Takarivin taavin mietteitä..

Työttömyyttä ihmetellessä olisi piristävää jos sen syitä voisi koittaa selvittää poliittisesti sekä myös matemaattisesti. Eli mikä työttömyyttä voisi vallalla olevan politiikan ja matematiikan valossa aiheuttaa ja miksi asiat on miten on. Samalla on hyvä tiedostaa mitkä tahot työttömyyden aiheuttamista talousongelmista ja konkursseista hyötyvät ja ketkä tässä veivaamisessa joutuvat maksumiehiksi. Samalla toki voisi ihmetellä miksi ihmeessä ne samat viranomaisten kanssa aina yhtä sopuisasti kaulailevat pankkiirit on aina vaan niin ihailtavan rikkaita ja menestyviä? Ihmettelyyn onkin aihetta. Etenkin jos kuvittelmme että elämme muka aidossa markkinataloudessa ja kaikkia muka kohdellaan lain edessä tasapuolisesti. Jos noin olisi niin sopinee kysyä miksi markkinatalouden ikävät lainalaisuudet konkursseja myöten ei ikinä koske muita kuin pieniä- ja keskisuuria yrityksiä ja niiden yrittäjiä.

Jos kerran lait ja säännöt on kaikille samat niin miksi viranomaiset ei koilota samalla innolla omille pankkiirikavereilleen että ”lait on lakeja ja säännöt on sääntöjä, mitään ei ole tehtävissä”- ja lohmi kerrankin sieltä missä on mistä lohmia?

Ylipäätään olisi syytä miettiä mikä siinä rahan tyhjästä, velan- ja kirjanpidon avulla loihtimisessa on niin hienoa ja ylivertaista että moinen rottamainen ponzia tai velkavetoista pyramiidihuijausta pulskistava elinkeino ohittaa kaikki muut toimialat ja se saa porskuttaa rahaa tyhjästä luoden vaikka koko muu maailma sortuisi ympäriltä?

Otan nämä asiat esiin näin juhlavuoden kunniaksi, siis siitäkin huolimatta että asiasta tuntuu olevan, ainakin totuusmedian ja veroja suoraan kuormasta kilpaa kaksin käsin mättävän, – pakkoruotsilla pätevöityneiden kaksikielisten samppanjasosialistien, pankkiireiden kanssa halailevan hyvinvointiporvariston sekä kaviaarikommunistien punavihreissä veroja lohmivissa leireissä aina varsin kattava yhteinen käsiä levittelevä konsensus.

Ehkä totuusmedia ja sen liputtama poliittisesti jäävi, itse nykyisestä tilanteesta hyötyvä, tai ainakin vähemmän kärsivä klikki tai blokki onkin väärässä ja syy onkin jossakin muualla kuin työttömien ex.nettoveronmaksajien laiskuudessa?

Ehkä ”vika” on työttömien koulutuksessa ja terveessä järjenkäytössä, eli siinä että työttömät osaavat nykyisin oikeasti laskea ja tehdä laskelmiensa perusteella järkeviä johtopäätöksiä? Ehkä työttömät ymmärtävät että ajatteleminen ilman tekemistä on vähemmän haitallista kuin tekeminen ilman ajattelemista.

Oli miten oli. Terveiden johtopäätöksen tekemiseen ei tarvitse kuin lukea Jussi Linjaman ”Korruption matematiikkaa” -blokikirjoitusta. http://jlinjama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153225-korruption-matematiikkaa

Korruption matematiikkaa ja poliittisesti valikoivaa pankkiirikavereidensa kanssa kaulailevaa läpeensä korruptoitunutta hallintoa arvioidessa on itse asiassa aika vaikeaa sanoa kumpi on suurempi ongelma työttömyydelle, etnisesti ja poliittisesti virittäytyt selkeästi puolueellinen kaksikielinen hallinto joka aina yhtä suurella vahingoniloa tihkuvalla innolla koilottaa ”lait on lakeja ja säännöt on sääntöjä, mitään ei ole tehtävissä”-vai nämä seuraavaksi käsittelemäni yleiset taloudelliset realiteetit.

Netistä bongattu ja sensuroitu toinen blokikirjoitus laskelma ”Työnantajamaksut / ostovoima, mikä maksaa?” sen sijaan kertoo mielestäni varsin paljon työttömyyden syistä.

Laskelma menee osapuilleen näin:

Jos yrittäjälle/työntekijälle pitäisi pystyä maksamaan työstään edes alle mediaanitulojen mukainen palkkaa.

Brutto 15 €/h. ( kk palkka 2250 € brutto) Esim. sähkö/putkimies ja moni muu tavallinen duunari.

– arvonlisävero ( huom! palkka ei ole alv. väh. kelpoista ) 24,0 %

– tyel, eli työnantajan maksama työntekijän eläke 24,7 %

– lomarahat, ( 13. kk palkka vuodessa ja lomaltapaluuraha ) n. 10,0 %

– työntekijän ryhmähenkivakuutus, joka vaihtelee välillä 3 – 7 % (kesk.) 5,0 %

– työnantajan sosiaaliturvamaksu 2,14 %

– työnantajan sairausvakuutusmaksu 2,08 %

– työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %

——————————————————————————————————

Heti kättelyssä pakollisten sivukulujen osuus on yhteensä:

68,6% eli 15 € X 1,686 = 25,3 €/h

Eli heti kättelyssä, ennen mitään muita kuluja, ollaan jo lähes ulkona kilpailusta?

Yrittäjä/työntekijä ei luonnollisestikaan ole joka päivä töissä, eli on pyhää ja sairaspäivät (alle 3:n päivän sairaslomasta yritys/työnantaja ei saa korvausta, vaan yritys/yrittäjä joutuu huomioimaan nuo normaalit kulut arkisen työnsä laskutuksessa.) Edellä mainituista kustannuksista johtuen joudutaan lisäämään laskutusta n. 5 %, eli pakollisten lakisääteisten sivukulujen määrä palkasta onkin jo 73,6 %, jolloin ollaan 26,4 €/h laskutus tasossa.

Muut työnantajan kulut:

Yrityksen on hommattava yrityksen työntekijöiden käyttöön: autot, polttoaineet, puhelimet, puhelinliittymät, työkalut, sosiaalitilat, työvaatteet jne. näistä tulee lisäkuluja tunnille 5 €. Tarkat kustannukset vaihtelevat mutta ovat tuota tasoa minimissään. Nyt sitten oletetaan, että on vaikka 5 työntekijää pienyrityksessä, jolloin heillä pitää olla jo työnjohtaja, jonka tehtävä on hommata heille työtä. Oletetaan työnjohtajalle 17 €:n tuntipalkka ( kk palkka 2550 brutto)

Samat kertoimet työnjohtajalle (siis hän voi olla itse yrittäjä) jolloin menoihin kirjataan 29,5 €/h. Tämä raha on saatava 5:n työntekijän työstä, jolloin tuntihintaan tulee korotusta 5,9 €/h. Nyt kun vedetään yhteen tähän tuntihinta, jolla yritys pysyy /- 0 tilanteessa, olettaen, että kukaan ei jää esim. äitiyslomalle tai pitemmälle sairaslomalle: Asiakkaalta veloitettava minimituntihinta onkin nyt jo 37,3 €/h.

Kestävä yrityskulttuuri:

Kestävän yrityskulttuurin ohje on että yritystoiminnassa pitää huomioida myös kuluvan kaluston uusintainvestointien kustannukset: autot, työkalut ja muut vastaavat. Nyrkkisääntönä tähän pitäisi varata 20 % kate. Eli asiakkaalta arkisessa työssä veloitettavaa tuntihintaa on nostettava 37,3 X 1,2 = 44,76 €/h.

Byrokratialisä:

Lisäksi nykyisin tähän joutuu lisäämään nämä korttipätevyydet, koulutukset, passit ja kaiken muun byrokratian) joista tulee hintaa lisää laskennallisesti n. 0,5 €/h ( 75 € / duunari / kk) jolloin ollaan keskimäärin 46,3 €/h (Huom. hinta ei sisällä byrokratiaan kuluvaa työaikaa) Yhteenveto: Jos työntekijä on koko päivän laskutustöissä, niin asiakkaalta pitäisi pystyä tässä vaiheessa laskelmaa laskuttaa jo 46,3 €/h.

