Pääsiäinen on kristinuskon merkittävin juhla. Sen merkityksen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Vielä vaikeampaa se on, jos lähtökohtaisesti oma usko Jumalaan on heikko tai sitä ei ole. Miten voidaan käsittää, saati uskoa, henkiolentoon, jota Jumalaksi kutsutaan? Kaiken lisäksi kun on olemassa tuhansia uskontoja ja kertomuksia pääsystä hänen mielisuosioonsa.

Yksinkertaisimmillaan vastaus on, ettei mitenkään. Jumalaa ja hengellisyyttä ei voi käsittää inhimillisen ymmärryksen keinoin. Samoin on esimerkiksi rakastumisen kanssa. Et voi ymmärrettävästi kuvata, mitä rakastuminen on. Et tiedä siitä, ellet itse sitä ole kokenut. Samoin on uskoontulon eli uudestisyntymisen kanssa.

Jumalaa on mahdotonta käsittää ilman Pyhää Henkeä. Miten muutoin voi ymmärtää rakastavan Jumalan haluavan kärsimystä leppyäkseen – jopa siinä määrin, että hänen ainosyntyinen poikansa kärsi niin hirvittävän kuoleman? Raamattua ja uskoa ei voi käsittää inhimillisen järjen avulla, koska Jumalan Sana edustaa korkeampaa ulottuvuutta kuin inhimillinen järki ja tunteet. Siihen liittyy hengellinen ulottuvuus ja Pyhä Henki, jota maailmalla, ihmisellä, ei luonnostaan ole.

OIkeasti ihminen ei luonnostaan edes kaipaa Jumalaa. Elämme pääosan elämästämme paatumuksessa. Lihan halujen mukaan 24/7. Etsikkoaika, hengellinen herääminen tulee kohdallemme vain kahdesti tai kolmesti koko lyhyen elämämme aikana. Useimmiten vain silloin, kun elämää ravistelee jokin kriisi. Minun hengellinen heräämiseni ja nöyrtymiseni tapahtui vasta vuosien ahdistusten jälkeen. En enää kyennyt pakenemaan ahdistusta alkoholiin tai muuhun. Onneksi.

Rauhaa ja puhtautta ei osaa kaivata, ellei ensin ole kokenut olevansa täydellisen epäonnistunut. Useimmiten jopa syntinen. Uudestisyntyminen on Jumalan teko. Sitä ei voi valita tai meditoimalla löytää. Uudestisyntyminen voi tapahtua yhden rukouksen kautta. Yksin tai yhdessä. Ei ulkoa opittujen rukousten kautta. Rukous sydämen yksinkertaisuudessa riittää.

Pääsiäisen sanoma on sijaiskärsimys ja sovitus. Uudestisyntyminen on osallisuus tähän sovitukseen ja ylösnousemiseen. Muuta tietä ei ole. Yksin uskosta, yksin armosta. Siihen joko kompastuu tai siitä elämä alkaa.

“Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista. Häneltä me saamme perinnön, joka ei turmellu, ei tahraannu eikä kuihdu. Se on varattuna teille taivaissa.” 1. Piet. 1:3-4