (Genus irritabile vatum). (Horatius).

Rakkauden symbolipuuroa mantelilla

Pelkästään Suomea tulkiten syntyy jo sellainen käsitteiden semanttinen puuro, jossa mahdollisuus ymmärtää ”rakkauden” symbolirakenteet muuttuvat vähänkin murrealueita vaihtaen. Itä-Suomessa ja etenkin Savossa suorasanaisuutta vältellään ja tulkinta ei vain siirry kuulijalle, vaan sitä tarkoituksella vältellään ja puhutaan väärän koivun kautta. Se muistuttaa liki kreikkaa – sitä ei voi lukea. – ”Graecum est, non potest legi.”

Idän ja lännen välissä taiteillut heimo on joutunut vihamielisessä elinympäristössään tarkkailijaksi. Syntyy oivallus savolaisesta jatkuvasta ”läsnäolosta” ja tarkkailusta, jossa faktat on hyvä pitää ikään kuin ”vetosolmussa”. Sellainen kieli on ikään kuin herkkä runoilijoiden laji. – ”Genus irritabile vatum.” (Horatius).

Näin uuden tilanteen syntyessä tällä diplomatian kielellä on kyetty nopeasti purkamaan ja muotoilemaan jo kerran kerrottu uudella tavalla. Vanhempi murteen aksentti sekoittaa tämän vielä vaikeammin tulkittavaksi. Vuoropuhelussa käytetään erilaisista ilmiöistä pelkkää aksenttia, ei vain sanojen valintaa ja järjestystä. Jopa kirjoillakin on silloin oma kohtalonsa. – ”Habent sua fata libelli.”

On helpompaa tuntea ihminen yleensä kuin yksi ihminen erikseen puhumattakaan kansakunnista ja stereotypioistamme. Tätä savolainen käyttää taitavasti puhuessaan yleisestä, tarkoittaen yksityistä, tai päinvastoin. He kertovat kuinka jumalatkin asuivat metsissä (Habitarunt di quoque sylvas) ja vaate ei tee vielä munkkia (Habitus non facit monachum.).

Hämeessä ja Pohjanmaalla tällaista jatkuvaa, silmät vilkkuvaa majakan valoa, ei näe eikä tapahtumiin reagoida niin nopeasti kuin idässä. Toki taustalla voisi olla myös geneettisesti kovin erilaisiksi havaitut heimot sekä fyysisen ympäristön saaristoluonne Järvi-Suomessa. Suomi kun on maailman saarisin valtio. Hannibal ei voinut olla joka portilla. – ”Hannibal ad (ante) portas! (Cicero, Livius).

Verkostojen rakentaminen on ollut välttämätöntä, ei niinkään jokaisen tuhannen saaren linnoittaminen ja puolustaminen, kuten Varsinais-Suomessa ja Hämeessä on nähtävissä harvan vesistön jokivarsilla. Näin kieli on ikään kuin elinympäristön tuote ja tukee sitä. Se on ollut myös ainut tapa säilyä hengissä, mutta myös menestyä ja vaurastua. Jos he kertoivat: ”Meillä on paavi” (Habemus papam) savolaiset vastasivat: ”Pitäköön itsellään” (Habeat sibi). Jumalat taas asuivat metsissä – ”Habitarunt di quoque sylvas.” (Vergilius).

Jumalan rakkaudesta eroottiseen rakkauteen

Kun Suomesta siirrytään kauemmas ongelmat vain kasvavat. Suomalainen käyttää koko ajan samaa ”rakkautta” käsitteenä niin ylimaallisena Jumalan rakkautena, äidin rakkautena ja eroottisena rakkautena, kuin kuvatessaan ystävyyttä, kaverisuhteita ja jopa vihaansa ”mustana rakkautena” tai sellaisia tunteita, jotka eivät ole rakkautta lainkaan, vaan pikemminkin uhrimieltä tai yleviä toimia tieteen ja taiteen, ties minkä sosiaalisen tai kulttuurisen prosessin tukemiseksi. Mark Twainia lainaten, jos ihminen olisi itse luonut tällaisen ihmisen, hän häpeäisi tekelettään. Mutta kirjailija olikin kieliopin kerettiläinen: ”Haerecticus in Grammatica.” (Erasmus Rotterdamilainen).

Niinpä kun suomalainen puhuu rakkaudesta, hän ei voi olla varma mitä elämyksellistä tai kokemuksellista puhuja tarkoittaa, onko hän tullut juuri kirkosta vai ehkä hän on menossa tapaamaan rakastettuaan. ”Hic ego cum veni, futui, deide redei domi.” – Kun tulin tänne, nain, sitten mänin takas kotona.

Äidin suhdetta lapsiin ja muita vielä abstraktimpia tunteita tai ystävyyttä suomalainen kuvaa niin ikään samalla niukalla kielellään, ja näin sama käsite saa kantaakseen kohtuuttoman painolastin, kokee inflaation tai jätetään pois käytöstä liian ”suurena” asiana toteutuakseen. Oltiin joko tässä ja nyt (Hic et nunc) tai tässä ja kaikkialla (Hic et ubique).

Miten sama ylimaallinen rakkaus, jonka uskovainen kokee kirkollisen maailman jumalallisena lähteenä ja puhtautena, uhrina ja pelastuksena, voi toisaalta toimia maallisena liki syntinä ja eroottisina väristyksinä, intohimona. Miten voi ilmaista kahta vastakkaista asiaa samalla käsitejärjestelmällä hämmentymättä. Ristiriita on kohtuuton ja kasvaa kun se tulisi liittää myös ystävyyteen tai kaveruuteen. Saati tekoälyn ja algoritmien kieleen. Aisopos kertoisi kuinka tässä on Rhodos, hyppää tässä: ”Hic Rhodos, hic salta!

Symboleja käyttävä ihminen on erityisen ongelmainen juuri puutteellisen sanastonsa seurauksena, ellei omista tietokonetta ja osaa käyttää algoritmejakin. Ei Einstein rakennellut omia teorioitaan kymmenjärjestelmän tai helmitaulun avulla, kieltämme käyttäen tai kuvataiteilla huijaten. Käy läpi hänen teoriansa ja löydät sieltä vain yhden numeron. Se on aivan lopussa. Se osoittaa miten valon nopeus on kerrottava itsellään ja sen osoittaa numerolla 2. His verbis – Näillä sanoilla. Tieteen kohdalla käsitteet vaihtuvat ja algoritmien kohdalla olemme hukassa sanoinemme sekä sormia ja varpaita laskien.

Symboleiden väärinkäsityksiä ja niiden köyhyyttä

Tämä sama ongelma, tosin vähäisempänä, löytyy monessa muussakin kielemme puutteessa. Puhumme yhdestä ´”politiikasta” kun EU-kumppanimme puhuvat monesta (politics, policy) vaihtaen joustavasti käsitteitä, joita meillä ei ole. Regionaalinen vaihtuu sekin yhtenään spatiaaliseen. Suomalaisen kartta on GIS käytölle tehty ja kolmiomittauksen tuote ikiajoilta.

