Kansalaisaloite vapaasta kielivalinnasta jätettiin eduskunnan käsittelyyn viime vuoden huhtikuussa. 62 000 kansalaista on allekirjoittanut aloitteen, jotta eduskunta tekisi asiassa ratkaisun. Aloite tähtää siihen, että ruotsin kielen opiskelu tulisi vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla peruskoulusta yliopistoon.

Ruotsin opiskelun pakollisuudesta jokaisella on oikeutetusti oma mielipiteensä. Åbo Akademin joulukuussa 2014 julkistaman tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista haluaisi kuitenkin ruotsin vapaaehtoiseksi. Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoi samalla suhtautuvansa ruotsin kieleen myönteisesti.

Kyselyn tulokset onkin ymmärrettävä siten, että kansalaiset tahtovat ruotsin samalle viivalle muiden kielten ja oppiaineiden kanssa. Kyse on siis halusta lisätä valinnanvapautta. Kielivalinnan vapauttaminen parantaisi opiskelumotivaatiota ja lisäisi kieltenopiskelun suosiota huomattavasti.

Kokoomuksen Raija Vahasalon johtama sivistysvaliokunta on valitettavasti edennyt kansalaisaloitteen käsittelyssä hyvin hitaasti. Osa kansalaisista epäileekin jo tahallista jarrutusta. Hidastelun pelätään johtavan siihen, että kansanedustajat eivät pääse ottamaan kantaa ruotsin vapaaehtoisuuteen eduskunnan suuressa salissa.

Mikä on istuvien kansanedustajiemme tahto ja missä kansanvallan läpinäkyvyys? Kansalaisaloitejärjestelmä osallistumisen muotona on uhattuna – eduskunnan arvovallasta puhumattakaan. Kansalaisaloitetta tuleekin ehdottomasti käsitellä sivistysvaliokunnan lisäksi myös eduskunnan täysistunnossa, jotta asia saa ansaitsemansa julkisen huomion ja kansan selvän enemmistön tahto mahdollisuuden toteutua.