Kohta poissa on veljet
Isoisäni oli vasta täyttänyt 18 vuotta, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Hän värväytyi aseväkeen vapaaehtoisena ja osallistui talvi- sekä jatkosotaan selviten haavoittumatta. Sotien jälkeen hän kuitenkin lähti Lappiin miinanraivaustyöhön ja menetti miinan räjähdyksessä jalkansa. Hän sai sotainvalidien palvelut ja eli hyvän elämän, kunnes nukkui pois vuonna 1993.
Heti sotien jälkeen sotaveteraaneja oli Suomessa noin 600 000. Nyt vuonna 2018 heitä on jäljellä enää noin 11 000 ja muutaman vuoden päästä enää noin 5 000.
Nyt on siis viimeinen hetki maksaa kunniavelka sotiemme veteraaneille.
Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että vuosien 1939–1945 rintamaveteraaneille korvataan samanlaiset kattavat avopalvelut kuin tähän asti sotainvalideille.
Käytännössä tämä toisi helpotusta vaikeisiin ja taloudellisesti tiukkoihin vanhuudenpäiviin. Rintamaveteraaneille korvattaisiin kotipalveluja, asumispalveluja, liikkumista tukevia palveluja, omaishoidontuki ja sairaanhoitopalveluja.
Mitään kokonaan uutta lakia ei tarvitse säätää, vaan nykyisen rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos riittää.
Riittävä rahoitus ei saa olla budjettikysymys, koska veteraaneja ei ole pian enää keskuudessamme. Riittääkin, että rahoitus varmistetaan parille seuraavalla vuodelle, koska veteraanien määrä vähenee nopeasti.
Veteraanien vähentymisen myötä valtion tähän asti veteraaneihin budjetoima rahamääräkin laskee.
On asioita, joita ei voi mitata rahassa. On Suomelle kunnia-asia tarjota ihmisarvoisen elämän puitteet viimeisille elossa oleville sotaveteraaneille.
Tekstin aiheet:
”Kohta poissa on veljet”
Mikäli kansainvälistä menoa seuraa niin olisiko meillä syytä pelätä että kohta on poissa muutkin kuin edellisien sotien ”veljet”.
Mielestäni politiikkojen ja aivan erityisesti Perussuomalaisten politikkojen tulisi keskittyä enemmän sotien ehkäisyyn ja sitä kautta ennaltaehkäisevään työhön. Itse olen sitä mieltä että sotimisessa ei ole mitään järkeä. Se on alusta loppuun hullun hommaa. Kurjaa että se tuntuu olevan toisille pelkkä elinkeino.
Mitä tämän tyyppiseen elinkeinoon tulee. Käsittääkseni näihin kotoisiinkin erilaisiin Lotta- ja veteraanijärjestöihin on rahastoitu suunnattomat määrät varallisuutta. Varallisuutta jonka ainoa tarkoitus näyttää olevan ko. elinkeinon ja sen ympärille kyhätyn byrokratian ylläpitäminen. Eli edellisten sotien murjomille Lotille ja sotaveteraaneille kyllä olisi ollut koko ajan rahaa yllinkyllin, mutta niille on keksitty elinkeinon ja sen ympärille kyhätyn byrokraatian iloksi löydetty nähtävästi tähdellisempää käyttöä.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Voisi olla jopa hieman huolissaan että näiden edellisten sotien murjomien ihmiskohtaloiden ympärille on annettu muodostua moinen itse itseänsä ruokkiva, itsensä älättämiseen keskittynyt elinkeino.
Ei voi välttyä ajattelusta jossa juoni menee niin että koska moinen elinkeino on olemassa niin heitä varten on olemassa ilmeinen tarve saada uusia ”asiakkaita” entisten muonavahvuudesta poistuneiden tilalle.
Tämän tyyppisen elinkeinon ja byrokratian suojeluun ei pitäisi olla mitään moraalisesti kestävää perustetta ja näkisin että lihoiksi vaan koko roska. Rahastoidut varat heille joille ne on kasattu ja lopuilla voisi maksaa valtion ottamia velkoja.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti