Perussuomalaiset

Matti Pinola

Uuden nousun siemenet on nyt kylvetty

3 kommenttia

Yksi tähän mennessä poliittisesti raskaimmista viikoista alkaa olla takana päin. En ole pitkään aikaan juuri päivänpolitiikasta kirjoittanut, mutta nyt ajattelin, että on tarve purkaa hieman ajatuksia, koska kuluneen viikon tapahtumat ovat herättäneet paljon ajatuksia ja tunteita meissä kaikissa. Mielestäni tämän viikon tapahtumista on syytä puhua, purkaa tuntemuksia, jakaa näkemyksiä sekä ennen kaikkea löytää tie kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Viime viikonloppuna olin Jyväskylässä äänestämässä puolueellemme uutta johtoa muiden paikalle saapuneiden puolueen jäsenten kanssa, ja lähes sellainen johto puolueelle äänestämällä saatiin kuin olin etukäteen aavistellutkin. Perussuomalaisten puheenjohtajaksi valittiin Jussi Halla-aho ensimmäisellä kierroksella, kun varteenotettavin vastaehdokas Sampo Terho hävisi Halla-aholle selvin lukemin. Vaalituloksen ei pitänyt jättää jossiteltavaa mihinkään suuntaan. Kentän viesti entiselle puoluejohdolle oli selvä, puolue ei ollut onnistunut hallitustaipaleellaan edistämään niitä näkemyksiä, jotka ovat perussuomalaisten kannattajille tärkeitä. Kenttä oli puhunut, ja uusi johto sitoutui viemään kentän viestiä eteenpäin.

Sitten saavuttiin uudelle viikolle, ja poliittinen myrsky oli valmis alkamaan. Poliittinen teatteri alkoi Sipilän, Orpon ja Halla-ahon tapaamisella, minkä päätyttyä Sipilä ja Orpo yhteistuumin ilmoittivat, etteivät he ole valmiit jatkamaan hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa, vaikka keskeinen vaatimus oli ollut ainoastaan hallitusohjelman tarkka noudattaminen myös Perussuomalaisille tärkeiden asioiden kohdalla. Maanantaina vaikutti siltä, että hallitus oli kaatumassa siihen, ettei se ollut enää valmis sitoutumaan omaan ohjelmaansa. Toisaalta selventyi myös se, että Perussuomalaisia oli viety hallituksessa kuin sitä kuuluisaa litran mittaa, vaikka tämä oli varmaan useimmille selvää aiemminkin.

Tiistaina Sipilän hallituksen taivaalle ilmestyi kuitenkin pelastuksen enkeli, kun iso osa Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosi perustaen samalla humoristisesti nimetyn ”Uusi vaihtoehto” -ryhmän ja oli valmis pelastamaan Sipilän hallituksen, mihin Sipilä tietysti suostui. Tässä vaiheessa alkoi olla selvää, että tällä aikataululla tällaista suunnitelmaa ei oltaisi voitu toteuttaa, vaan suunnitelmien oli oltava valmiina jo aiemmin Halla-ahon voiton varalle. Timo Soini ja kumppanit olivat siis todennäköisesti laatineet suunnitelman puolueen pettämiseksi ja Sipilän hallituksen pelastamiseksi.

Petturuus ja häikäilemättömyys läsähtivät päin puolueen uutta johtoa, kenttäväkeä ja äänestäjiä. Meidät oli petetty yhdellä Suomen poliittisen historian häikäilemättömimmistä tavoista. Siinä vaiheessa rauhallinenkin mies kävi kovilla kierroksilla. Ei pelkästään siitä syystä, että eduskuntaryhmä hajosi, vaan myös siitä syystä että useita puolueen toiminnan kautta syntyneitä ystävyyssuhteita oli katkolla petetyn luottamuksen vuoksi. Useat edustajat olivat osoittautuneet oman edun tavoittelijoiksi, jotka vähät välittivät yhteiseksi kuvitellusta aatteesta. Se satutti, ja se satuttaa edelleen. Vielä on ennenaikaista sanoa voiko tuollaista tekoa antaa anteeksi, mutta vaikeaa se tulee varmuudella olemaan.

