Perussuomalaiset

Tuula Salo-Männikkö

TTIP eli USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus

Miksi EU-komissio ei halua yleistä keskutelua ja miksi sopimusta on valmisteltu salassa? Miksi sopimus ei ole avoin? Mitä salataan? Miksi?

Jos sopimus astuu voimaan, tämä TTIP-sopimus hyödyttää lähinnä suurimpia yrityksiä. Samalla se heikentäisi valtioiden mahdollsuuksia suojella työntekijöitä, ympäristöä ja julkisia palveluita.

Vapaakauppa on Suomen kannalta tärkeä. Kaupan esteiden poistaminen ja investointien helpottaminen olisi hyvä asia, MUTTA

sopimuksen hyödyt ovat tällaisenaan pienempiä kuin sen tuomat uhkat.

Esim. geneettisesti tuotetun ravinnon vaarat myös uhkana Suomessa, jos USA:n ja EU:n välinen vapaakauppasopimus menee USA:n suunnitelmien mukaan läpi EU:ssa.

Silloin mekin saamme sanoa hyvästit puhtaalle Suomalaiselle ruualle. Puhdas Suomalainen ruoka on myös erinomainen vientivalttimme, esim. sianlihan vienti Kiinan kasvaville markkinoille. Unohtamatta puhtaan luontomme antimia ja puhdasta vettä.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


8 kommenttia
Seppo Muurinen
#1

Vapaakauppa – on kuin vapaata riistaa – yli merien,jos ei ole yhteisiä pelimerkkejä päätöksienteko elimeissä ts.tässä tapauksessa muunnellusta :
Terveellä tavalla tuotettu ruoka joka on myös tieteellisesti puhdasta,eikä muunneltua geneettisesti.
Vapaus – ilman rajoja kuin tutkimattomuutta ruuan osalta terveysperiaatteen vastaisesti on vastuuttomuutta EU;n osalta !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#2

”Vapaakauppa on Suomen kannalta tärkeä.”
Totta. Kiinalaiset voivat vapaasti tuoda halpakeinoin tehtyä massatuotantotavaraansa meille, mutta suojaavat oman maansa meiltä. Vapaakauppa onkin erittäin tärkeä syy suureen työttömyyteemme, 480 000 työtöntä ja työllisyyskurssilaista.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#3

”Jos sopimus astuu voimaan, tämä TTIP-sopimus hyödyttää lähinnä suurimpia yrityksiä.” … ja suurimpia, ja halpatuotantomaita.
Tällainen tulos saatiin aiheesta tehdyssä tutkimuksessa.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#4

Kokenut kokoomusvaikuttaja ja oikeasti pätevä taloustieteen tutkija (dosentti) Raimo Ilaskivi vastustaa yksityistämisiä, erityisesti TTIP:n suojaamia maamme kaivannaisvarojen ja teollisuuden lahjoittamista ulkomaisille tahoille.

Ilaskivi on ollut tunnettu oikeistolaisuudesta ja markkinoiden vapautta korostavasta linjastaan. Nykyään tämä tavallinen oikeistolainen linja vaikuttaa vasemmistolaiselta, kun eliitti valtamedioineen kannattaa aivan äärioikeistolaista uusiliberalismi-kapitalismia ja pankki- ja omistajasosialismia.

Lukekaa, hyvät ihmiset Ilaskiven ajatuksia. Hänellä on koulutusta, pätevyyttä ja kokemusta.

”On maamme köyhä …

Vanha sanontahan se on: On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaiva et … tai ainakin hieman siihen tapaan.

Muistuipa vaan mieleeni kun luin uutisen kanadalaisyhtiön kultavaltauksesta Lapissa. Ihastus oli suuri. Runsas esiintymä, suuri globaalisestikin. Kanadalaiset siis kaivavat ja minnekä voitot menevät? Ulkomaiselle yhtiölle tietenkin.

Ei tämä ole ainoa. Kansainvälisten yhtiöitten tekemiä valtauksia, osin jo kaivostoimintaan päätyneitä, on Suomessa hämmästyttävän runsaasti. Tänne ne tulevat kultaa tai muita mineraaleja kaivamaan. Kaivoslakimme kun on eräs liberaaleimpia maailmassa – oikeuksia valtaajille, korvaukset maanomistajille kiven takana. Ovatko ympäristöasiat kunnossa? Siitä ei kuule uutisoitavan, paljon tärkeämmältä on näyttänyt halu puuttua suomalaisomisteisen Talvivaaran ongelmiin.

Jatketaan. Ranskalaisyhtiö kaupittelee ainoaa ruutitehdastamme takaisin suomalaisomstukseen. Milloin ihmeessä se – puolustuspoliittisestikin tärkeä – on meiltä pois myyty? Ja entä STX Turussa? Se puolestaan myytiin korealaisille ja nyt sitten keskustellaan telakkateollisuuden elinmahdollisuuksista Suomessa. Vapaavuori on ollut helisemässä, alihankkijat kokoamassa rivejään, IsoMasa jaellut näkemyksiään.

Rivit ovat jakautumassa – ei niinkään elinkeinopoliittisesti vaan ideologisesti, puoluepoliittisestikin. Sopiiko valtion omistaa vai onko sillä nykyoloissakin oleva vain edellytysten luojan rooli.

