On 10 Dec, 2019 0 Comments

Vuoden viimeinen valtuusto pitää puheita. Samaan aikaan kun kirjoitin omaani, työn alla oli ehkä yksi työläimpiä kirjojani. Kokosin siinä menneen vuosikymmenen esseitäni ja blogeja hakien niistä noin 5 % kuvaamaan menetettyä vuosikymmentämme. Etenkin Suomessa tämä menetys tuntui kipeältä, vaikeana hyväksyä ja sietää.

Pitääkö meidän sitten olla huolissamme? Kun kirjailijat käsittelevät tätä aihetta viihdeohjelmassaan, sen vakavuus jää huomaamatta. Kolme ammattinsa osaavaa kirjailijaa tekee hyvää työtä osin varmasti myös sattuman tuotteena ja pilke silmäkulmassa. Se on paras TV:n formaatti aikoihin, jota kannattelee tekijöittensä lahjakkuus ja hyvin tehdyt kotiläksyt.

Valtuustopuhe Forssassa 9.12.2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Elämme tämän vuosituhannen toisen vuosikymmenen viimeisiä päiviä. Mennyt vuosikymmen on ollut Suomelle, mutta myös globaalisti vaikea. Etenkin Suomessa lama ja taantuma on jatkunut, yhtä lyhyttä hetkeä lukuun ottamatta, koko ajan. Suomessa on nyt syntymässä ja seitsemäs hallitus saman vuosikymmenen aikana. Toki 1950-luvulla syntyi jopa 14 hallitusta mutta se oli ihan eri aikaa poliitikoillemme.

Nyt kaikkien hallitustemme työt ovat menneet joko sotea tai maakuntahallintoa kootessa tai kuntia liittäessä. Vastuu on kuitenkin koko ajan siirtynyt juuri kunnillemme. Maaseutu on autioitunut ja ikärakenne vinoutunut. Forssan kaltaiset seutukaupungit ovat kärsineet talousalueineen tästä eniten. Yhteistoiminta vaatii liennytystä, eikä toimi ilman pelotetta.

Tutkainta vastaan on turha potkia. On elettävä niillä ehdoilla, joita uusi aluetalouden rakenne meille antaa. Vahvuuksia on vähän, mutta ne on osattava käyttää oikealla hetkellä. On investoitava lapsiin, koulutukseen, tutkimukseen, innovatiivisiin uusiin yrityksiin, verkostotalouteen ja klusterirakenteisiin. Se ei saa olla pelkkää retoriikkaa.

Samaan aikaan on pidettävä huolta vanhuksistamme ja kukaan ei saa jäädä syrjään. Kunnille annetut lakisääteiset velvoitteet hoidetaan ensin. Menetetty vuosikymmen ja sen virheet eivät ole forssalaisten tekemiä. Kasvukeskukset vain vajaan tunnin aikaetäisyydellä eivät meitä auta. Suomi ei elä fundamentalistisella kapitalismilla, mutta ei myöskään sokealla sosialismilla. Hallitseminen kunnissamme on valitsemista.

On löydettävä oma mallimme ja oltava muita nopeampia. Forssalla ja sen talousalueella on myös sijainnillisia etuja ja talousalue ilman rajoja koettuna, aspatiaalisena, ei regionaalisena, kartalle piirrettävänä, antaa meille mahdollisuuden myös menestyä. Moni pääkaupunkiseudun ahtaudessa asuva näkisi varmaan pääkaupunkiseutunsa brasilialaisella tavalla rakennettuna väljästi.

Suomessa on kymmenittäin seutukuntia liian kaukana pääkaupunkiseudusta. Valta on Helsingissä ja siellä maaseutumaista elämää heikosti ymmärtäen. Ei riitä, että siellä onnistuu, jonkun on epäonnistuttava. Pienet voivat auttaa itseään vain liittoutumalla.

Ilmastomuutos ja ekokatastrofi on Forssan ja talousalueemme hyödynnettävä. Alustava aikataulu yhteisen seutustrategiamme toteuttamiseksi on laadittu ja yhteistyö hyödyntää kaikkia kuntia ja kuntalaisiamme. Se on viittä rinnakkaista organisaatiota palvelutuotannoltaan paljon tehokkaampi.

Moni valtio on muuttanut aivan viime vuosina pääkaupunkinsa ilmastomuutoksen vuoksi, tai muista syistä, lähemmäs koko maansa fyysistä ja kulttuurista keskipistettä. Yhdysvaltoja ei hallita metropolista eikä Brasiliaa Riosta tai Sao Paulosta. Uusi pääkaupunki rakennettiin perhosmaiseen asemakaavaansa 1970-luvulla ja sellaisena sitä on myös maaseudulta kiitelty. Mikä maa maailmalla on niin luonnonvaroihinsa sidottu kuin Brasilia? Se että minua suomalaisena on sinne pyydetty usein luennoimaan, on varmaan kytköksissä omaan kasvuympäristööni Suomessa.

Forssa, Somero ja Loimaa ovat erittäin hyviä seutukaupunkeja asua ja elää myös hallinnollisena keskuksena. Näin myös Turussa, Tampereella ja etenkin Helsingissä asuen. Maailmalla rakennetaan nyt ekopoliksia. Ei metropoliksia. Pienet seutukunnat eivät taas menesty kilpailussa muuten kuin yhteistyössä. Kilpailussa taas valta on tärkeämpää kuin suosio. Forssassa hallituksemme on tämän oppinut ja toimii ammattimaisesti.