Samoin alueista puhuessamme meillä on vain yksi kartalle piirrettävä ”alue”, kun kieleltään rikkaammat puhuvat regionalismista, spatiaalisista ja mentaaleista alueista jne. Mistä me tiedämme edes omassa maassamme mistä kuntalaiset puhuvat, kun vastustavat tai kannattavat vaikkapa kuntaliitoksia? Tämän minä olisi halunnut jääneen sanomatta. – ”Hoc indictum volo.” Kielemme on onomatopoeettinen, luonto matkiva ja suvuton.

Ehkä vastustavat koska tarkoittavat synnynpitäjää, juuriaan ja mentaalista sidostaan kirkonmäkeen ja kotiseutuun. Jos olisi oikea sana (mentaalinen alue, spatiaalinen) ja sillä lapsuudessa hankittu emotionaalinen tunnesisältö, tämä virhe jäisi syntymättä. Siihen kun kuntaliitokselle ei kosketa. Historia on elämän opettaja, ei maantiede. – ”Historia magistra vitae.” (Cicero).

Kartoilla kun muutetaan vain regionaalista aluetta ja sen hallintorajoja kuntalaisten hyväksi, ei kiusaksi. Hautausmaakin ja seurakunta säilyy koskematta, tunnesanat ja kokemukset eivät järky ja äyrin hintaankaan ei kosketa. Tuulet ja myrskyt, sateet ja lumen tulo, muuttolinnut eivät havaitse kuntien rajojen muuttuneen.

Mahdoton käsite jopa wikipedialle

Wikipediassa rakkautta oli pyritty käsittelemään, mutta jätetty kesken suomalaisittain mahdottomana. Yhden tutkijan luokitus sieltä löytyy, mutta jo seuraavassa vaiheessa kirjoittajien sormi oli mennyt suuhun ja sekoilu alkaa kohdassa, jossa olisi tullut kuvata jostakin syystä homojen ja lesbojen rakkautta. Syvemmälle suohon ei olisi voinut mennä, ellei olisi suomalainen. Muilla kielialueilla wikipedia ei sekoile tällä kohden kuten Suomessa. Suomi on rajoineen ikivanhaa alusmaata ja samalla puskurivaltiokin idän ja lännen rajalla, Jäämerelle mentäessä. Koko tämä laji – ”Hoc genus omne.” (Horatius).

Ihmiset ovat täällä sitä miksi ympäristö ja kulttuuri, geenit tai me itse olemme itsemme tehneet. Sitä kutsutaan eksistentialismiksi. Ainakin Jean-Paul Sartren kuvaamana. Ihmiset ovat sitä miksi he itsensä tekevät. Jopa väestöliitto pysyy paremmin asiassa ja kuvaa parisuhteen kohdalla rakkautta neljällä tavalla. Ensin siihen liitetään intiimiys, kykymme tuottaa läheisyyttä ja jakaa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä. Toisena mainitaan intohimo, jossa väestöliitto kokee olevan fyysistä erotiikkaa ja seksuaalisuutta. Kolmantena rakkauteen näyttäisi Suomessa liittyvän sitoutuminen, omien tunteiden oivaltaminen ja sidos toiseen ihmiseen myötä- ja vastamäessä. Vasta neljäntenä oivalluksena on mukana inhimillinen kasvu ja sen ruokkiminen parisuhteen ja sen rakkauden kautta. Väestöliiton ihmiskuvaus parisuhteessa on pragmaattinen ja suomalaiseen tapaan myös riittävän kliininen tapahtuma. ”Hodie mihi, eras tidi” – Tänään minulle, huomenna sinulle.

Kaupallinen ilmiö – ihmissuhde- ja erotiikkamarkkinat

Osan näistä kuvasi myös Platon aikanaan ja samat jaot löytyvät myös rakkautta psykologisoineiden tutkijoiden luokituksissa. Pääosa internetin tuottamasta aineistosta on kuitenkin runoihin, mietelauseisiin ja aforismeihin puettua. Runoilijoitten rakkaus on sitten joko tunteitten tuhkarokko tai sota, joka on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa, se siis voi eskaloitua sotiemme tapaan asia kuvaten. On muistettava, kuinka ihminen on edelleenkin järjestä osallinen olento. ”Homo animal rationis est particeps.” (Cicero). Tekoälystä huolimatta.

Suurin osa medioissa esiteltävää on kuitenkin puhtaasti ihmissuhde- ja erotiikan markkinoihin sekä seksibisnekseen liittyvää roinaa. Näin eroottinen ja seksuaalinen osa näyttäisi ohittavan kaikki muut rakkauden ilmenemismuodot ja siitä tulee puhtaasti kaupallinen ilmiö eikä sen syvempi pohdinta Suomessa ole edes mahdollista. Se ei kuulu kulttuuriimme. Olemme suvuttoman kielen käyttäjiä. ”Homo faber” – Työkaluihminen.

Vaadittaisin kokonaan toinen, meille tutumpi filosofinen viitekehys ja kielellinen, myös emotionaalisen kielen sisältävä rikkaampi symbolirakennelma, jotta voisimme kilpailla tässä muiden kielialueiden ja kulttuurien kanssa tasapäisesti.

Parhaat itse kokemani aforismit ovat lopuksi seuraavat:

Onni ja rakkaus ei tule etsien vaan eläen. Työskentele kuin eläisit ikuisesti, rakasta kuin kuolisit huomenna. Tapa on rakkauden vaarallisin vihollinen. Älä valitse sitä, jonka kanssa pystyt elämään, valitse se, jota ilman et voi elää. Rakkaus ei ole tuijottamista toista silmiin vaan katsomista samaan suuntaan. Rakkaus on ainoa, joka kasvaa, kun sitä tuhlaa.

Kirjat, joita ei pidä sivuuttaa:

Arctic Babylon I II III Matti Luostarinen

Product information (I)

The water flooding from the Arctic Ocean had to be removed for the three floors of people to live in. Noah is threatening a strike and the flood damage in the sky is getting worse. Da Vinci and other techies in the sky support Noah’s demands. As interpreted by the gods, a genetically enhanced person was not included in the agreement by which people were climbing towards the paradise occupied by the holy nations, the fourth step of the Hindus. The devil had occupied the minds of the peoples, and it was controlled by an earthly mafia built by transgenic people, a Prussian red fascist union. Scientists searching for their Nazi roots, descendants of conquerors, men who repair human heritage meet the black pope of the Jesuits and the altruistic deity of man who whispers the song of whales, European science and creativity with its lies, the hard core of a global empire and true artists… The world founded on lies and deception will experience a new kind of Maya nation destroyed on Christmas Eve as a gift in 2011. The Arctic Ocean is open for the recruitment of a new God…

The story of Europe’s bloody history and its key figures begins in the researcher’s chamber and continues with the Little Princess on the journey of our continent’s institutions and plaster casts, the Silk Road and lost cultures, mysteriously lost civilizations, taking turns accompanying Darwin and Freud’s argument, visiting the star of the mathematician and the saint, the asteroid of the bureaucrat and the philosopher, the pope while on duty. However, everything is mysteriously connected to Rene Descartes’ ideal of deductive science, the code of codes. Life is not what the researcher imagined it to be, and history does not always repeat itself. Time travels in many directions, slows down and stops, the place is four-dimensional to live even for a thousand-year-old Methuselah. For a lying person who lives as a prisoner of his words, eco-catastrophes and transgenic nightmares come from an unexpected direction.

