Kel' onni on...
Kun seuraa keskustelua, saa sen kuvan, että Suomessa mikään ei toimi eikä kannata – eikä ole ikinä kannattanutkaan. Ja jos jotain erehtyy yrittämään, byrokratia ja kateus tekevät siitä äkkiä lopun.
Kun tarkastellaan kansainvälistä vertailutietoa, Suomi on oikeasti aivan huippuluokan maa. Vaikka byrokratiassa riittää meillä karsittavaa, on Suomi viimeisimmän mittauksen mukaan maailman 9. paras maa liiketoiminnalle. Verotuskaan ei kaikkea vie, vaikka osan tuotosta kylläkin. Verojen vastineeksi saamme mm. koulutusta, terveydenhuoltoa ja rauhallisen yhteiskunnan.
Hyvä maa –indeksissä sijoitumme kakkossijalle, samoin maailman onnellisuustilastossa. Paras maa –tittelin voitimme vuonna 2010 ja viime vuonna olimme toisella sijalla. Kilpailukykyvertailussa olemme kivunneet viime vuosina sijalle kolme.
Haluamme lapsillemme valoisan tulevaisuuden. Lasten tutkittu arvio hyvinvoinnistaan on Suomessa Pohjoismaiden paras ja maailman kärkiluokkaa. Lapsistamme noin 90 prosenttia kokee elämänsä hyvänä. Tuon kymmenen prosentin hyvinvoinnin parantamiseen on tietenkin suhtauduttava vakavasti.
On uskottava, että Suomessa on paljon hyvää. Näitä hyviä asioita pitää vaalia ja jos mahdollista, on panostettava niihin vielä lisää. Heikkouksiamme tulee vahvistaa, mutta ei kannata hukata aikaa ja energiaa ylivoimaisten tavoitteiden murehtimiseen. Joissain asioissa keskinkertainenkin tulos on aivan riittävä.
Kestävyysvajeen ja kansainvälisen kovenevan kilpailun edessä ei pidä vajota synkkyyteen. Päinvastoin: on terästäydyttävä ja etsittävä jopa rämäpäisyyttä itsestämme. On kokeiltava uusia uria. Tämän takia sosiaaliturvamme on muutettava sellaiseksi, että sen varassa uskaltaa kokeilla yrittämistä ja tehdä pätkätyökeikkaa ilman pelkoa siitä, että perusturva katkeaa juuri silloin, kun työkeikkakin päättyy ja että etuus peritään vieläpä takaisin muutaman kuukauden viiveellä.
Äänekkäimmät oman pesän likaajat voisivat olla hiljaa ja suoda tekemisen rauhan niille, jotka ovat valmiita tarttumaan toimeen.
PIRITTA POIKONEN
Kaupunginvaltuutettu (ps) ja eduskuntavaaliehdokas
Uusimaa, Lohja
Tekstin aiheet:
ihanko sinä olet tosiaan perussuomalaisten ehdokas, sinäpäs optimistinen ja luottavainen ja positiivisiin asioihin orientoituva 🙂
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Mä olen oudon positiivinen otus kaikissa joukoissa ja kerhoissa ja seurueissa 🙂 Rakastan tätä maata ja mä ammennan voimaa siitä hyvästä, mitä me on saavutettu ja jaksan aina vaan uskoa siihen, että vaikeudet on tehty voitettaviksi. Kyllä me pärjätään, vaikka kipeetä välillä tekeekin.
Mutta osaan sitä minäkin olla synkemmällä tuulella, kun aletaan vaikkapa eurosta puhua tai kestävyysvajeesta… tai pakkoruotsista 😉
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
tämän tyylistä perussuomalaista haluaisin itse äänestää, mutta hän on toisesta vaalipiiristä. Mestareita lukuun ottamatta tyypillisen persu-ukon helmasynti on synkkä demagogia ja tiukka besserwisserismi. Mitä vähemmän niitä, sitä enemmän sataa laariin uurnilla. Toivon puolueen parasta.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kysymys Poikoselle:
Miten perussuomalaiset ovat toimineet Lohjalla sen hyväksi, että Lohjan keinotekoinen kaksikielisyys saataisiin lakkautettua?
Mitä itse olet tehnyt asian eteen?
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Minä ja muut Lohjan PS-valtuutetut olemme pitäneet sanamme emmekä kääntäneet takkia kaksikielisyyttä koskeneessa äänestyksessä, joka tuli meille eteen aivan ihka ensimmäisessä uuden valtuuston kokouksessa ja vain 2,5 viikkoa viime kuntavaalien jälkeen.
Muut kyllä käänsivät takkia niin, että tulos, jonka piti vaalikoneiden perusteella olla hyvin tiukka, kääntyi kaksikielisyyden jatkamisen kannalle selvin luvuin. Käsittämätöntä äänestäjien huiputtamista. Pidin varsin tomeran ensimmäisen ikinä valtuusto- ja ryhmäpuheenvuoroni aiheesta silloin ekassa kokouksessa ja ns. myrskyvaroitus oli sitä myöten selvä 🙂
Nyt olemme valtuuston päätöksellä kaksikielisyydessä kiinni taas 10 vuotta, huoh. Silti olen pitänyt aihetta esillä lehdissä mm. huomauttamalla, että kaksikielisyysrahaa käytetään mihin sattuu. Hyvä toki, jos katukylttejä fiksumpia käyttökohteita löytyy, mutta ei ole reilua yksikielisiin kuntiin verrattuna, että me käytämme kaksikielisyyden verukkeella saamamme lisärahaa ihan muuhun kuin kaksikielisyyteen.
Lisäksi olen viime päivinä tuonut lehdissä esiin sen, että eduskunnan päättämä pakkoruotsin opetuksen aikaistaminen kuudennelle luokalle tulee olemaan kuolinisku pikkukouluille niin Lohjalla kuin muualla päin Suomea.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti