Kaupungin elinkeinotoimintaa pitää ajatella isosti
Kun hyvinvointialueapparaatti vuonna 2023 käynnistyy, painottuu Turun tulorahoitus elinkeinotoimintaan. Siinä ovat fokuksessa Turku konsernin strategiset yhtiöt. Kaupunki harjoittaa elinkeinopolitiikkaa yhtiöittensä välityksellä.
Saku Koivu mainitsi kaupungin johdolle, että ”Pohjois-Amerikassa ne kaupungit, joissa jäähalli on keskustassa ovat taloudellisesti menestyviä”.
Turussa sitten 1100-luvulta katalysaattorina on toiminut satama oheistoimintoineen. Sitä todistaa, että Talvisodassa satama oli vihollisen runsaimmin pommittamaa.
Se on ollut ja on edelleenkin paraatiovemme länteen. Sataman ydintoiminnot ovat matkustaja- ja tavaraliikenne sekä varastointipalvelut. Viime tutkimuksen tiedoin meriklusterimme työllistää välillisesti runsaat 15000.
Esimerkiksi autolauttojen purkautuessa niillä työskentelee siivousväkeä kaikista maanosista.
Satamaa hallinnoi kaupungin omistama Turun Satama Oy sekä siihen kuuluva tytäryhtiö logistiikkayritys Turun Vapaavarasto Oy.
Raha tulee sisään sataman rakenteiden palvelu- ja vuokraustoiminnoista sekä varasto-ja logistiikkayritystoiminnasta. Satama tarjoaa resurssit. Yksityinen logistiikkayritys roudaa nosturipalvelut. Laivayhtiöt suorittavat operoinnin sekä kuljetutukset. Siistiä!!
Satamassa logistiikka vaihtaa muotoaan. Ne toimivat tehokkaasti, kun satamakentät ovat kohta tyhjiä.
Turun satama kohdentaa erikoistumiseen ja laatuun: se on toiseksi suurin matkustajasatama ja markkinajohtaja Ruotsin matkustajaliikenteessä. Kanavaniemestä on myös nopeimmat tavaraliikenteen yhteydet Skandinaviaan. Pian ehkä Puolaankin?
Vapaavarasto täydentää logistiikkaketjua tarjoamalla mm. telakkateollisuuden alihankkijoille nykyaikaista varastointia sekä huolintaa.
Sataman maa-alueesta runsaasta 200 hehtaarista piisaa tilaa rekkaliikenteen paikoitukseenkin. Erikoistuminen rikastuttaa tulevaisuudessakin.
Sataman bisneksellä on vahva sidos Turun kehittymiseen ja vetovoimaan. Sataman läheisyyteen rarakentuvien asuntoalueiden, asukasviihtyisyyden parantamisen sekä matkailu ja kultturikohteiden ajattelun tulee ponnistaa samalta lankulta.
(Visioni toteutuu, kun ”Mauno Koivisto terminaalissa” järjestetään mm. Turussa lakitettavien ylioppilaiden yhteisjuhla.)
Välilliset vaikutukset saattavat olla jopa välittömiä bisnissaaliita suurempia. Yhteiskunnallinen merkitys ohittaa osaoptimoinnin. Siksi tarvitaan ”isoa kuvaa – kokonaisetua eli valtuuston demokraattista omistaohjausta.
Omistajaohjaus varmistaa sen, että se toteutuu osana elävää ja ihmisläheistä Turkua, yhteistyössä ja taloudellisesti sekä luontoa kunnioittaen.
Omistajaohjaus varmistaa sen, että se toteutuu osana elävää ja ihmisläheistä Turkua, yhteistyössä ja taloudellisesti sekä luontoa kunnioittaen.
Mikael Miikkola
Turun valtuuston vpj (ps)
Tekstin aiheet:
Totta joka lukemani sana! Olen itsekin seurannut Turun sataman kehitystä ja kehittymättömyyttä aina 80 -luvulta lähtien ja valmis myös ”vihjailemaan” mikä olisi voitu hoitaa toisin/ paremmin.
Eräs varmaakin varmempi asia on, että Turun satama ei pysty alueena laajenemaan enää muuhun suuntaan, kuin ylös päin. Laituritila on käytetty loppuun.
Ei kannata palkata kalliita konsultteja suunnittelemaan lisää laituritilaa, kun malliesimerkki löytyy ilmaiseksi ja vaikka ilmavalokuvasta Rauman satamasta. Siinä kun Turussa peräportista lastattava alus vie koko pituutensa laiturin mittaa niin Raumalla alukset ovat nätisti kuin ”viuhkassa” vieden suoraa laituria vain sen matkan, mitä aluksen purku ja lastaus vaatii taka- ja sivuportista. Eihän peräporttilaivan tarvitse olla kiinni laiturissa, kuin aluksen takapään mitan!
Kiitos blogin kirjoittajalle, kun antoi minullekin aiheen avautua.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Kun kuulin, anteeksi luin sanat Rauman satama niin mieleeni pulpahti toinen asia, joka Raumalla paremmin, kuin meillä Turussa.
Nimittäin Raumalla on oma bulk-lastin käsittely satamanosa Iso- Hakuni, jossa kaikkinainen irtolasti, viljat, kalkkit, lekasorat ja varsinkin kalajauhot puretaan ja lastataan kaukana ”puhtaasta” satamanosasta, jossa taas lastataan sellua ja paperia.
Itse muistan, tosin noin 15 vuotta sitten, tulleeni Sunnuntai aamuna töihin Turun satamaan ja koko Silja Linen autokenttä oli valkoisenaan lokeista ja tiiroista, miksi? No koska siinä matkustajalaivan trampin vieressä oli purettu edellisenä iltana kalajauholastissa ollut alus. Ja vaikka kalajauho lastattiin kraanoilla suoraan pois kuljettaviin autoihin oli siitä jäänyt ”jäämiä” kaijalle.
Kalajauho haisee kamalalle ja kauas, joten jokainen voi arvailla millä mietteillä vuorokauden risteilyllä ollut matkustaja ottaa tämän turkulaisen tervetulotoivotuksen vastaan! Väittäisin, että nokka nyrpyssä. Amatööriyttä!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Pienen pieni huomautus Hamnbuusin kommenttiin: Rauman sataman irtolastikäsittelysatamanosan nimi on Kolmas Petäjäs!
Totta on kuitenkin, että siellä käsitellään kaikki irtolastit eli bulkit ”tahraamatta” varsinaista satamaa.
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
HyväVeliMikael tiedän Sinun saaneen paljon hyvää aikaiseksi juurikin Turun sataman ympäristössä. Esimerkkinä Juhanna Herttuan puistokadun varrella olevan puiston, joka wanhan tullitalon kohdalla totaalinen siivous ja ehostus. Tämä yhtenä näkyvänä sulkana päähineessäsi.
Et ole kauheasti meteliä saavutuksistasi pitänyt ja miksi pitäisit, kun ”aloitteesi” on saavuttanut sen päämäärän, jonka sille olet asettanut.
Tuo ryteikkö on nyt ehostettu toiveittesi mukaisesti ja toivottaa ”siistillä olemuksellaan” maahan tulijat tervetulleiksi Turkuun ja koko Suomeen!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Olen aina ollut sitä mieltä, että turkulaiset menettivät paljon, kun eivät valinneet Mikkolaa miksikään pormestariksi!
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti
Anteeksi! Tarkoitin kirjoittaa ”Miikkolaa”
Sulje
Ilmoita asiaton kommentti