Purjelaivakaudella aluksen miehistö vaatetettiin yhdenmukaisesti sekä käytännöllisistä että taloudellisista syistä. Laivan omistajan varallisuus saneli varusteiden tason.
Vaatteiden materiaalina käytettiin yleensä tummaksi värjättyä, lämmintä verkaa. Työasut olivat pellavasta, joka pesuissa haalistui liki valkoiseksi.

Merimiehen varustepussi, merimiessäkki, pyöreäpohjainen, kolmesta kangassuikaleesta ommeltu miehenmittainen pussi tehtiin purjekankaasta. Se toimitti ruumisarkunkin virkaa, jos vainaja jouduttiin hautaamaan mereen.
Myöhemmin varustuksiin kuului myös merimieskirstu, jossa säilytettiin henkilökohtaisia tavaroita.

Merimiesten asujen kummastuttavatkin yksityiskohdat ovat syntyneet käytännön tarpeista. Merimieshuivi oli alkujaan otsalle kiedottu värikäs kangas, joka esti hien valumasta silmiin raskaassa työssä.
(Muuten: seiskarilainen äiti-maamoni kertoi, että naisväen tapana oli vilkuttaa huivilla merelle lähteville miehille.)
Pitkälle selkään ulottuva neliskanttinen kaulus suojasi tuulelta. Luukkuhousujen kaksinkertainen etumus piti sukukalleudet lämpiminä viimassa. Nappejakaan ei siihen tarvittu kuin neljä. Housujen lahkeet olivat leveät, jolloin ne oli kätevästi käärittävissä kantta spuulattaessa.

Jalkineet olivat yleensä nahkaiset. Kengissä oli korko, joka tuki jalkaa rikiin noustaessa ja raa’alla seistessä.Tropiikissa käytettiin purjekangaskenkiä, joiden pohja punottiin käytetyistä köysistä ja pinta ommeltiin vanhasta purjeesta.

Miekka ja tikari olivat henkilökohtaisia taistelu- ja tappoaseita aikana, jolloin taisteltiin tikari toisessa ja miekka toisessa kädessä. Nykyisin miekka ja tikari ovat paraatiasujen koristeita, joskin eri maiden laivaston upseerillä on vain miekka. Tanskalaiset merikadetit kantavat edelleen myös koristetikaria.

Merimiesten paraati-ja ulosmenoasut ovat kaikkialla silmiinpistävän samannäköiset. Yhdenmukaisuus on perua ajalta, jolloin brittiläinen imperiumi hallitsi maailman meriä.

Melkein laivaston kuin laivaston asuissa on jotakin muistuttamassa merihistorian suurimmasta hahmosta, amiraali Horatio Nelsonista.
Kauluksen kolmen nauhan väitetään kuvaavan Nelsonin suurimpia meritaisteluvoittoja Abukiriä, Kööpenhaminaa ja Trafalgaria. Joskin nauhojen kerrotaan merkitsevän myös uskoa, toivoa ja rakkautta.
Lakin musta pitkä rusettinauha on alkujaanNelsonin hautajaisten surunauha. Siihen on nykyään painettu aselajiin tai aluksen nimi. Myös musta ”pamppusolmio” kaulassa muistuttaa Nelsonin hautajaisista.

Laivaston alokkaana minulle jaettiin pari numeroa liian suuri merimieslakki – ”käpsä”. Kun siitä valitin, käski Rättivaraston johtaja ”Aksu” asettamaan kävyn hikinauhan väliin. Hämmästys oli suuri, kun itseäni peilistä ihaillessa lakin rusettinauhasta luin:”OTSAVIAL”