Jussi Virtanen kirjoitti hyvin perustellusti koululakkautusten vaikutuksista Salon Seudun Sanomien Tätä mieltä -palstalla (SSS 17.3.2021). Jaan täysin näkemyksen siitä, ettei huonosti ja hätäisesti perustelluilla koululakkautuksilla tule säästöjä. Pitkän ajan tähtäimellä lakkautuksista on jopa merkittävää haittaa alueen veto- ja pitovoimalle. Näin ollen verotuloja jää saamatta, kun perheet jättävät muuttamatta alueelle tai muuttavat sieltä pois.

Koululakkautuksista saatavia säästöjä perustellaan edelleen kuntapäättäjille vajanaisin ja surkuhupaisin laskelmin. Kaikkea ei oteta huomioon ja säästöt lasketaan kumulatiivisesti – aivan kuin joka vuosi säästyisi valtavia summia hamaan tulevaisuuteen asti. Näin saadaan helposti miljoonien ”säästöt” kasaan ja kuntapäättäjät lakkautusten puolelle.

Juuri maanantaina näin virkamieslaskeman edellisten Salon koululakkautusten säästöistä. Keskimäärin voidaan sanoa, että säästöjä väitetään kertyvän 200 – 300 tuhatta euroa per koulu. Parilla koulun lakkautuksella laskennallinen säästö on jo puoli miljoonaa euroa vuodessa. Kun nämä laitetaan taulukkoon kolmeksi vuodeksi, on säästöjä kertynyt jo puolitoista miljoonaa! Uskomatonta, mutta totta.

Huonompikin matemaatikko ymmärtää sen, että tällainen laskelma on täysin seinästä revitty. Tuolla logiikalla Suomen kunnat uisivat rahoissaan, sillä 30 vuoden aikana Suomen kouluista on lakkautettu puolet – ellei yli. Missä satojen miljoonien säästöt ovat?

Virtanen käyttää kirjoituksessaan osuvana esimerkkinä Rekijoen koulua, joka lakkautettiin vuonna 2015. Valmistelu oli farssi, jossa kohde valikoitui vääntelyn jälkeen kuin hihasta vetämällä. Koulu on odottanut tyhjillään ostajaa siitä saakka. Tyhjän rakennuksen ylläpitokustannuksiin on uponnut koko teoreettinen säästö. Lisäksi on pysyvästi tapettu yksi kylä Salosta.

En väitä, että kaikki koulujen lakkautukset ja yhdistämiset ovat olleet perusteettomia. Kouluja ei voi ylläpitää ilman oppilaita. Ratkaisuja ei kuitenkaan kannata tehdä etupainotteisesti eikä etenkään nyt, kun maaseutuasumisen trendi on nouseva etätyön tullessa pysyväksi osaksi ihmisten arkea. Virtanen perusteli asian hyvin.

Huonosti perusteltujen ja etupainotteisesti tehtyjen lakkautusten kannattajat kieltämättä usein pääsevät sanomaan ”mitäs minä sanoin”. He käyttävät kauheaa tulevaa väestökatoa yhtenä perusteena ja kas, kun koulu on viety, alueelle ei enää tule lapsiperheitä ja loputkin lähtevät. Sitten päästään pätemään: mitäs minä sanoin.

Olen harmikseni kuullut ja saanut ymmärtää, että uusi valtuusto – koska se sitten aloittakaan – saa pian pöydälleen ”palveluverkkoselvityksen” eli suomeksi koulujen lakkautuslistan. Tällaisilla listoilla, jos sellaisia tehdään ja ne toteutuvat, tapetaan Salon kasvupotentiaali juuri, kun valoa on tunnelin päässä. Koulu on huonoin palvelu keskitettäväksi, kuten Virtanen kirjoittaa.