Perussuomalaiset

Terhi Kiemunki

Pienkoululisä palautettava valtion budjettiin

1 kommenttia

Parin vuosikymmenen aikana Suomesta on lopetettu kaksi kolmasosaa pikkukouluista, joista suurin osa alle 50 oppilaan maaseudun kouluja. Valtio lopetti vuonna 2006 ns. pienkoululisän ja samana vuonna lakkautettiin 132 peruskoulua ja lukiota. Koulujen lakkautusperusteina esitetään aina säästöjä, mutta pystytäänkö todellisia säästöjä osoittamaan, on eri asia. Pelkästään kuljetuskustannukset ovat valtavat, mutta suurten koulujen ja luokkakokojen kasvun seurauksena syntyneiden ongelmien hinta on mittaamaton.

”Kyläkoulutohtori”, siilinjärveläinen opettaja ja kasvatustieteiden tohtori Risto Kilpeläinen on toteuttanut tohtorinväitöstutkimuksensa Kyläkoulut Suomessa. Kyläkoulujen psyykkiset ja sosiaaliset vahvuudet tulivat Kilpeläisen tutkimuksessa esiin erityisen vahvoina. Sosiaalisten taitojen kehittyminen näkyi kohteliaana käytöksenä, erilaisuuden hyväksymisenä, toistensa kannustamisena ja auttamisena. Opettajien mielestä kyläkoulut ovat viihtyisiä, kodinomaisia ja emotionaalisesti turvallisia. Se taas johtaa lasten itsetunnon terveeseen kasvuun.

Onko sattumaa, että erityisoppilaiden määrä on noussut samaan tahtiin kyläkoulujen lopettamisen kanssa? Väitän, että monenlaiset ongelmat kasvavat kun koulut ja luokkakoot ovat liian suuria. Oppimis- ja keskittymisvaikeudet, kiusaaminen, syrjäytyminen, lasten masennus sekä myös opettajien työhyvinvoinnin heikentyminen ovat seurausta keskittämiskehityksestä.

Onhan kuljetuskustannukset samat jos oppilaita ajetaan kaupungista maalle, kuin maalta kaupunkiin? Nyt kun uusimman perusopetuslain hengessä pyritään integroimaan erityisoppilaita normaaliluokkiin, voisimme hyödyntää jäljellä olevia kyläkouluja.

Mielestäni pienkoululisä tulisi palauttaa valtion budjettiin. Kannattaisi miettiä tukikeinoja lakkautettujen koulujen uudelleen käyttöönottoon tai jopa uusien kyläkoulujen rakentamiseen. Näin välttyisimme monilta ongelmilta jotka ajan myötä ovat osoittautuneet kalliimmiksi kuin kyläkoulujen ylläpito.

Osallistu keskusteluun!


1 kommenttia
Seppo Muurinen
#1

2000 luvulla,ehkä jo aiemminkin alkoi pikkukyläkoulujen lakkauttamiset,lähinnä säästösyihin vedoten mutta todellista tarvetta niiden sulkemisille eivät olleet niin yksiselitteiset.

Oppilaita on niin monitasoisia kun tähän vielä lisätään erilaiset uudistukset käsitteineen yhdessä nopean oppimisen kautta että häiriötekijöineen mitä vielä suuret luokkakoot aiheuttavat,niin ei ole mitään oppimis varmuutta jotta kaikki hyötyisivät opetettavasta aiheesta,vaan jälkeen jääminen on hyvinkin ilmeistä. Kaikki tämä pahimmillaan kertautuu oppimisjakson päättyessä,sillä jo tämän päiväisessä uutisessa olttiin jopa huolestuneita eri oppilaiden lukutaidoista kuin siihen liittyvissä oireista,jollei kiinnitä todellista huomiota koulussa tapahtuvaan mielekkääseen oppimiseen – jossa pääosassa on itse oppilas.

Kyläkouluja tunnutaan edelleen lakkautettavan suurempiin yksiköihin mutta jos ja kun puhutaan todellisista säästöistä,niin mitä ne ovat loppupeleissä muine kustannuksineen mm.kuljetuksineen ja saati oppilaiden viihtymisenä pitenevine koulumatkoineen. Kun tähän vielä otetaan jopa opettajienkin vaihtuvuudet eri aineineen,tulee eittämättä mieleen kokonaisuuden mielekkyys kun kaikki otetaan huomioon – se lapsenkin/koululaisen parhaaksi asetelma.

Puheet kuin osittaiset teot kylien elävöittämiseksi että niiden virikkeelliseksi asuntoalueiksi jotenkin ontuu ja ketkä nykymittapuun mukaan uskoo pikkukylien elinvoimaisuuteen jo lapsiperheidenkin takia – jos lähin koulu on jopa kymmenien kilometrien päässä,eikä työtäkään löydy pikkukyliltä ; mikä sinne sitten vetäisi ”ikuinen hiljakkaiseloko” – jossa tulevaisuus äänineen ajettiin : Kasvukeskuksiin !

Aikonaan oli maaltapako työnperässä Ruotsiin että nyt voidaan puhua kyläkoulujen vientiä asutuskeskuksiin … koulukyydityksin,ja se ei todellakaan ole ”kas kummaa” halpaa lystiä yhteiskunnalle että tietyllä tapaa pikkukylien auvoisuus elävöittämisineen että lapsiperheineen kokee entisaikaan verrattuna ”maallisen haaksirikon”.

Pienuus – tältäkin osin ei liene yhteiskunnallisessa suojeluksessa,eikä panostamisen arvoasteikossa nro 1.
Ennen jäi tyhjiä tiloja maalle ja nyt tyhjiä hyviäkin koulurakennuksia tyhjilleen,kenties odottamaan uusiokäyttöä.

Toivon mukaan kaikki on pikkukylien,lapsien kuin perheiden hyvinvoinnin parhaaksi myös taloudellisessa mielessä joissa kasvaa uusi ”keskitetty sukupolvi” – uusin koulueväin – tasapainoiseen keskitettyyn yhteiskuntaan ?

Pienkoululisä : Terhiltä oivallus toteutettavaksi !

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000