”Toisenlaisissa olosuhteissa on noudatettava toisenlaista politiikkaa kuin toisenlaisissa,” totesi aikanaan, puoli vuosisataa sitten, hetkellinen esimieheni, virkamieshallituksenpääministeri Rainer vonn Fieandt. Ja hieman samansuuntaisia linjanvetoja teki Urho Kekkonenkin monilta nykysuomalaisilta jo unohduksiin jääneessä kirjassaan ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Ja vielä lisää: Kun maahan tarvittiin voimakasta panostusta puunjalostusteollisuuden laajentamiseksi, Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Klaus Waris toteutti sekä koti- että ulkomaisiin lainoihin rakennetun rahoitusohjelman suurhankkeen aikaansaamiseksi. Maa kasvoi, kansa vaurastui.

Nyt yksityinen elinkeinoelämä on hylkäämässä kotimaansa. Meillä tuotantolaitoksia lopetetaan, investoinnit suunnataan ulkomaille. Työttömyys on kasvussa, talouskehityksestä ennakoidaan vaivoin plussamerkkistä.

Olisiko nyt aika, ainakin hetkellisesti, unohtaa ideologiat siitä, mitä voi tehdä yksityinen sektori ja mitä julkinen valta. Olisiko nyt aika laatia ohjelma valtion osaomisteisen elinkeinoryppään synnyttämiseksi – yhdessä yksityisen sektorin kanssa, sitä tukien ja rohkaisten. Näin tehdään muuallakin. Sillä jos elinkeinopolitiikkaan ja julkiseen omistukseen suhtaudutaan yksinomaan ideologiselta kannalta, siitä saatetaan maksaa kova hinta. maa näivettyy ja työpaikat jatkavat katoamistaan. Ja – sitäpaitsi – olosuhteet ovat nyt toisenlaiset kuin ennen.

Ensi askeleina voisivat olla ruutitehtaan ja Turun telakan pelastamisohjelmat. Ja toisella puolella vaakaakuppia kannattaisi sitten vakaasti harkita, miten meidän tulee suhtautua siihen hyväntahtoiseen toimintaan, jonka kautta verovaroja liukuu pois maasta, suunnatun panoksen antaessa olemattoman hyödyn meille itsellemme. Tarkoitan tällöin EU:n ulkopuolelta tulevien tuhatmääräisten opiskelijoitten ilmaista koulutusta, jolle muista maista lähes turhaan saada etsiä vertaa.”

lähde: Raimo Ilaskivi, Uusi Suomi

Raimo Ilaskivi

Ylipormestari Raimo Ilaskivi (s. 1928) on tehnyt pitkän uran kansainvälisenä ja kansallisena vaikuttajana. Ilaskivi on ollut kansanedustajana sekä ryhmän puheenjohtaja tai varaåuheenjohtaja vv.1962-75, Euroopan parlamentin jäsen 1996–1999, Helsingin kaupunginjohtaja 1979–1991 ja kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994. Monien virkojen, toimien ja luottamustehtävien ohella Ilaskivellä on ollut useita eri yritysten hallintoneuvostojen jäsenyyksiä.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Nimetön
#5

Stubb painosti toimittajaa TTIP-asiassa:

”Stubb painosti kirjoittamaan myönteisemmin TTIP-kauppasopimuksesta”

Toimittaja Jaana Kivi oli Suomessa ensimmäisiä, jotka kirjoittivat perusteellisesti ja kriittisesti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisestä investointi- ja kauppasopimuksesta (TTIP).

Poliitikot kutsuvat normaalistikin toimittajia erilaisiin tiedotus- ja taustatilaisuuksiin. Ennen määräaikaisen työsuhteensa päättymistä Kivi ehti olla ulkoministeriön järjestämissä TTIP-tilaisuuksissa kaksi kertaa, molemmilla kerroilla henkilökohtaisesti kutsuttuna. Kiven mielestä tällä kertaa tarkoituksena oli kuitenkin painostaa, ei informoida.

– Oli aamiaistilaisuutta silloisen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerin Alexander Stubbin johdolla ja kuulemistilaisuutta turvallisen lobbariarmeijan kesken. Molemmilla kerroilla, kun kohtasin Stubbin TTIP:n merkeissä, viesti rivien välissä oli selvästi, että EU:n kauppapolitiikka on isojen poikien leikkiä, turha tänne on tulla näppejään polttamaan.

– Ensimmäisessä tilaisuudessa ministeri Stubb muisti useita kertoja viitata Suomen mediassa leviäviin virheellisiin tietoihin, jotka olisi syytä korjata kertomalla sopimuksen positiivisista vaikutuksista.

Nämä kehotukset olivat kuin suoraan Corporate Europe Observatoryn julkisuuteen vuotamasta komission viestintästrategiasta.

– Tämä pr-kikka oli komission hätänappula, jota piti painaa, kun kohdemaiden julkinen keskustelu alkoi näyttää punaista. Aamiaistilaisuuden jälkeen ministerillä oli kiire hammaslääkäriin. Sain kuitenkin pari minuuttia aikaa haastattelulle. Stubb lohkaisi, että toimittaja Kivi pelottaa … enemmän kuin hammaslääkäri.”

lähde : kansanuutiset.fi

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000