Alustava ehdotus talosarvioksi valmistui jatkovalmisteluohjeiden ja toimialaneuvottelujen jälkeen hyvissä ajoin marraskuun alussa. Tiedossa oli budjetin vaje sekä syyt, joista merkittävä osa oli Forssasta riippumattomia eikä niihin voitu vaikuttaa.

Marraskuussa (11.11) valtuuston tuli päättää tulo- ja kiinteistöveroprosenteista. Hallituksen ja valtuuston esityksissä ne pysyivät muuttumattomina. Menestykseen on vain yksi tie – on oltava lahjakas, osaava, tehtävä oikeat valinnat.

Forssan talous ei ole sellaisessa kurimuksessa kuin useiden muiden vastaavan kokoisten ja myös suurempien seutukuntien kaupunkien talousvaikeudet. Suunta on kuitenkin väestöltään ikääntyvän kaupungin ja sen palveluvarustuksen kohdalla hoidettava jatkossa sellaisessa ohjauksessa, jossa kaupunki menestyy ilman verojen ja maksujen korotuksia. YT-neuvotteluista puheet on lopetettava nekin. Sosiaali- ja terveyshallinnon rinnalla myös muut palvelut on voitava hoitaa jatkossa kuntien yhteistyössä. Me pystymme mihin vaan, koska uskomme pystyvämme. Tämä Lounais-Hämeessä oivallettiin kuluneen vuoden aikana. Se oli vain pääsyt välillä unohtuman.

Oleellista on, että kunnillamme on hyvää työvoimaa ja ammattinsa varmasti taitava virkamieskunta. Lainanottomme Forssassa on ollut maltillista ja oikeisiin kohteisiin lapsia ajatellen. Lainojen hoitomenot eivät ole kasvamassa, päinvastoin, ne pienenevät. Poliittisessa pelissä on annettu harhauttavaa ja väärää tietoa. Ei ole toivottomia tilanteita – on vain toivottomia IHMISIÄ. Tämäkin oli päässyt välillä unohtumaan.

Jo vuosia sitten totesimme, kuinka Forssa on joutumassa sellaiseen rakennemuutokseen, jollaista koko maassamme ei ole ennen koettu, ei edes 1990-luvulla. Tämä koskee myös valtionosuuksien ja verotulojen muutoksia. Sama pätee koko seutukuntaamme ja kymmeniin muihin seutukuntiimme. Seutukunnista paras on sellainen, joka ei pidä vallasta. Valtaa hamuava talousalue tai talousalueen keskus on sokea tehtävälleen.

Uudenlaista toimintamallia haettiin jo aiemmin, ja sen toteuttamista on nyt myös valvottava yhdessä koko seutukunnan kanssa. Poliittinen valvonta on eri asia kuin virkamiestyönä tehtävä toimintamalli ja sen vaihtoehdot. Muuttuva toimintaympäristö on ollut jo kauan kaikkien tiedossa ja nyt siihen on vastattava. Pelkkä oivallus toimintaympäristön muutoksesta ei johda mihinkään.

Samalla on edelleen varmistettava työhyvinvointimme ja työssä viihtyminen, hyvin tehdystä työstä palkitseminen. Menokuria ei voi hoitaa kuntatyöntekijöiden työympäristöä heikentäen. Päinvastoin, sitä on koko ajan parannettava ja edeten positiivisen kehityksen kautta. Työhyvinvointi ja työstä palkitseminen on oltava forssalainen ilmiö. Tässä Forssassa on edistytty kiitettävästi.

Palkkojen osuus talousarviostamme on vain noin neljännes. Loput kolme neljännestä on muita menoja. Forssa ostaa runsaasti palveluja ja valtionosuus on liki kolmannes tuloistamme. Ne eivät pysy tuollaisina. Myös tähän on varauduttava yhteistyön kautta edeten. Ei Forssan talousalueella ole muita vaihtoehtoja.

Sisäisen yrityskuvan rinnalla myös ulkoista yrityskuvaamme on nyt nostettava. Meidän on lisättävä yhteyksiä yrityselämään ja myös kansainvälisiin rahoittajiin, kouluttajiin, tutkimuslaitoksiin ja etenkin talousalueemme vahvuutta lisäävään globaaliin hallintoon, tiedepuistoihin ja teknologiakeskuksiin. Meillä on siihen parhaat edellytykset runsaasta viidestäkymmenestä seutukunnasta. Tämä on Forssan talousalueen omalaatuisin vahvuus.

Heillä, kilpailevilla seutukunnillamme, ei ole luonnonvarakeskuksen (LUKE) kaltaista globaalia kansainvälistä tiedettä talousalueellaan. Mutta ei myöskään omaa sosiaalista pääomaamme ja teollista kulttuuriamme, Loimijokilaakson tarjoamaa sijainnillista etuamme. Koulutus on ohjattava etupainotteisesti palvelemaan KOKO talousalueemme menestystä. Se on vain käynnistettävä nyt heti ja osana EU:n ohjelmapolitiikkaa. Emme me sitä yksin ole hoitamassa. Apu haetaan sieltä mistä saadaan, ei sieltä mistä sitä ehkä lupaillaan.

Kun me menestymme, sen oletetaan johtuvan juuri sijainnistamme. Meitä jääräpäisiä forssalaisia ei kukaan tule kiittämään. Kissa kiitoksella elää. Taivaassa enkeli ei ole mitään erityistä.

Oikein hyvää joulua ja alkavaa uutta vuosikymmentä meille kaikille.