Kun kaikki kihisevät jännittävän pj-kisan ympärillä, eräs ydinkysymys on jäänyt tyyten unholaan. Jyväskylässä esitetään puolueen sääntöjen suurremontti. Verrattuna nykyisiin sääntöihin, sääntöehdotuksessa on tekstiä lähes kaksinkertaisesti – ja sillä muutettaisiin merkittävästi puolueen sisäistä vallankäyttöä.

Puheenjohtajakisan yhteydessä media on kohunnut puolue-eliitistä. Vaikka pj-kisan yhteydessä olen pitänyt moista leimaamista ylilyöntinä, sääntömuutosten kohdalla on vaikea olla puhumatta valtaa käyttävästä ydinryhmästä.

Puoluetoimiston putkauttama sääntöehdotus keskittäisi valtaa puoluehallitukselle uudessa laajuudessa. Tällä betonoitaisiin vallankäyttö puolueessa pitkäksi aikaa – aivan riippumatta siitä, kuka on seuraava puheenjohtaja.

Vallan keskittäminen puoluehallitukselle

Sääntöehdotus kaventaisi valtaa jäsenistöltä, kunnanvaltuutettuilta, eduskuntaryhmältä, europarlamentaarikoilta, PS-Nuorilta ja PS-Naisilta. Tämä valta siirtyisi puoluevaltuustolle ja puoluehallitukselle.

Puoluehallitus lienee monelle melko tuntematon toimielin. Sen tärkeänä vastuuna on tehdä käytännön juoksevia päätöksiä. Tämänhetkiseen puoluehallitukseen kuuluvat puolueen puheenjohtajisto, puoluesihteeri, eduskuntaryhmän edustaja (Terho) sekä jäsenet Heltimoinen, Joutsenlahti, Niemi, Nieminen, Pilpola, Tuominen, Virtanen.

Jos sääntöuudistus hyväksytään, puoluehallituksessa ei olisi enää MEP:illä, PS-nuorilla ja PS-naisilla esitysoikeutta. Lisäksi eduskuntaryhmältä poistetaan paikka puoluehallituksesta.

Eduskuntaryhmää alistettaisiin puoluehallitukselle. Puoluehallitus päättäisi yhdessä eduskuntaryhmän kanssa esimerkiksi ministereistä. Lisäksi kun puoluehallituksen jäsenmäärää halutaan kasvattaa nykyisestä 13 henkilöstä 21:een, on kysymyksessä melkoinen valtapainopisteen siirto.

Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että vaikka puolueen puheenjohtaja haluaisi ministerivaihdoksia ja eduskuntaryhmän enemmistö olisi samaa mieltä, muutoksia ei välttämättä tulisi, koska puoluehallitus voisi olla niitä vastaan. Tämä ei ainakaan ykseyttä lisäisi, sillä demokratian periaatteiden mukaisesti ministereiden on nautittava ennen kaikkea eduskuntaryhmän luottamusta.

Puoluehallitus päättäisi myös siitä, mihin ryhmään MEP:imme kuuluvat europarlamentissa ja ratkaisisivat valtakunnallisten luottamuspaikkojen jaon. Lisäksi puoluehallitus saisi entistä vapaammat kädet erottaa puolueen jäsen, jonka menettely ”on ollut omiaan heikentämään puolueen sisäistä yhtenäisyyttä ja puolueen toimintaa”. Puoluehallitus hyväksyisi (vahvistaisi) jatkossa myös eduskuntaryhmän säännöt.

Puolue-elinten valintatavat muuttuisivat

Puoluehallituksessa viisi jäsentä on puoluejäsenistön puoluekokouksessa suoraan valitsemia. Muiden jäsenten määrä nostettaisiin uudistuksessa 8:sta 16:sta eli jatkossa jäseniä olisi yksi joka piiristä. Jäsenten suora vaikutusvalta puoluehallitukseen jäseniin on tällä hetkellä siis 5:8, mutta siitä tulisi 5:16.

Puoluevaltuuston ja –hallituksen valintatavoista johtuen piiripomot olisivat käytännössä niitä, jotka nostavat ensin suosikkejansa puoluevaltuustoon ja sitä kautta puoluehallitukseen.

Vaikka halu huomioida maan eri kolkat on kannatettava, 21 jäsenen puoluehallitus ei käytännössä toimi.

Tämän johdosta suuri osa työstä keskittyisi mitä oletettavimmin puoluehallituksen työvaliokunnalle ja sen kokoonpanosta ei kukaan tiedä. Kasvukeskuksissa asuvien perussuomalaisten ääni jäisi suhteellisen heikoksi, kun esimerkiksi Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta olisi yhdet edustajat kuten kaikista muistakin piireistä.

Kuntapäättäjät

Kuntapäättäjien ja äänestäjien vaikutusvaltaa kaventaisi puolueneuvoston lopettaminen. Nykyään puolueneuvosto päättää puolueohjelmasta niinä vuosina, joina puoluekokousta ei pidetä. Neuvostoon kuuluu paitsi puoluevaltuusto myös kaikki kunnanvaltuutetut (puolueeseen kuuluvat).

Uudet säännöt siirtäisivät päätösvallan puolueohjelmista puoluevaltuustolle, joka tekisi päätöksen puoluehallituksen esityksestä.

Yhteenveto

Miksi sääntömuutos ei ole noussut jäsenistön keskusteluun? Kaipa se johtuu siitä, että pj vaihdos imee kaiken huomion. Lisäksi sääntöjä on valmistelut kiireessä, liian vähillä kuulemisilla ja liian vähällä tiedotuksella. Esimerkiksi eduskuntaryhmältä ei kysytty yhtään mitään.

Puolueen säännöt kaipaavat uudistusta, sillä ne ovat osin epätäsmälliset ja puutteelliset. Sääntömuutosesityksessä on monta hyvää uudistusta. Niiden varjolla ei kuitenkaan ole hyvä heikentää demokratiaa.

Sääntöuudistusta tässä muodossa on minun vaikea hyväksyä. Asia tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, tai kokouksessa asiat uhkaavat päätyä pykäläkohtaiseen käsittelyyn. Äänestys asiasta on vasta sunnuntaina iltapäivän aluksi, joten tämän puoluekokoukseen tulevat huomioikoon.

Ennen kaikkea.

Puoluekokoukseen osallistuvien on tärkeää pitää mielessään se, että meidän poliittiset vastustajamme ovat aivan jossain muualla kuin omassa puolueessamme. Valittiin puheenjohtajaksi sitten kuka tahansa, meidän tulee yhdessä asettua puheenjohtajan taakse. Vain yhdessä olemme riittävän voimakas uudistava voima isänmaamme hyväksi.