Timo Soini ja Simon Elo etunenässä olivat tuomitsemassa entistä puoluettaan ja sen jäseniä siitä, että se oli joidenkin kuviteltujen pimeiden voimien vaikutuksesta kaapattu Jyväskylässä maahanmuuttokriittisten ja EU:n vastustajien käsiin. Lisäksi syytettiin junttaamisesta ja häikäilemättömyydestä johtopaikkoja jaettaessa. Oma käsitykseni on se, että puolueen jäsenet valitsivat puoluekokouksessa haluamansa johdon puolueelle, ja antoivat samalla näpäytyksen puolue-eliitille, jonka katsoivat epäonnistuneen tehtävänsä suorittamisessa. Kampanjointi sen sijaan oli nykyajalle tyypillistä kampanjointia, jota toteutettiin kaikkien ehdokkaiden ja tukitiimien kautta. Puoluetta ei siis kaapannut kukaan, eikä junttaaminen ollut mitenkään epätavallista. Puoluedemokratia oli puhunut, mutta nämä loikkarit eivät olleet sitä valmiit noudattamaan. Aate ei heille ollut keskiössä, vaan oma etu ja hallituksessa pysyminen hinnalla millä hyvänsä oli ajanut aatteen edelle. Osa eronneista ei todennäköisesti edes ymmärtänyt kuinka härskisti heitä vedettiin mukaan huijaukseen.

Ei niin paljon pahaa etteikö jotain hyvääkin tästä tilanteesta olisi löydettävissä. Huomasin heti tämän viikon tapahtumia sulatellessani, että nyt on tapahtunut jotain suurta. Vaikka pettymys on vielä luonnollisesti päällimmäisenä tunteena, on taustalla havaittavissa jo positiivisempia näkemyksiä. Tätä voi pitää puolueen uutena alkuna, suoraselkäisyyden paluuna ja puolueen yhtenäistymisenä. Puolue voidaan nyt rakentaa terveemmälle pohjalle, kun yksinvaltius on taakse jäänyttä elämää. Puolue voi toimia tulevaisuudessa yhä demokraattisemmin tavallisen kansan etuja ajaen. Tämän ymmärrettyäni oma motivaationi toimia tämän puolueen hyväksi on palannut ja kasvaa entisestään. On havaittavissa myös laajemmin hyvää ”pöhinää” kenttäväen keskuudessa, me emme ole luovuttamassa vaikka meidät petettiin, päinvastoin siitä me saamme lisää voimaa.

Kuluneen viikon tapahtumien valossa olen entistä varmempi siitä, että teimme puoluekokouksessa viisaita päätöksiä. Nyt meillä on uusi kasvun mahdollisuus kenttää kuuntelevan johdon tuella. Tehdään yhdessä Perussuomalaisista entistä vahvempi ja suoraselkäisempi Suomen ja sen kansan puolustaja. Ensimmäiset siemenet on nyt kylvetty tuon tavoitteen saavuttamiseksi, huolehditaan että tämä kylvö kantaa myöhemmin antoisaa satoa. Yhdessä me pystymme varmasti siihen.

Tekstin aiheet:

Osallistu keskusteluun!


3 kommenttia
KekkonenUrho
Utelias
#1

Hei, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nyt PS:ssa on helpompi toimia kun linja on selkeämpi ja mukana on vain tämän linjan kannattajia. Ne jotka eivät voineet tähän yhtyä ovat poissa, lähteneet ja lopuksi erotettu, hyvä näin. Sama tilanne on uuden UV ryhmän kanssa. Nyt nämä maltilliset ovat tehneet pesäeron nuiviin ja aloittavat miltei tyhjältä pöydältä. Minusta tilanne molemmissa leireissä on hyvä ja todellakin parempi kuin ennen. Nyt voitaisiin vihdoinkin unohtaa menneet, nähdä, että tämä hajaantuminen oli todella tärkeä asia kaikille. Ero on aina ikävä asia, mutta kun aikaa hieman kuluu, niin saattaa käydä niin, että huomataan sen olleen hyvä juttu ihan kaikille.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Iloinen
#2

Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tämän jälkeen ei ole olemassa kuin nousua, ja vain nousua. Pitkästä aikaa suhtautuminen vaaleihin ja osallistuminen siihen innoittaa todella paljon. Hyvä Matti, kaltaisiasi fiksuja miehiä Suomi tarvitsee!

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

#3

Olen täysin samaa mieltä.Emme tarvitse sanansyöjiä puolueessa,emmekä omanedun tavittelijoita.

Lue koko kommentti Tämä kommentti on ilmoitettu asiattomaksi Näytä kommentti

Sulje

Ilmoita asiaton kommentti

Ota kantaa

Heräsikö ajatuksia? Ota kantaa. Muista kuitenkin, että lyhyet ja napakat kommentit menevät paremmin perille kuin polveileva tajunnanvirta. Pitäydy asiassa ja salli muille keskustelijoille mielipiteenvapaus. Tutustuthan pelisääntöihin.

Haluatko mielipiteellesi kasvot? Rekisteröityminen mahdollistaa keskustelun oikealla nimellä ja oikeilla kasvoilla. Rekisteröityneenä käyttäjänä saat myös automaattisen ilmoituksen aina, kun kirjoittamaasi kommenttiin vastataan. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.

Kommenttisi

1000 / 1000