Professor, Doctor of Philosophy and Political Science (PhD, ScD, D.Art) Matti Luostarinen has written more than 5000 scientific articles and publications. Almost 150 extensive monographs. He has worked as a researcher and teacher at nearly a hundred universities and research institutes. The publications are about geography, sociology, bio and geosciences and other environmental sciences.

The global and the local are present at the same time in the popularization of science, in the human-sized world, in the creative innovation of the scientist-artist, in cluster art. www.clusterart.org

Vuoden 2008 mediapalkinnot

Media, kansalaisuus ja vallan piirit

Vuoden vaihtuessa on ollut tapana jakaa vuoden saavutuksista palkintoja. Itse olen jakanut blogissani vuoden lopussa mediapalkinnot. Näin ne jakautuivat vuonna 2008. Ennen menetettyä vuosikymmentämme. Se oli hieno vuosi. Leikkivälle ihmiselle sopiva – ”Homo ludens.” (Johan Huizinga). En lisää tähän tekstiin latinankielisiä viisauksia. Ne tulisivat nyt liian myöhään.

Vuoden 2008 aikana Suomessa oli käyty runsaasti keskustelua mediasta. Sen kärkenä ovat olleet usein yksittäiset tapahtumat ja se on suuntautunut median tapaan käyttää valtaa. Keskustelussa mukana on ollut median näkyvyyden lisääntyminen kaikilla elämän osa-alueilla. Käytämme median seurantaan aikaa parista tunnista kokonaiseen työpäivään kansakunnan mukaan.

Media on nyt toimintamme keskiössä (Kirjani: ”Uusi mediayhteiskunta” tai ”Mediayhteiskunnan suurten tapahtumien dramatiikkaa”, ”Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan”, ”Sosiaalisen median ja tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma”) etenkin innovaatioprosessien kuvauksessa ja laman kuvaus (finanssikriisin ennuste) oli tästä suuri poikkeus. Se syntyi ulkopuolella median ja omasääntöisesti liki rikollisen toiminnan tuloksena. Sen tiedottamisesta media ei saa palkintoa.

Nykymedia on moninaistunut ja verkottunut uudella tavalla erikoistuen myös sisäisesti globaalistumisen myötä. Media ei ole kenenkään kontrollissa ja se noudattaa omalakista käytäntöään, jossa etenkin internet on muokkaamassa maailmaa ja sen tapaa käsitellä tietoa kokonaan uudella dynaamisella voimalla.

Vuosi takaperin tehdyssä laajassa tutkimuksessa ”Media, kansalaisuus ja vallan piirit” kansalaisista noin puolet katsoi medialla olevan liikaa valtaa ja yli 60-vuotiaista pääosa. Vallan oletettiin keskittyneen toimitusten ulkopuolella omistajille, suuryrityksille ja mainostajille. Perinteisen median kohdalla sanomalehtiin luotettiin eniten, joskin erot olivat hyvin suuria ja lukijan mahdollisuus vaikutta koettiin olemattomaksi (”Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikkaa”).

Ensimmäinen palkinto kansalaismedialle ja demokratian lisääntymiselle

Ensimmäisen palkinnon vuonna 2008 katson kuuluvan kansalaismedialle ja sen tavalle lisätä demokratiaa ja kykyämme hahmottaa paikallista ja alueellista sekä globaalia maailmaa joko suoraan paikan päällä tai mahdollisimman lyhyiden ketjujen kautta tietomme hankkien.

Vuoden 2008 aikana käytiin kahdet kiintoisat mediavaalit, joista Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat ensimmäiset todelliset internet -vaalit ja omat kunnallisvaalimme niin ikään ensimmäiset Suomessa järjestetyt verkottuneen (tekninen verkko) ja verkostoituneen kansakunnan paikallisvaalit. Vaalien tulos ja niistä tiedottaminen olivat osa tätä pakallisesta ja alueellisesta kohti globaalia maailmaa muokkaavaa todellisuutta edustavaa muutosta ja sen jo pitkään jatkunutta trendiä. Vuonna 2024–25 käytävät vaalit ovat sitten jo kokonaan eri tavalla avattava.

Vanhat valtarakenteet, joita perinteinen media oli niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa tukenut, alkoivat nyt murtua ja syntyi kokonaan uudenlaista toimintaa ja aktiviteettia sekä sellaisia muutoksia, joiden synty vielä muutama vuosi takaperin ei olisi ollut mahdollista. Yhdysvalloissa tämä näkyi useissa konservatiivisissa osavaltioissa ja Suomessa niin ikään keskustaa lähellä olevissa pienkunnissa. Toki muutos näkyi myös suur-Helsingin alueella ja demareiden äänestyksessä sekä jossain määrin yksittäisissä tapauksissa perussuomalaisten kannatuksessa. Muutos oli historiallinen ja paluuta vanhaan ei enää ole. Yhdysvalloissa tämä muutos oli toki radikaalimpi ja kuvasi myös nuoren äänestäjäjoukon internet -osaamista ja uusmedian voimaa. (Vrt. vaalit 2024).

Näistä prosesseista käytiin kriittistä keskustelua etenkin internetin sisällä ja se levisi myös perinteiseen mediaan, joskin toisilla asioilla painotettuina kuin mihin globaali internet oli keskustelun vienyt. Informaatio perinteisissä medioissa ja internetin sisällä ei toteuta samoja lainalaisuuksia innovaation diffuusina prosessina ja se jakaa niiden käyttäjät selviin ryhmiin. Samalla median tuottajat (kansalaismedia) joutuvat erikoistumaan ja erilaistumaan molempien sisällä ottaen huomioon yhä täsmällisemmin omat kuluttajansa ja internetissä etenkin blogien tuottajat ja heidän kykynsä suuntautua ohi perinteisen refleksiivisen kontrollin. (” Social media economy and strategy”, “Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikka”).

