Nykyisin vakaviin tai toistuvasti rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamisprosessi tapahtuu melko raskaasti hallintomenettelyssä maahanmuuttoviraston päätöksellä, johon karkotettu hakee hallinto-oikeudelta muutosta.

Itse miellän kuitenkin rikoksesta tuomitun karkottamisen pikemminkin rikosoikeudellisena seuraamuksena kuin hallinnollisena seuraamuksena.

Koko nykyistä raskasta karkottamisprosessia voitaisikin tehostaa ja yksinkertaistaa siten, että käräjäoikeus voisi suoraan rikosasian yhteydessä päättää rikokseen syyllistyneen maasta karkottamisesta.

Nykyään menetellään siis kutakuinkin näin:

1. Käräjäoikeus antaa rikostuomion.

2. Valitus hovioikeuteen.

3. Valitus Korkeimpaan oikeuteen.

4. Poliisi esittää karkottamista maahanmuuttovirastolle.

5. Maahanmuuttovirasto päättää karkottamisesta.

6. Valitus hallinto-oikeuteen.

7. Valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ehdottamassani prosessissa edettäisi seuraavasti:

1. Käräjäoikeus antaa rikostuomion, tutkii karkottamisen edellytykset (maahanmuuttoviraston lausunto mahdollinen) ja määrää karkotettavaksi.

2. Valitus hovioikeuteen.

3. Valitus Korkeimpaan oikeuteen.

Ehdottamassani prosessissa on ainakin seuraavia hyötyjä:

– Selvästi tehokkaampi ja nopeampi päätöksenteko. Syö vähemmän oikeuslaitoksen resursseja, joten syntyy selvää säästöä.

– Oikeuskäytäntö tulisi mahdollisesti selvemmäksi ja karkottamisen perusteet avoimempaan tarkasteluun sekä entistä julkisempaan keskusteluun.

– Menettely olisi oikeudenmukaisempi myös karkotusuhkaan joutunutta ulkomaalaista kohtaan, koska karkotettavan ulkomaalaisen oikeusturva

on käytännössä koetuksella siksi, että hallinto-oikeus harvemmin suorittaa suullista kuulemista.

– Karkotettu rikollinen voitaisi myös määrätä kärsimään tuomio kotimaansa vankeinhoitolaitoksessa. Tämä onnistuisi valtioidenvälisellä yhteistyösopimuksella, mikäli sellaisen tekemiseksi riittäisi tahtoa. Tästä syntyisi huomattavat säästöt, koska vankilavuorokausi maksaa n.200 euroa (n.70.000 eur/vuosi/vanki).