Neuropsykiatriset häiriöt eivät aina näy ulospäin, joten lähiympäristön voi olla vaikea ymmärtää mistä lapsen jatkuvat ongelmat johtuvat. Yleisimmät ns. neurokirjon häiriöt ovat eriasteiset tarkkaavuuden häiriöt, joista käytetään lyhenteitä adhd ja add, mutta niihin luetaan myös esim. asperger, autismi ja touretten syndrooma. Ne eivät johdu huonosta vanhemmuudesta vaan aivojen rakenteesta. Oireet ovat monenlaisia ja voivat näkyä esim. vaikeutena sopeutua yllättäviin muutoksiin ja vaikeuksina sietää pettymyksiä. Myös kuormittuminen aistikokemuksista (melu, valo) ja liioista virikkeistä sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat ovat tavallisia. 

Eduskunnassa on eri puolueiden kansanedustajien toimesta pari viikkoa sitten perustettu Nepsy-verkosto. Verkoston tarkoituksena on tehdä ongelmaa tunnetuksi ja tuoda tietoa siitä millaista tukea neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja aikuisetkin tarvitsevat voidakseen elää hyvää elämää.

Verkoston perustamistilaisuus oli hyvin koskettava. Monet äidit kertoivat yleisölle omista kokemuksistaan ja taisteluista, joita olivat käyneet saadakseen lapselleen diagnoosin ja tarvittavat tukitoimenpiteet. Kyyneleitä vieri näiden äitien kertoessa kokemuksistaan. Eräs äideistä kertoi, kuinka yksi pieni asia muutti heidän perheensä elämän täysin. Hakiessaan lastaan päiväkodista oli päiväkodin työntekijä kertonut hänelle, että he olivat päättäneet lopettaa kaiken kielteisen palautteen antamisen lapselle, koska olivat huomanneet, että lapsi ei kestä sitä vaan käpertyy itseensä ja eristäytyy. Vanhempien helpotus oli suunnaton, sillä tämä pieni muutos lapsen kohtaamisessa oli kertaheitolla kääntänyt suunnan ylöspäin.

Moni äiti kertoi, kuinka opettajan käytös vaikuttaa nepsy-lapseen. Se oli monelta osin surullista kuultavaa ja siitä kuulsi läpi se, että kaikilla opettajilla ei ole asiantuntemusta eikä ymmärrystä neuropsykiatrisista häiriöistä vaan ongelmien syytä haetaan esim. oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä ja huonosta kotikasvatuksesta.

Varhainen diagnoosi on todella tärkeää. Diagnoosin saaminen on aina suuri helpotus, koska se selittää ongelmien syyn ja viimeistään silloin lapsella on lain mukaankin oikeus tarvitsemaansa tukeen. Tunnistamisella ja oikealla tuella vältyttäisiin monelta turhalta huostaanotolta ja mielenterveysongelmalta sekä myöhemmin päihde- ja rikosongelmilta.