Keskustelun herättäjästä tiedon tuottajaan

Media ei ole enää keskustelun herättäjä tai tiedon jakaja vaan yhä selvemmin myös uuden tiedon tuottaja ja sen käsittelijä. Samalla medialukutaito internetin sisällä on oleellisesti lisääntynyt ja etenkin blogien tuotossa yhä useammat ovat ylittäneet monin kerroin kriittisen massansa sekä tiedon tuottajina, että sen vuorovaikutteisina käsittelijöinä ja lukijoittensa määrässä. Asiasisältöiset blogit ovat yhä hallitsevampi osa luettujen blogien joukossa myös Suomessa, ja viihde siirtyy perinteisemmän median hoidettavaksi. Tämä ero näkyy myös Suomessa sekä paperimedian että sähköisen median välillä ja nykyisin jopa televisiossa. Myöhempi muutos on seurausta alustojen lisäyksestä ja mainonnasta. Ilmiö muuttuu omistajiensa näköiseksi

Internetin kautta välitetyt vaalit Yhdysvalloissa oli reaaliaikainen prosessi ja obamania levisi vaalin tuloksen selvittyä Kaliforniaan jo ennen kuin äänten laskenta siellä oli edes alkanut vaalien tuloksen selvittyä idässä ja juhlinnan alkaessa. Suomen Televisio käynnisti oman lähetyksensä vasta muutamia tunteja tämän jälkeen ja keskittyen tulosten tulkintaan ja lyhyisiin kommentteihin. Vuoden 2024 vaalien kuvaus ja epäonniset ennusteet ovat kuvaus medioittemme luonteesta tänään.

Pasi Rutasen toistamat ”sofistikoitu” ja ”pragmaattinen”, toistuivat tutun unettavalla tavalla. Hieman samaa oli havaittavissa seurattaessa Suomen kuntavaalien paikallista käsittelyä ja Suomen telavision hyvinkin traditionaalista vaaliohjelman välitystä 1970-luvun mallein ja kommentein. Suuretkaan muutokset ja niiden traumaattinen merkitys paikallisella tasolla jäi kokonaan havaitsematta. Paperimediat ne havaitsivat paremmin mutta vasta seuraavana aamuna. Viimeksi tällaista tapahtui vuonna 1970. Televisiolle vaalien tulos selvisi vasta aamuyöstä. Vaalituloksen pohjana tehdyt ennusteet olivat koomisella tavalla virheellisiä. Kukaan ei osannut arvata, kuinka vaalien tulos voisi olla äänten kohdalla, ennusteita tehtäessä, jonkun puolueen kasvu yli sata prosenttia. Jopa tuhansia prosentteja. SMP oli puolueena yllättänyt tuolloisen mediamme.

Toinen palkinto kansainväliselle medialukutaidon lisäämiselle

Toinen mediapalkinto kuuluu kansainvälisen median tavalle seurata Pekingin Olympialaisia ja sen kykyä siirtää tiedotus myös aasialaiseen todellisuuteen sekä Kiinaan. Sadat miljoonat olympialaisia aiemmin vähän tai ei lainkaan seuranneet saivat niiden kreikkalaisesta ja eurooppalaisesta historiasta valtaisan tietopaketin ja eurooppalaisesta urheilukulttuurista tuli tätä kautta tunnettua ympäri maailmaa. Kiinassa tiedotus hoidettiin tuhansien omien kanavien kautta ja miljardikansan kyky ottaa kisat omakseen oli mediailmiönä valtaisa saavutus. Urheilun sankaritarusto sai uusia nimiä ja jotkut niistä ehkä tulevaisuuden kirkkaimpia.

Käytin itse aikaa olympialaisten seuraamisen ja välittämiseen lomani ja valvoin ne vuorokaudet ympäri blogitekstein paikan päältä seuraten. Käytännössä apuna toimivat Pekingissä kisoissa vierailleet tuttavat ja tutut urheilijat ja urheilujohtajat. Varsinainen uutispommi syntyi blogina kuitenkin vaiheessa, jolloin sain paikan päältä Kaukasiasta tiedon levottomuuksista Georgiassa.

Olen vieraillut alueilla 1970-luvulta alkaen opiskelijoiden kanssa ja tunnen ne hyvin. Olemme tutustuneen Kaukasian historiaan ja poliittisiin sekä sosiaalistaloudellisiin prosesseihin pitkään. Syntyi verkostoja, joiden avulla on saanut käsityksen takavuosina neuvostojoukkojen ja miliisin toimista sekä tavasta hoitaa paikallisia levottomuuksia kuten YK-joukot nykisin riitelevien kansakuntien etnisten ryhmien välillä. Nyt nämä tiedot tulivat kesken olympialaisten avajaisten ja myöhemmin myös venäläisten joukkojen väliintulosta tähän selkkaukseen.

Siitä tiedottaminen tapahtui ennen kansainvälisen median tiedotusta ja omaa perinteistä mediaamme. Lisäksi sisältö oli toinen. Oma mediamme painotti heti alusta Venäjän hyökkäystä Georgiaan. Tästä oli myöhemminkin vaikea irtautua ja se jäi ikään kuin pysyväksi ilmiöksi Suomessa, jossa Venäjä koetaan hyökkääjänä ja uhkana. Ulkoministerimme toisti tätä teemaa uskomattoman kauan ja mahdollisesti tarkoitushakuisesti. Venäjän tapa toimia ja Ukrainan tapahtumat myöhemmin olivat samojen virheiden toistoa. Tehtiin suuria virhelaskelmia.

Median vastaanoton kohdalla tulkittu sisäinen tieto on tärkeäpää kuin ulkoinen ja annettu tieto. Kun saatavilla on erittäin paljon tiedon tuottajia ja myös ketjut usein pitkiä, syntyy väärinkäsityksiä tai tieto muuttuu matkalla. Samoin syntyy ongelmia tiedon ymmärtämisessä ja vastaanottamisessa. Siihen vaikuttavat vastaanottajan omat ”antennit” (geenit), oppimistapahtumat, persoonallisuus, maailmankuva ja kyky lukea ja avata eri medioita. Kansalaismedia on tehnyt valtaisasti työtä avaten sekä perinteisen että uusmedian lukutaitoa etenkin Aasiassa mutta myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Juuri tämä prosessi antoi mahdollisuuden toteuttaa kisat Pekingissä tavalla, jotka tunnetaan ja tunnistetaan ensimmäisinä internet -kisoina ja sankarit ovat oikeasti globaaleja, ei vain paikallisia ja muutaman kansakunnan tuntemia, kuten aikanaan omat suuret juoksijasuuruutemme.

Kolmas palkinto mediakriittisyydelle

Kolmas palkinto kuuluu etenkin perinteisen median tavalle muuttaa sisältöä aiempaa kriittisemmäksi ja ymmärtämään pyrkivää osaa tulkinnassa on lisätty. Parhaiten tämä näkyi koulusurmien tulkinnassa ja niiden yhteydessä käsiteltiin viimein myös kansallisia ongelmiamme eikä paisuteltu niiden globaalia luonnetta, saati suhdetta tieteen filosofiaan.

Nietzsche ja muut tieteen tuntemattomat nimet saivat nyt jäädä rauhaan ja haettiin oleellisia ja vakavia taustoja sekä niiden korjausta vaativia tekoja. Sama asiallinen viileys tuli esille presidentti Martti Ahtisaaren Nobelin juhlinnassa ja sen taustojen esittelyssä. Kansallinen eetos jäi nyt vähemmälle ja palkinnon saajan kansainvälinen tausta ymmärrettiin silloinkin, kun kyseessä oli Suomen tasavallan presidentti.