Ikävä todellisuus:

Ikävä todellisuus on se että missään yrityksessä ei saavuteta koskaan 8 h laskutusta/ työntekijä päivittäin. Suurin maksimi

keskiarvoltaan on 5,5 h/päivä. Tämä johtuu ihan siitä, että esim. asiakas ei ole valmis maksamaan tunnin työstä 2 tunnin veloitusta, vaikka työntekijällä kuluu matkoineen työhön 2 h. Työntekijän on siis saatava päivässä 46,3 X 8 = 370 € 5,5 tunnin laskutuksella. Tällöin lopullinen asiakkaalta veloitettava tuntihinta on 67,27 €/h veroineen, eikä kukaan vielä rikastu. Työntekijälle tästä jää reilu 10 € käteen nettona. Työnjohtajalle tai yrittäjälle yhden euron enemmän/h. Esimerkkinä käytetty lvi-asennus yrittäjää mutta tämä sama kaava toimii monella muullakin alalla. Esim. kirjanpitäjä konttorityössään ei tarvitse noin paljoa työkaluja, niin laskutus tuntihinta vähenee vain 5 euroa/ tunti.

Ja vielä lisää menoja:

Todella moni vaatii nykyisin rakennusalalla yrityksen käyttävän tilaajavastuu -palvelua. Siihenkin menee rahaa. Ihmiset on peloteltu kaikenlaisilla jälkiseuraamuksilla, ellei sillä yrityksellä, jolta työ tilataan, olekaan asiat kunnossa. Tämä yksityisen pitämä palvelu maksaa pari sataa vuodessa. ( Tilanne on muuten absurdi: jos jää vaikkapa oma eläke hieman rästiin, niin et pääse työmaalle töihin. Se on sitten automaattisesti syöksykierre, kun mihinkään ei pääse hommiin, ellei ole kaikki maksut maksettu.)

Duunarin ostovoima:

Kummallista tässä on se, että jos esim. ammatiltaan sähköasentaja tarvitsee omassa kotonaan putkimiehen palveluita, hänellä menee liki päivän palkka maksaakseen putkimiehelle yhden tunnin (67, 27 €) käynnistä.

Pari nyrkkisääntöä aloittavalle yrittäjälle:

Pienyrittäjä, jolla ei ole työntekijöitä pystyy tekemään asiakkaalle jopa 40 €/h laillisesti, ja saa tällöin itselleen palkkaa n. 2000 brutto. (Kokemus) Alle tuon 40 €/h hinnan ei kannata aloittaa. Jos palvelustasi/tuotteestasi ei olla valmiita maksamaan tuota hintaa, niin yksinkertaisesti ei kannata. Ellet sitten saa tukirahaa, tai tee pimeänä. Jos yhtään isomman yrityksen laskutushinta on alle 60 €/h, niin se on alle kannattavuuden, ja yrityksen elinikä jää lyhyeksi. (Kokemus) Jos laajennat, otat työntekijöitä, jne. Muista, että kulut kasvaa. Jos myyt 40€/h yhä edelleen, saattaa tulla stressi ja joudut itse painamaan yötä päivää paikataksesi taloutta.

Palkkojen alentaminen pelastaa?

On aivan naurettavaa sanoa, että palkkojen alentaminen parantaisi Suomen tilannetta. Jos palkasta pudotetaan euro pois, eli duunari saakin alle 10 euroa/h (riippuen tietty veroprosentista) niin tämä alennus näyttelee vain koko kustannuksissa n. 1,5 %. Ja vaikka alennus siirtyisi kuluttajahintoihin, niin on aivan sama, onko lvi-liikkeen tuntiveloitus 60 euroa tai 61 euroa tunnilta. Joku ehdottelee työtehon lisäämistä. Ainoa, joka voisi lisätä työtehoa, on turhan byrokratian karsiminen pois. Tällöin päivästä kuluu enemmän laskutettavan työn tekemiseen, eikä papereiden täyttelyyn. Työnjohtajakin voisi tällöin kaitsea isompaakin työntekijämäärää, jopa osallistua töihin.

