Valtion talous on täysin riippuvainen kertyvistä tuloista ilman lisälainan ottoa. Tuotoista suurin osa kertyy erinäisitä verotuloista. Kuluvan vuoden 2019 budjetin 55,5 mrd euron tuotoista n. 42,6 mrd euroa on arvioitu kertyvän veronluonteisina tuottoina, jolla pitäisi rahoittaa vuotuiset tärkeät menot suurilta osin. Rahoitettavat budjetin kustannukset on lainsäädäntöön perustuen valtion/kuntien kustannettavia menoja.

Eduskunnan päättäjien tulee tehdä päätökset mainituista menoista sillä perusperiaatteella, että arvioidut tuotot kattaisivat syntyvät menot. Näin ollen päättäjien, hallituksen esityksissään ensin, tulee huomioida se, ettei päätöksillä rasiteta/aiheuteta tarpeettomasti kustannuksia, joita ei voida kattaa ilman, että kantaväestön lainsäädännön edellyttämiä esim. sosiaalikustannuksia ei voida hoitaa ilman kustannustason leikkaamista. Tämän pitäisi tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi maahan ei oteta hallitsemattomasti lisäväkeä ilman pakottavaa syytä. Kun jo ennalta tiedetään, että maahan tulevat eivät tule olemaan tuottavaa väestöä lyhyellä aikajänteellä vaan vain lisämenoja aiheuttavaa vuosikausia, jopa kymmeniä vuosia, niin taloudellisesti tällainen maahanmuuttopolitiikka ei ole järkevää. 

Nyt sitten jotkut tahot sanovat, että meillä suomalaisilla on maailman laajuinen vastuu köyhyydessä elävistä (siirtolainen) ja tulee ottaa vastaan kaikki tänne pyrkivät, vaikka eivät olekaan kansainvälisten sopimusten mukaan pakolaiseksi tai turvapaikanhakijaksi katsottava. Sitä mihin he eri mieltä olevat vaatimuksensa perustavat, ei tietenkään esitetä tai sitten puhutaan vain sodasta. Kansainvälisten sopimustan mukaan sota ei ole peruste pakolaisuuteen, mutta kylläkin mahdollisuuteen hakea turvapaikkaa määräaikaisesti, jollei maassa sisäinen siirtyminen ole mahdollista.

Turvapaikan hakemisesta ja pakolaisuudesta kirjoitetaan sisäministeriön sivulla; ”Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saa Suomessa myös henkilö, joka otetaan Suomeen UNHCR:n esityksestä pakolaiskiintiössä. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka.”

Ihmisoikeussopimukset määrittelevät; ”Ihmisoikeussopimukset ovat aina valtioiden välisiä sopimuksia. Ratifioidessaan sopimuksen valtio sitoutuu turvaamaan sopimuksessa määritellyt oikeudet jokaiselle alueellaan olevalle ihmiselle. Valtion tulee myös kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia ja kansalaisten perusvapauksia niin omassa toiminnassaan kuin yksittäisten ihmisten välisissä suhteissakin. Valtion tulee tehdä tämä riippumatta maan poliittisesta, taloudellisesta tai sivistyksellisestä järjestelmästä.”

Perustuslakimme (9§) mukaan sopimuksissa – maassa olevilla – on katsottava tarkoitetun laillisesti maassa olevia, joilla on vapaa liikkumisoikeus maassamme. Ei voi olla niin, että kaikki oikeudet kuuluvat kaikille, jotka pääsevät sisärajavalvonnan puuttuessa unionin alueelle ja ”livahtamaan” maahamme ilman laillista oikeutta. Sen sijaan sopimukset ratifioineen maamme päättäjien on pidettävä toiminnassaan huolta omien kansalaisten ihmisoikeuksista. Tämä on tehtävä riippumatta siitä mitkä puolueet kulloinkin ovat päättävissä asemissa. Päättäjien on otettava huomioon niin taloudellinen kuin sivistyksellinen näkökanta. On oikeutettua vaatia päättäjiltä sellaisia poliittisia päätöksiä, joilla ensi sijaisesti pidetään huolta laillisesti maassa olevien ihmisoikeudesta sopimuksissa määritellyllä tavalla ilman, että ensimmäisenä taloudellisena toimenpiteenä tehdään poliittisia päätöksiä joilla leikataan esim. sosiaalitukien määrää jotta voidaan rahoittaa jopa laittomasti maassa olevista johtuvia menoja.

Eduskunnassamme ei taida olla tällä haavaa kuin kaksi eduskuntaryhmää, jotka katsovat ensi sijaisesti laillisesti maassa olevien huolenpidon tärkeimmäksi. Nämä kaksi ryhmää ovat; perussuomalaiset ja Väyrysen tähtiliike. Sipilän hallituspuolueet; keskusta, kokoomus ja siniset ainakin ovat päätöksillään osoittaneet, ettei omien kansalaisten turvallisuus, eikä elämisen laatu paljonkaan paina pieni- ja keskituloisten, eikä eläkeläisten, kohdalla. Sen sijaan rahaa on kyllä riittänyt aina ja joka paikkaan mm. laittomasti maassa oleville. On suorastaan käsittämätöntä, että turvapaikanhakijoiden on suotu vuosikausia tehdä aina vain uusia valituksia kun hakemukseen on annettu/saatu kielteinen päätös.

Tämäkin vain yhtenä esimerkkinä tuhlaavasta taloudenhoidosta. Kyllä jokaisen on pystyttävä perustelemaan jo ensimmäisessä valituksessaan kaikki perustelut turvapaikan saamiseksi.

Kansalaisten tulee itse vaatia päättäjiltämme oikeudenmukaista kohtelua kaikissa päätöksissä. Tämän vaatimuksen voi esittää ek-vaaleissa huhtikuussa äänestämällä puoluetta ja ehdokasta, joka asettaa oman maan kansalaiset etusijalle eduskunnassa päätöksiä tehtäessä.