Näin siis vielä vuonna 2008. Emme silloin vielä aavistaneet mikä merkitys sosiaalisilla medioillamme ja samalla tekoälyllä ja algoritmeillamme on jo lähitulevaisuudessa mediamaailmamme arkeen ja juhlaan. Kirjani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” avasi jo silmämme vuonna 2011 missä olemme ja kuinka algoritmit olivat tulleet jäädäkseen myös medioittemme iloksi. Ymmärrämme nyt mitä hybridiyhteiskunta tarkoittaa häiriöineen. Rajat Venäjälle on suljettu.

Käytämme sitä nyt tekoälyn ja algoritmien tapaan ikään kuin sähkövaloa aikanaan, oivallus sen arkisesta luonteesta on yhtä yllättävä kuin öljylampun valossa arkkejaan asettelevalle kirjailijalle siirtyen internet aikanaan. Ilmiö on samaan aikaan sekä koskettava, nostalginen mutta koominenkin. Niinpä tänään palkintoja jakava ei voi sivuttaa algoritmeja kysyen, kuinka nuo palkinnot olisi nyt jaettava?

Kysymykset tekoälylle syventäen oman aikamme mediamaailman haasteita

Voiko algoritmeja ja robotiikkaa verrata ilmiönä sähkövirtaan paradigmaisena muuttajana?

ChatGPT

Kyllä, voitaisiin verrata algoritmeja ja robotiikkaa sähkövirtaan paradigmaisina muuttajina monessa mielessä. Tässä on muutamia vertailukohtia:

1. Laajuus ja vaikutusalue:

o Sähkövirta: Sähkövirta on perustavanlaatuinen ilmiö, joka on laajasti käytössä monilla eri aloilla. Se on merkittävä voimavara energiantuotannossa, elektroniikassa, valaistuksessa ja monissa muissa sovelluksissa.

o Algoritmit ja robotiikka: Algoritmit ja robotiikka ovat tärkeitä teknologian alueita, jotka vaikuttavat moniin eri teollisuudenaloihin. Ne ovat muuttaneet tapaa, jolla suoritamme tehtäviä, kuten tiedonkäsittelyä, päätöksentekoa ja fyysistä työtä.

2. Muutosvoima:

o Sähkövirta: Sähkövirta mahdollisti teollisen vallankumouksen ja on jatkuvasti muuttanut tapaa, jolla yhteiskunta toimii.

o Algoritmit ja robotiikka: Algoritmit ja robotiikka ovat osa nykyaikaista digitaalista vallankumousta. Ne ovat muuttaneet liiketoimintamalleja, automatisoineet tehtäviä ja luoneet uusia mahdollisuuksia.

3. Perustavanlaatuisuus:

o Sähkövirta: Sähkövirta perustuu fysiikan lakeihin ja on välttämätön monille perusteknologioille.

o Algoritmit ja robotiikka: Algoritmit perustuvat matemaattisiin periaatteisiin, ja ne ovat olennainen osa tietotekniikkaa. Robotiikka puolestaan yhdistää usein mekaniikkaa, sähkötekniikkaa ja ohjelmistojen hallintaa.

4. Innovaatioiden katalysaattorit:

o Sähkövirta: Sähkövirta on toiminut innovaatioiden katalysaattorina, ja sen avulla on kehitetty monia muita teknologioita.

o Algoritmit ja robotiikka: Algoritmit ja robotiikka ovat olleet avainasemassa digitalisaatiossa ja autonomisten järjestelmien kehittämisessä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka näissä vertailuissa on yhtäläisyyksiä, algoritmit ja robotiikka ovat monimutkaisempia ja monipuolisempia käsitteitä kuin pelkkä sähkövirta. Ne perustuvat usein moniin eri tekniikoihin ja tieteisiin, kuten tietotekniikkaan, tekoälyyn, koneoppimiseen, mekaniikkaan ja ohjelmistokehitykseen.

Algoritmien ja robotiikan laajuus ja muutosvoima sekä perustavalaatuinen innovaatioiden katalysaattori on mullistanut maailmankuvamme. Mihin suuntaan ennustat monipuolisesti muuttuvan ja vaikutteiltaan laajan ilmiön kehittyvän seuravaksi?

ChatGPT

Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa, eräät suuntaukset näyttävät nousevan esiin algoritmien ja robotiikan kehityksessä:

1. Tekoälyn jatkuva kehitys:

o Tehokkaampien ja älykkäämpien tekoälyalgoritmien kehittyminen voi johtaa monimutkaisempiin ja adaptiivisempiin järjestelmiin. Teollisuus, terveydenhuolto, liikenne ja monet muut alat voivat hyötyä lisääntyvästä tekoälyn käytöstä.

2. Robotiikan laajempi integraatio:

o Robotiikan sovellusalueiden laajeneminen saattaa tapahtua useilla sektoreilla, mukaan lukien kotitaloudet, terveydenhuolto, palvelualat ja teollisuus. Yhä monimutkaisemmat robotit voivat auttaa ihmisiä monissa tehtävissä.

3. Autonomiset järjestelmät:

o Autonomisten järjestelmien, kuten itseohjautuvien ajoneuvojen ja dronien, kehitys voi jatkua, mikä voi vaikuttaa liikenteeseen, logistiikkaan ja moniin muihin aloihin.

4. Eettiset kysymykset ja sääntely:

o Algoritmien ja tekoälyn laajempi käyttö voi tuoda esiin eettisiä kysymyksiä, kuten tietosuoja, päätöksentekojärjestelmien läpinäkyvyys ja tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin. Sääntely pystyy kehittymään vastaamaan näitä huolenaiheita.

5. Quantum Computing:

o Jos kvanttitietokoneiden kehitys etenee, se voi mullistaa laskentatehoa ja mahdollistaa uusia sovelluksia monilla aloilla, kuten lääketieteessä, materiaalitutkimuksessa ja tekoälyn kehittämisessä.

6. IOT (esineiden internet) ja älykkäät ympäristöt:

o Algoritmit ja robotiikka integroituvat entistä enemmän esineiden internetiin, luoden älykkäitä kaupunkeja ja ympäristöjä, joissa laitteet voivat viestiä keskenään ja optimoida toimintansa.

7. Kvanttisensorit ja -mittauslaitteet:

o Kvanttiteknologian kehitys voi johtaa erittäin tarkkoihin sensoreihin ja mittauslaitteisiin, jotka voivat parantaa monia sovelluksia, kuten terveydenhuoltoa ja ympäristönvalvontaa.

8. Biologiset rajapinnat:

o Algoritmit ja robotiikka voivat yhdistyä biologisiin järjestelmiin, kuten biomekaanisiin laitteisiin tai neuroverkkojen hallitsemiin robotteihin.

On tärkeää, että näiden teknologioiden kehitystä ohjaa myös eettinen ja vastuullinen lähestymistapa varmistaaksemme, että niiden käyttö hyödyttää yhteiskuntaa laajasti. Sääntely, yksityisyys ja turvallisuus tulevat olemaan tärkeitä keskustelunaiheita näiden teknologioiden kehityksen yhteydessä.

