Miksi kaupunginjohto, lukuisat valtuutetut ja jopa media vähättelevät Vantaan ratikan kustannuksia? Miksi ratikankannattajat tunnustavat vain Länsimäki- Aviapolis reitin betonoitujen kiskojen rakennuskustannukset, jotka on laskettu vuoden 2019 hinnoilla? Minne katoavat loput satojen miljoonien investoinnit? Kuten varikkokustannus n. 70 milj., kalustohankinnat n. 90 milj., Tikkurilan-tunnelin rakentaminen n. 100 milj. ja velalla rakennettavien kiskojen korkokustannukset n.45–60 milj.? Miksi kustannuksia ei päivitetä välittömästi vastaamaan tämän päivän rakennus- ja raaka-ainekustannuksia?

Syy kustannuksien vähättelemiseen löytyy historiasta. Viimeisen 30 vuoden aikana on julkinen sektori tietoisesti sumuttanut ja piilotellut mm. infrakustannuksia omistamiensa yhtiöiden taakse. Tällä tietoisella veromaksajien hämärtämisellä saadaan kaupungin velat ja taloudellinen kantokyky näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa onkaan. Mikä onkaan todellinen syy Vantaan ratikkakustannusten yhtiöittämisen taustalla?

Miten satojen miljoonien kustannukset sitten käytännössä piilotetaan? Tässä yksinkertainen selvitys miten toteutus Vantaalla aiotaan tehdä.

Vantaan ratikan osalta varikon ja vaunujen kustannukset on tarkoitus piilottaa Kaupunkiliikenne Oy:n konsernirakenteeseen. Vantaa tarkoituksena on lunastaa 3 miljoonalla Kaupunkiliikenne Oy:n osakkeita. Tämän yhtiön tarkoituksena on ottaa lainaa Vantaan kaupungin takauksella ja saadulla velkarahalla hankkia varikko sekä vaunut. Tällä keikauksella saadaan lähes 200 milj. velka siirtymään yhtiölle eikä kaupungille. Vantaan kaupunki on myös osakassopimuksella velvollinen rahoittamaan toimintaa, mikäli toiminta on tappiollista.

HSL (Helsingin seudun liikenne, kuntayhtymä), jonka omistajana Vantaan kaupunki taas maksaa liikennöintikorvauksia Kaupunkiliikenne Oy:lle. Eli aina kun ajat julkisella joukkoliikennevälineellä, niin sinä maksat siis lipun hinnassa osan näistä kustannuksista. Matkustajana sinun on myös hyvä tietää, että todellisuudessa maksat lipun hinnastasi vain 45 %. Loput 55 % maksaa Vantaan kaupunki kuntalaisten verorahoilla. Eli kulkeminen julkisella kulkuneuvolla onkin yllättävän kallista.

Vantaan ratikan toteutuessa lippujenhinnat tulevatkin nousemaan rajusti tai kuntaosuuksia tullaan laajentamaan kustannuksien peittämiseksi.

Miten käy Tikkurila-tunnelin? Onko yhtiöittäminen ainoa vaihtoehto tässäkin hankkeessa? Yhtiöittämisen lisäksi ratikkainvestointeja hävitetään jo toiminnassa olevien yhtiöiden taakse. Esim. HSY kustantaa merkittävän osan vesi- ja viemärimuutoksista ja Vantaan Energia sähkö- ja kaasukaapelointien kustannuksista. Vantaan tarkastuslautakunnan onkin syytä olla nyt tarkkana ja valvoa, että ratikan suunnittelu- ja toteutusinvestointeja ei piiloteta kirjaamalla niitä kaupungin eri toimialojen kustannuspaikoille. Sisäisen tarkastuksen pitää myös olla hereillä, jotta tulevaisuudessa vältytään epäselvyyksien tutkinnalta.

Ratikka intoilijat puhuvat valtiontuesta. Tätä mahdollista tukea olisi tulossa toteutuessaan vain radan rakentamiseen 25 % prosentin osuudella. Jokaisen meistä on hyvä muistaa se, että valtion raha on myös verorahaa tai pahimmassa tapauksessa pelkää velkarahaa, jossa rasitteena on talouden epävarmuudesta johtuvat nousevat korkokustannukset.

Vantaan ratikka toteutuessaan välille Länsimäki-Aviapolis tulee maksamaan veronmaksajille yli 900 milj. ALV 0 %, mikäli se rakennetaan tämän hetken rakennus- ja raaka-ainekustannuksien mukaan, siksi julkista sektoria ja niiden omistamia yhtiöitä pitääkin aina tarkastella kokonaisuutena, koska todellinen omistaja ja vastuun kantaja kaupungin omistamissa yhtiöissä on aina veronmaksaja.

Tuukka Saimen

yrittäjä, valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (PS)