Voisiko massiiviset viljelyalat korvata osittain vertikaalisella viljelyllä ja aavikoituneet ja kylmät ilmastot hyödyntää korkeateknologista viljelyä paremmin nykyaikana?

Tarkastellaan ensin historiaa ja maantietoa.
Ihmisen varsinainen kehittyminen yhteiskunniksi alkoi kasvien ja eläinten domestikaation kautta n. 8000ekr. Ihminen oppi viljelemään suurempia määriä ja käyttämään eläimiä työnteossa, joka mahdollisti massojen kasvun ja pysyvien asutuskeskuksien syntymisen. Pysyvä asuminen mahdollisti sosiaalisesti kerrostuneita, taloudellisesti monimutkaisia ja teknologisesti innovatiivisia yhteiskuntia.
Viljelykasvit levisivät lähtökohtaisesti horisontaalisesti, missä kasvuolosuhteet olivat lähes samanlaiset.

Voimme siis todeta, että ruuan riittävä ja varma saanti mahdollisti ihmiskunnan sivistyksen. Nykyisin taito viljellä alkaa olla kadoksissa ja yhteiskunta tuontiruuan varassa, mikä vaarantaa huoltovarmuutta ja hyvinvointia.

Pääsin tutustumaan Kajaanissa Seppälän puutarhan vertikaaliviljelyyn ja olen todella vaikuttunut, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa Kajaanille, Kainuulle, suomalaisille ja maailmalle.

Ruokaa pystytään tuottamaan sisätiloissa sääsuojassa ja käyttämään vettä 95% vähemmän, kuin perinteinen kasvihuone. Aurinkopaneelit mahdollistavat edullisen energiansaannin ja tuotantotilat prosessilaitteineen helppo asentaa valmiiksi. Ympäristön säätely, kasvunopeus, maku, koko ja kasvitaudit saadaan hallintaan. Voimme pian tuottaa perinteisiä ruokakasveja teollisen tuotantolinjan mukaisesti ja käytännössä tätä voidaan toteuttaa missä päin maailmaa hyvänsä ja nälänhädästä tulee historiaa.

Kysyntää tälle teknologialle ja tekniikalle olisi maailmalla, mikäli ihmiset ovat katsoneet Lähi-idän maiden kastelujärjestelmiä ulkoviljelyyn ja massiivisia kasvihuoneita Espanjassa niin herää väistämättä kysymys onko tämä kestävän kehityksen ja tuotannon mukaista? Kulutetaan hurjat määrät kasteluvettä, ollaan säiden armoilla ja raivataan merkittävästi maapinta-alaa viljelyyn.

Perinteisiä ruokakasveja on toistaiseksi kannattamatonta tuottaa vertikaalisesti mutta luonnontuotteiden markkinat liikkuvat miljardeissa maailmalla.
Siksi tämä vaatii panostusta koulutuksen ja rahoituksen osalta.
Meillä olisi mahdollisuus lähteä korkeateknologiseen ruuantuotantoon, joka mahdollistaa molempien tuotteiden tuottamisen.
Prosessiteollisuuden perusopinnot ja kasvibiologian tutkinnon osia hyödyntämällä voisimme merkittävästi kasvattaa tätä osaamista paikkakunnilla, joista vertikaaliviljelyä jo löytyy.
Teknologinen vauhti on kova ja se tarjoaa erittäin mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mikäli katsomme asioita rohkeasti innovoiden ja annamme mielikuvitukselle tilaa.

Voimmeko pian olla täysin omavaraisia kotona kasvatetulla ruualla ja laajat peltopinta-alat ovat kutistuneet halleihin?
Voimmeko pian tuottaa itse tilauksesta erikoiskasvilajikkeita, joita tavataan amazonin syvimmissä viidakoissa?
Nykyinen teknologia tämän jo mahdollistaisi ja nyt on kyse, että kuka tarttuu tilaisuuteen.