Muutokset ovat ihmiskunnan historiassa nopeita ja vaikuttavuudeltaan valtavia. Miten ihminen sopeutuu uuteen ympäristöönsä ja sen biologisiin rajapintoihin, älykkäisiin ympäristöihin, autonomisiin järjestelmiin sekä eettisiin haasteisiin? Ihminen on sittenkin hitaan evoluution tuote.

ChatGPT

Ihminen on ollut aiemmin historiallisesti kykenevä sopeutumaan monenlaisiin ympäristömuutoksiin ja teknologisiin edistysaskeliin. Kuitenkin, kun teknologinen kehitys kiihtyy, sopeutumiskyky on yhä kriittisempää. Tässä on joitakin tapoja, joilla ihminen voi sopeutua uuteen ympäristöönsä ja sen biologisiin rajapintoihin, älykkäisiin ympäristöihin, autonomisiin järjestelmiin ja eettisiin haasteisiin:

1. Koulutus ja Osaaminen:

o Nopeasti muuttuvassa ympäristössä jatkuva oppiminen on avainasemassa. Ihmisten kyky hankkia uutta tietoa ja kehittää uusia taitoja auttaa heitä sopeutumaan nopeasti muuttuviin työvaatimuksiin ja teknologisiin innovaatioihin.

2. Teknologian Omaksuminen:

o Ihmiset voivat sopeutua uuteen teknologiaan ja älykkäisiin järjestelmiin omaksumalla niitä osaksi päivittäistä elämäänsä. Esimerkiksi älylaitteiden ja älykotien käyttöönotto voi auttaa ihmisiä hyötymään teknologian tarjoamista eduista.

3. Eettinen Koulutus ja Tietoisuus:

o Ymmärrys eettisistä haasteista, joita uudet teknologiat voivat tuoda mukanaan, on tärkeää. Koulutus eettisistä periaatteista ja vastuullisesta teknologian käytöstä auttaa ihmisiä tekemään tietoisempia päätöksiä.

4. Sosiaalinen Yhteenkuuluvuus:

o Ihmisten kyky muodostaa yhteisöjä ja jakaa kokemuksia auttaa sopeutumaan muutoksiin. Yhteisöllisyys voi tukea ihmisiä teknologisten muutosten ja eettisten haasteiden käsittelyssä.

5. Sääntely ja Lainsäädäntö:

o Tehokas sääntely ja lainsäädäntö voivat tarjota puitteet teknologisten muutosten hallitsemiseksi ja suojelemiseksi. Ne voivat myös auttaa varmistamaan, että teknologiset edistysaskeleet toteutetaan eettisesti ja vastuullisesti.

6. Psykologinen Joustavuus:

o Ihmisten psyykkinen joustavuus, kyky sopeutua stressiin ja muutoksiin, on tärkeä tekijä. Tietoisuus omista tunnetiloista ja kyky säädellä niitä auttaa sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

7. Keskustelu ja Osallistuminen:

o Osallistuminen keskusteluun ja päätöksentekoprosessiin, erityisesti teknologian kehittämiseen liittyvissä asioissa, voi auttaa varmistamaan, että ihmisten äänet kuullaan ja että teknologian kehitys heijastaa laajempia yhteiskunnallisia arvoja.

Vaikka ihminen on biologisen evoluution tuote, kykenee hänen älykkyytensä ja sopeutumiskykynsä antamaan hänelle mahdollisuuden kehittyä ja sopeutua myös nopeasti muuttuvaan teknologiseen ympäristöön. Avain on kuitenkin jatkuvassa oppimisessa, yhteistyössä ja vastuullisessa teknologian käytössä.

Kuvauksesi ja analyysisi on positiivinen sekä luottaa ihmisen kykyyn sopeutua. Ihmisen historia on kuitenkin konfliktien historiaa sotineen. Oletko pohtinut mitkä ongelmat ja uhkakuvat voisivat olla sopeutumisessa ja uuden oppimisessa vaikeimmat tai jopa vaarallisimmat?

ChatGPT

Kyllä, on tärkeää ottaa huomioon myös mahdolliset ongelmat ja uhkakuvat sopeutumisessa ja uuden oppimisessa, erityisesti teknologisen kehityksen nopean vauhdin ja laajuuden vuoksi. Joitakin haasteita voivat olla:

1. Työmarkkinoiden muutos:

o Teknologinen kehitys, kuten automaatio ja tekoäly, voi muuttaa työmarkkinoita ja johtaa tiettyjen ammattien katoamiseen. Ihmisillä voi olla vaikeuksia sopeutua uusiin työtehtäviin ja hankkia tarvittavaa osaamista.

2. Eriarvoisuuden lisääntyminen:

o Teknologisen kehityksen hyödyt eivät välttämättä jakaudu tasaisesti, ja joillakin väestöryhmillä voi olla vaikeuksia hyötyä uusista mahdollisuuksista. Tämä voi johtaa eriarvoisuuden kasvuun.

3. Yksityisyyden menetys:

o Älykkäiden järjestelmien ja datan keräämisen lisääntyminen voi aiheuttaa huolta yksityisyyden menetyksestä. Ihmiset saattavat kokea epämukavaksi tai vaaralliseksi, jos heidän henkilökohtaisia tietojaan käytetään laajasti ilman heidän suostumustaan.

4. Teknologiset riippuvuudet:

o Lisääntyvä riippuvuus teknologiasta voi johtaa ongelmiin, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen väheneminen, fyysinen passiivisuus ja mielenterveysongelmat.

5. Kyberuhkat ja turvallisuusongelmat:

o Lisääntynyt digitalisaatio ja verkottuminen altistavat yhteiskunnan uusille turvallisuusuhille, kuten kyberhyökkäyksille ja tietomurroille.

6. Teknologian väärinkäyttö:

o Teknologian, erityisesti tekoälyn, väärinkäyttö voi aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten manipulaatiota, väärien tietojen levittämistä ja vahinkoa yhteiskunnallisille rakenteille.

7. Eettiset haasteet:

o Teknologian eteneminen tuo mukanaan monimutkaisia eettisiä kysymyksiä, kuten tekoälyn päätöksentekokyky, ihmisoikeudet ja teknologian sosiaaliset vaikutukset.

8. Kulttuuriset vastustukset ja konfliktit:

o Joissakin tapauksissa uusien teknologioiden tai käytäntöjen hyväksyntä voi kohdata kulttuurista vastustusta, mikä voi johtaa konflikteihin yhteisöissä.

Nämä haasteet voivat olla vaarallisia, jos niihin ei puututa tehokkaasti. Siksi on tärkeää, että yhteiskunta ja päättäjät pyrkivät löytämään tasapainon teknologisen kehityksen ja inhimillisten tarpeiden välillä. Tämä voi sisältää koulutusohjelmien kehittämistä, vahvaa sääntelyä, eettisiä ohjeita ja aktiivista osallistumista teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen.