Vielä pari sanaa:

Nämä suuret kulut tappaa 90 % muutoin toimivista liikeideoista. En tiedä tarkkaan, miksi ne toimivat ulkomailla. Ihan turha kuvitella myyvänsä vaikka leikkokukkia autolla ovelta ovelle, perustavansa autohuollon, tai vaikka kauppa-autolla elintarvikkeita vanhainkoteihin, jne. Ja sitten joutuu kuuntelemaan asiakaan valitusta: Sää vedät tästä liikaa välistä. Se, joka vetää välistä on valtio sakotuksen ja kovan verotuksen muodossa.

On tosi surullista, kun nuori innokas yrittäjäksi aikova tulee pakeilleni, ja hän kuvittelee, että voi pitää vaikka kännykkähuoltoa, ja laskuttaa vain 20€ / h. Todellisuudessa hän ei pysty tekemään työtään yhtään halvemmalla kuin muutkaan. Hän sanoo pärjäävänsä, vaikka saisi itselleen vain 10 €/h. Eli hän on valmis pudottamaan omaa palkkaansa. Mutta kun olisi pakko saada se 30€/h vähintään, joka kaikki menee muualle, vaikka ei itse ottaisi palkkaa ollenkaan.

Oletteko muuten tajunneet, että jokaisen työntekijän palkasta yrittäjä tai työnantaja maksaa arvonlisäveron muodossa jo pohjaksi 24 % valtiolle? Siihen päälle tulee oma veroprosentti, niin valtion näkökulmasta palkansaaja maksaa yli 50 % työpanoksestaan valtiolle aina. Tämä siksi, että kun on vertailtu eri maiden ansiotulojen verotusta. Siihen tulee aina huomioida alv. Puhutaan, että alv. on siirtovero, mutta käytännössä siinä on jopa päällekkäisyyksiä. Suomella on maailman maista suhteutettuna suurin virkamieskoneisto, joka tarvitsee rahaa..

Laskelmassa mainittu 67,27 €/h taso taitaa olla sikälikin puutteellinen ettei siinä huomioida esimerkiksi erilaisien vakuutuksien kustannuksia, sen enempää kuin muitakaan arkiseen toimintaan liittyviä varsin korkeita satunnaisia kulueriä. Esim. pysäköintiin ja sakotukseen liittyviä jatkuvasti kiristyviä rahastuksia. Lisäksi kannattaa huomioida että ennen kuin ilmoittaudut hölmönä 90-luvun yrittäjien tavoin laillisesti ryöstettäväksi pankkiirien ja heidän viranomaiskavereiden toimesta, niin on hyvä pitää mielessä että tänä päivänä kaikki työ- ja tekeminen kilpailutetaan joka helvetin päivä ja esim. Viroon tms. rekisteröity yritys pystyy tekemään kevyempien sivukulujen vuoksi nuo samat hommat yli puolet halvemmalla, jopa 20-25 €/h laskutuksella ja silti tienaamaan kohtalaisesti.

Kaikki ymmärtää että tuolla terveen toiminnan kriteerit täyttävällä hintatasolla ei töitä riitä muille kuin harvoille ja valituille ja heillekkin vain koska laki ja säännöt ja niiden tulkinnat kulloinkin määräävät.

Edellä esitetyn laskelman perusteella voidaan varsin perustellusti todeta että: ”ajatteleminen ilman tekemistä on vähemmän haitallista kuin tekeminen ilman ajattelemista” -ainakin tämän kusetuksen uhreille itselleen.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005422021.html

”Rauhallinen ja nöyrä elämä tuo enemmän onnellisuutta kuin menestyksen tavoittelu ja siitä koituva jatkuva levottomuus.”

Kaikesta huolimatta oikein hyvää Joulua ja Suomen 100 juhlavuoden loppua.