Perussuomalaiset

Ville Tavio

Perustuslaki ja ulkomaalaisten sosiaaliturva

Globalisaation ja massamaahanmuuton aikakaudella on hämmentävää, että hyvinvointivaltio päättää tarjota kansalaisetuudet myös ulkomaalaisille.

Kuitenkin Suomen perustuslain 19 § mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

”Välttämättömän” määritteleminen on toisaalta jätetty muilla laeilla säädettäväksi. Vaikka jokaisella olisi oikeus välttämättömään, ei tämä tarkoita sitä, ettei perustuslaissa olisi tarkoitettu hyvinvointivaltion tarjoavan Suomen kansalaisille välttämätöntä laajempia palveluita. Sosiaalietuudet ovat siis yhä pitkälti poliittisten päätösten määriteltävissä.

Mielenkiintoinen kysymys on, miksi perustuslaki muutettiin tältä osin jokaisen kattavaksi.

Nykyinen perustuslakimme tuli voimaan vuonna 2000. Politiikassa asioiden valmistelun ja käsittelyn jatkumot yltävät usein vuosikymmenten päähän. Maassamme keskusteltiin jo 1970-luvulla erillisen perusoikeuslain säätämisestä. Hanke ei sellaisenaan mennyt läpi, mutta osittain sen seurauksena hallitus antoi vuonna 1993 esityksen eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta.

Kyseisessä hallituksen esityksessä HE 309/1993 ehdotettiin perusoikeussäännösten kokonaisuudistusta siten, että säännöstön henkilöllistä soveltamisalaa laajennetaan ja perustuslain suojan piiriin lisätään useita uusia perusoikeuksia.

Hallituksen esityksen 15 a §:ään on koottu keskeiset sosiaaliturvaan liittyvät perusoikeussäännökset. Vanhassa hallitusmuodossa ei ollut vastaavaa säännöstä. Hallituksen esitykseen kirjattiin, että ”oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon on kaikilla” (kursivointi minun).

Hallituksen esityksessä mainitaan, että ”Suomi on liittyessään useisiin Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen työjärjestön sopimuksiin sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään sosiaaliturvaa. Tässä suhteessa ovat merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 9–12 artiklat ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan 7, 8, 11–17 ja 19 artiklat sekä jälkimmäisen sopimuksen lisäpöytäkirjan 4 artikla.”

Pykälät suunniteltiin siis vastaamaan näitä kansainvälisiä sopimusvelvoitteita.

Suunnittelussa tapahtui kuitenkin valuvirhe ja Suomi meni aivan liian pitkälle.

Hallituksen esityksessä HE 309/1993 luovuttiin eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta perusoikeuksien kytkemisestä Suomen kansalaisuuteen. Nuo poikkeukset ovat vaalioikeudet sekä oikeus oleskella maassa. Vastaavanlainen muotoilu otettiin perustuslakiin vuosituhannen vaihteessa.

Suomen perustuslain muotoilu on tältä osin liian löyhä. Seuraukset näemme nyt 2010-luvulla. Hyvä esimerkki on viime vuodelta, jolloin perustuslakivaliokunta päätti, että työttömän maahanmuuttajan kotoutumistuen pienikin alentaminen olisi vastoin perustuslakia, jos se kohtelisi eri tavalla työtöntä maahanmuuttajaa ja työtöntä Suomen kansalaista. Tämä on absurdia.

Vielä tuoreempi esimerkki löytyy Helsingistä, missä 20.11.2017 kokoontunut kaupunginhallitus päätti yhden äänen enemmistön voimalla laajentaa laittomasti maassa oleskelevien oikeutta maksuttomiin palveluihin ja toimeentuloon huomattavasti.

Näennäisesti kyse on yksittäisen kaupungin päätöksestä, mutta käytännössä julkiset varat ovat kuin rahakirstu, jonka yhden nurkan tyhjentäminen vaikuttaa kokonaisvarallisuuteen.

Tästäkin syystä perustuslakia pitää muuttaa. Perustuslain tulee kuvastaa Suomen valtion perimmäistä tarkoitusta. Suomen tarkoitus ei ole olla koko maailman sosiaalitoimisto.

Teinkin tänä vuonna lakialoitteen (LA 12/2017), jossa ehdotin lisättäväksi Suomen perustuslakiin, että Suomen valtion tehtävä on ensisijaisesti Suomen kansalaisten oikeuksien turvaaminen. Vain ensisijaisesti omien kansalaistensa oikeudet turvaamalla Suomi voi olla olemassa myös seuraavat 100 vuotta, ylläpitää hyvinvointia ja nousta uusiin ennennäkemättömän upeisiin saavutuksiin.

Perustuslakiin pitää lisätä kirjaus, että Suomen valtion tehtävä on ensisijaisesti jokaisen Suomen kansalaisen oikeuksien turvaaminen.

Osallistu keskusteluun!


10 kommenttia
Nimetön
Tyytyväinen
#1

Respect Ville!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Vain Suomalaisille
Iloinen
#2

Kempeleen huru-ukon kutsuhuutoon vastasi 35000 läpsyttelijää. Näistä oleskeluvan on saanut 12000. En halua että minun maksamistani veroista (65000€) käytetään senttiäkään näiden elättämiseen.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

hukkaväkeä on ja paljon
Vihainen
#7

Tänä vuonna niitä on tullut jo yli 8000.
Kävin tänään Treen keskustassa hammashoidossa puolen päivän aikaan. Cityssä joka kolmas oli paljon aurinkoa saanut, eikä takuulla olleet menossa/tulossa ansiotyöstään.
Kun tämä porukka hoidattaa täällä hampaansakin ilmaiseksi kuntoon, on ihme ellei sana leviä etelän maihin.

ps. hammashoidostani jouduin maksamaan 185,60€….

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Vihainen
#3

Unohtmatta niitä TUHANSIA kielteisen päätöksen saaneita, jotka eivät suostu poistumaan Suomesta, vaikka ovat saaneet kaikkien valitusten kautta käännytyspäätöksen.
Juuri näitä laittomasti maassa olevia Helsinki haluaa alkaa elättämään veronmaksajien rahoilla. Aivan käsittämätöntä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Minä olen suomalainen.
Minulla on suomalainen henkilötunnus.
Minä maksan veroni Suomessa valtiolle ja kunnalle.
Minä siis saan verorahoilleni niitä palveluja, joista maksan.
Minä en maksa muiden maiden kansalaisten elatusta ja terveydenhuoltoa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Totta on että vähintäin joissain tapauksissa kansalaistemme oikeustaju ei ole toteutunut kun ymmärrys ei yllä sinne missä niitä käsitellään – kansanomaisuus on leimattu populismin harmaisiin viittoihin !
No,populismia tavallaan kirotaan läpi euroopan,jopa vaaralliseksi ääripäiden kinastelu tantereiksi – siksi kun kaikki ei ole todellakaan hyvin.

Voiko populismia hallita kansanomaisuudella – kyllä voi – poliittisten päättäjien pitää kohdata kansa samalta viivalta pahemman liikehdinnän välttämiseksi. Populismi kukkii silloin kun politiikka ”nukkuu ruususen unta”,eikä luoteta sen kaikkivoipaisuuteen kun sitä todella tarvittaisiin.

Voidaanko tulkita että lähes poikkeuksetta jotta populismi kukkii ainoastaan oppositiossa – Vaiko Hallituksessa ?

T. Seppo

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
Tyytyväinen
#6

Ville, Tossavainen , ym. Innokkaat tutkijat/kirjoittajat !? Alkaisitteko tutkimaan ketkä kaikki , on näitä kansainvälisiä sopimuksia allekirjoitelleet ,mitkä sitten estävät nykyisiä päättäjiä päättämästä, oikeestaan mistääñ !!? On niin helppomennä kansainvälisten sopimusten taakse piiloon ?! Näin presitentin vaaleja odotellessa . Kuinkahan monelta löytyisi ns.puhtaatpaperit ??!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000