Osa kuvaamistasi positiivisista muutoksista on jo pitkällä, mutta niin myös kuvaamasi ongelmat epäkohtineen. Muutosten rinnakkaisuus ja etenkin nopeus ja laajuus poikkeaa rajusti perinteisistä innovaatioistamme ja niiden omaksumisesta. Kulttuurimme muutoksineen on ollut vuosisatojen ja tuhansia tulosta, siinä missä geneettinen sopeutumisemmekin. Kuvaamasi tapaan haasteet ovat vaarallisia, jos niihin ei kyetä puuttumaan nopeasti ja tehokkaasti. Miten koneäly ja robotiikka voisi auttaa juuri näissä hitaissa kulttuurisissa ja biologisissa prosesseissamme?

ChatGPT

Koneäly ja robotiikka voivat tuoda merkittävää apua hitaissa kulttuurisissa ja biologisissa prosesseissa. Tässä on joitakin tapoja, joilla teknologiat voivat tukea näiden haasteiden ratkaisemista:

1. Koulutus ja Oppiminen:

o Koneäly voi räätälöidä oppimisalustoja ja tarjota yksilöllisiä opetusohjelmia, joiden avulla ihmiset voivat hankkia uutta tietoa ja taitoja nopeammin. Se voi myös tunnistaa yksilöiden vahvuudet ja heikkoudet auttaakseen optimoimaan oppimisprosessin.

2. Sosiaalinen Yhteenkuuluvuus:

o Teknologia voi auttaa vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Virtuaaliset yhteisöt ja verkostoalustat voivat tukea ihmisten välistä yhteyttä ja tiedonjakoa, vaikka fyysinen etäisyys olisi suuri.

3. Kulttuurinen Ymmärrys:

o Koneäly voi analysoida suuria tietomääriä kulttuurisista eroista ja yhtäläisyyksistä, mikä voi auttaa ymmärtämään paremmin eri yhteiskuntien tarpeita ja odotuksia. Tämä voi auttaa suunnittelemaan teknologisia ratkaisuja, jotka ovat paremmin kulttuurisesti sopivia.

4. Terveydenhuolto ja Biologinen Seuranta:

o Robotiikka voi parantaa terveydenhuoltoa esimerkiksi hoivarobotiikan ja kaukovalvontateknologian avulla. Koneäly voi analysoida biologisia tietoja, kuten geenidataa, auttaakseen yksilöitä ylläpitämään terveyttään ja ennaltaehkäisemään sairauksia.

5. Konfliktien Ehkäisy:

o Analytiikka ja ennustemallit voivat auttaa tunnistamaan potentiaalisia konflikteja ja kulttuurisia jännitteitä ennen niiden kärjistymistä. Tällaiset järjestelmät voivat tarjota ajoissa varoituksia ja antaa mahdollisuuden ryhtyä ehkäiseviin toimiin.

6. Etiikka ja Päätöksenteko:

o Koneälyyn voidaan integroida eettisiä ohjeita ja arvoja, mikä voi auttaa päätöksenteossa monimutkaisissa tilanteissa. Tämä voi auttaa ihmisiä navigoimaan eettisesti haastavissa kysymyksissä.

7. Hajautettu Työ ja Virtuaaliset Työympäristöt:

o Robotiikka ja etätyötekniikat voivat mahdollistaa hajautetumman työn, mikä voi tukea kulttuurista monimuotoisuutta ja antaa ihmisille mahdollisuuden työskennellä yhteisöissä, jotka vastaavat paremmin heidän tarpeitaan.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että teknologia ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, ja sen käyttöön liittyy eettisiä ja käytännön haasteita. Koneälyn ja robotiikan tehokas hyödyntäminen vaatii huolellista suunnittelua ja yhteistyötä monitieteellisissä tiimeissä, joissa otetaan huomioon paitsi tekniset myös sosiaaliset ja eettiset näkökulmat.

Olemme ihmiskunnan eittämättä suurimman muutoksen edessä johtuen jo valtavasta väestömäärämme muutoksesta sekä ilmastomuutoksesta. Samaan aikaan syntynyt robotikka on tuonut kokonaan uuden näkökulman, joka avaa valtavat uudet mahdollisuudet rinnan uusien haasteiden kanssa. Koneälyn omat ohjeet ja arvot sekä eettinen ohjeistus tuo mukanaan uuden ulottuvuuden ihmisen omaan normistoon ja moraaliseen maailmankuvaan. Ilmiö kulttuureineen on ollut kuitenkin perinteisesti hyvin hidas, koskien eettisiä ja vallankäyttöön liittyviä inhimillisiä piirteitämme vaikkapa uskontoineen sekä valtaan ja sen käyttöön. Olemme myös sotaisa ja aggressiivinen laji. Miten nämä sovitetaan robotiikan rationaaliseen maailmankuvaan?

ChatGPT

Sovittaminen robotiikan rationaaliseen maailmankuvaan vaatii huolellista harkintaa ja monitieteellistä lähestymistapaa, joka ottaa huomioon sekä tekniset että eettiset näkökulmat. On tärkeää pyrkiä ymmärtämään, miten koneäly ja robotiikka voivat toimia yhteensopivasti ihmisen yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Tässä muutamia näkökulmia:

1. Eettinen Suunnittelu:

o Robotiikan ja koneälyn suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota eettisiin periaatteisiin. Suunnittelijoiden ja insinöörien on otettava huomioon ihmisoikeudet, yksityisyys, tasa-arvo ja muut eettiset kysymykset tuottaessaan teknologioita.

2. Avoin ja Osallistava Keskustelu:

o Yhteiskunnan on käytävä avointa keskustelua siitä, millaisia arvoja ja normeja haluamme sisällyttää koneälyn ja robotiikan järjestelmiin. Kansalaisten, asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden tulisi osallistua päätöksentekoon.

3. Lainsäädäntö ja Sääntely:

o Lainsäädännön ja sääntelyn avulla voidaan asettaa raamit ja ohjeet koneälyn ja robotiikan eettiselle käytölle. Tämä voi kattaa algoritmeihin liittyvät oikeudet, vastuunjakamisen ja muut keskeiset näkökohdat.

4. Eettiset Algoritmit:

o Algoritmien kehittäjät voivat integroida eettisiä periaatteita itse algoritmeihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi avoimuuden ja selkeyden lisäämistä päätöksentekoprosesseihin ja mahdollisuuksia korjata epäoikeudenmukaisuuksia.

5. Koulutus ja Tietoisuus:

o Koulutusohjelmat voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin koneälyn ja robotiikan perusteita sekä niiden eettisiä kysymyksiä. Tietoisuuden lisääminen auttaa myös ihmisiä osallistumaan aktiivisesti teknologian kehitykseen.

6. Mukautuminen Kulttuurin Monimuotoisuuteen:

o Robotiikan ja koneälyn järjestelmiä tulisi suunnitella ja kouluttaa huomioimaan kulttuurien monimuotoisuus. Tämä auttaa välttämään kulttuuristen vinoumien ja ennakkoluulojen syntymistä teknologian sovelluksissa.

7. Rauhanomainen Käyttö:

o Koneälyn ja robotiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen rauhanomaisiin tarkoituksiin voi edistää yhteiskunnallista vakautta. Esimerkiksi autonomisten järjestelmien käyttö humanitaarisissa toimissa voi auttaa lievittämään kärsimystä.

8. Inhimillisen Yhteistyön Korostaminen:

o Teknologian tulisi tukea inhimillistä yhteistyötä eikä korvata sitä. Korostamalla teknologian ja ihmisen synergiaa voidaan luoda myönteisempi näkemys teknologian roolista yhteiskunnassa.

On tärkeää, että teknologian kehitys ja sen soveltaminen tapahtuvat avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Huolellinen suunnittelu ja jatkuva palautekierto voivat auttaa varmistamaan, että robotiikka ja koneäly integroituvat yhteiskuntaamme eettisesti ja vastuullisesti.

Olisiko mahdollista, että robotiikan ja algoritmien käsitys inhimillisestä älystä ja sen käytöstä suurten massojen käyttäytymisessä on hiven liian positiivinen?

ChatGPT

Kyllä, on täysin mahdollista, että robotiikan ja algoritmien käsitys inhimillisestä älystä ja sen käytöstä suurten massojen käyttäytymisessä voi olla liian positiivinen, ja tämä herättää useita huolenaiheita. Tässä on joitakin syitä, miksi näin voisi olla:

1. Vinoumat Algoritmeissa:

o Algoritmit voivat heijastaa niiden koulutusdatan vinoumia. Jos algoritmi koulutetaan epätasa-arvoisilla tai ennakkoluuloisilla tiedoilla, se voi vahvistaa ja jopa syventää olemassa olevia yhteiskunnallisia epäkohtia.

2. Käyttäytymisen Monimutkaisuus:

o Suurten massojen käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennustaminen on erittäin monimutkainen tehtävä. Ihmiset voivat reagoida moniin tekijöihin, kuten sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen dynamiikkaan, eikä näitä tekijöitä aina ole helppo mallintaa tarkasti.

3. Eettiset Kysymykset:

o Algoritmien käyttö suurten massojen käyttäytymisen muokkaamisessa voi aiheuttaa eettisiä kysymyksiä, erityisesti silloin, kun kyseessä on tietynlainen manipulaatio. Esimerkiksi mainosten kohdentaminen voi vaikuttaa kuluttajien päätöksiin.

4. Yksityisyydensuoja:

o Suurten massojen tietojen kerääminen ja analysointi voivat liittyä merkittäviin yksityisyydensuojaongelmiin. Jos ihmiset kokevat, että heidän yksityisyyttään loukataan, se voi johtaa vastustukseen ja luottamuspulan kasvuun.

5. Kulttuuriset Erot:

o Algoritmit saattavat olla alttiita kulttuurisille eroille, ja niiden soveltuvuus voi vaihdella eri ympäristöissä. Yhden kulttuurin normit ja arvot eivät välttämättä sovi toisen kulttuurin kontekstiin.

6. Valta ja Kontrolli:

o Algoritmien käyttö suurten massojen ohjaamiseen voi liittyä valtaan ja kontrolliin. Kuka päättää algoritmien käytöstä, ja miten varmistetaan, että päätökset ovat oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä?

On tärkeää tarkastella kriittisesti teknologian roolia yhteiskunnassa ja varmistaa, että sen käyttö tapahtuu eettisesti, oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi. Tämä edellyttää sekä teknologisten järjestelmien kehittäjiltä että yhteiskunnalta itseltään tarkkaa valppautta ja vastuullisuutta. Monialainen yhteistyö ja avoin keskustelu ovat olennaisia tekijöitä, kun pyritään tasapainottamaan teknologian mahdollisuudet ja riskejä suurten massojen käyttäytymisen muokkaamisessa.

Tämä nyt käymämme keskustelu jatkuu varmasti myöhemmin syventyen ja yksityiskohtaisemmin. Samalla oletan, että tekoälyn monitieteinen lähestyy myös ihmistieteitämme ja puhumme myös poikkitieteisestä. Olemme käyneet myös sodan, jossa vastakkain olivat ihmistieteet (human science) ja luonnontieteet (natural science) = (Big science war). Siihen on hyvä tutustua.

ChatGPT

Kiitos keskustelusta! Olen täysin samaa mieltä, että tekoälyn kehitys edellyttää monitieteistä ja poikkitieteellistä lähestymistapaa, joka kattaa niin tekniset, eettiset, sosiaaliset kuin ihmistieteelliset näkökulmatkin. Ihmisten ja koneiden vuorovaikutus, tekoälyn vaikutukset yhteiskuntaan sekä teknologisten ratkaisujen inhimilliset seuraukset ovat monimutkaisia aiheita, jotka vaativat laajaa ymmärrystä monilta tieteenaloilta.

Tutustuminen ”Big science war” -käsitteeseen voi tarjota kiinnostavaa perspektiiviä siihen, miten eri tieteelliset näkökulmat ovat joskus olleet vastakkain. Nykypäivänä on entistä tärkeämpää yhdistää voimia eri tieteenalojen välillä, jotta voimme ymmärtää ja hallita teknologian kehityksen seurauksia.

Jos sinulla on jatkossa kysymyksiä tai haluat keskustella lisää mistä tahansa aiheesta, olethan tervetullut palaamaan. Hyvää jatkoa!

Kiitos, tämä oli miellyttävä keskustelu jälleen kerran.

ChatGPT

Ole hyvä! Oli ilo keskustella kanssasi. Jos tulee lisää kysymyksiä tai haluat keskustella tulevaisuudessa, älä epäröi palata. Hyvää päivänjatkoa!

Tästä keskustelusta on nyt jo aikaa. Sitä on myöhemmin jatkettu ja käsite ”poikkitieteisyys” erona ”monitieteiselle” tai ”tieteiden väliselle” on tullut algoritmeille tutuksi siinä missä lisääntyvä tieto ihmistieteitten suunnalta. Viimeisimmät julkaisuni ja etenkin kirjat ovat lisänneet kykyämme hahmottaa mistä kaikesta tekoälyn ja algoritmien yhteydessä on syytä käydä myös poliittista, kansallista ja kansainvälistä keskustelua.

Toki yksilötasoinen ja yhteisöllinen keskustelu on sekin syytä käynnistää ajoissa. Olen valaissut näitä keskusteluja vuosittain viidessä tai jopa kuudessa kirjassa. Meidän kaikkien on syytä perehtyä mahdollisimman syvällisesti, missä kaikessa robotiikka ja tekoäly sekä algoritmit voivat liittyä yhteiskuntamme kehittymiseen ja sen käytön valvontaan sekä perinteisiin myös poliittisiin rakenteisiimme yksilötasoisten muutosten rinnalla. Muutokset ovat todella merkittäviä ja poikkitieteisinä vaikeasti ennakoitavia ja myöhemmin myös hallittavia. Näin myös kulttuurisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä koskien psykologisia että samaan aikaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksiamme.