Kun kyse on presidentistä ja hänen puolisostaan silloin tarkoitamme instituutiota. Instituution kohdalla emme puhu ihmisistä vaan laitoksesta. Suomesta ei tullut kuningaskuntaa mutta vähällä se oli. Kadehdimme joskus naapureitamme ja kuningasperheitä. Henkilöimme instituution. Sama pätee sellaiseen instituutioon jota presidentti edustaa. Toivottavasti jo itsenäisyytemme alkava uusi vuosisata tuo kypsyyttä kohdata kansalliset instituutiomme henkilöimättä niitä kohtuuttomasti. Suomi 101 presidentti-instituutiona alkaa tavalla, joka on kansakunnalle poikkeuksellinen. Niinpä sitä ei ole aiemmin pohdittu lainkaan. Nyt on sitten pakko.

Sauli Niinistö on historiamme ensimmäinen presidentti, joka on saamassa kruununperillisen virkakautensa aikana. Varmaan hän näyttää kansalaisille samalla esimerkkiä, kuinka isät hoitavat Suomessa myös lapsiaan ja ovat isyyslomalla. Koko Eurooppa ja kansakunta, Suomi 101, seuraisi tätä upeaa elettä keväällä 2018.

Kuka sitten hoitaisi presidentin virkaa ko. ajan, kyttäisiin maailmalla. Varapresidentti luonnollisesti vastaisivat jenkit, joiden presidentin moni olisikin korvaamassa varapresidentillä. Meillä on toki toisin. Presidenttimme ja hänen puolisonsa ovat poikkeuksellisen arvostettuja ja suosittuja, rakastettuja.

Meiltähän puuttuu varapresidentti, jostakin syystä. Lisäksi nykyinen presidenttimme puolisoineen on nyt, ja etenkin vuoden 2018 alussa, niin suosittu ja seurattu ettei presidentinvaaleistamme tahdo tulla oikein uskottavaa. Jos se nyt muutenkaan oli kovin uskottava.

Entäpä jos asian korjaamiseksi keskittyisimmekin äänestämään varapresidenttiä? Siis tätä hyvää kakkosta muuten laadukkaista ehdokkaistamme, joilla ei ole nyt oikein lentoa vuodenalun vaaleihin. Istuvan presidentin mollaaminen kun ei ole nyt oikein korrektia muutenkaan. Osoittaa vain huonoa makua ja pilaa kansakunnan kauneimmat hetket. Tolkun ihmiset eivät nyt puhu rumia.

Varapresidenttimme hoitaisi presidentin tehtäviä presidentin ollessa estyneenä ja etenkin isyys- tai äitiyslomien aikana. Vai olisiko puhuttava perhelomista ettei korosteta liiaksi presidentin sukupuolta, ikää, säätyä tai muutakaan sopimattomaksi ja loukkaavaksi koettua ja perustuslaissamme mainittua.

Varapresidentin vaaleista tulisi jännittävät ja ehdokkaat voisivat mitellä toisiaan vapaasti loukatenkin. Kuitenkin niin, ettei unohdettaisi, kuinka kyse olisi tässä tapauksessa samalla ikään kuin kummisedän tai -tädin, kummihenkilön, hakemisesta ja pätevyyttä myös tällä vaativalla saralla. Nykyisin se on tahtonut jäädä unohduksiin. Perustuslaissamme tästä on mainintakin.

Ja jos ei ole jotain nyt oleellista mainittu, niin lisättäköön sitten ja nopeutetussa aikataulussa. Presidenttimme ja hänen puolisonsa tarjoavat lopulta meille joka tapauksessa Suomen juhlavuoden upeimman uutisen. Siitä sydämelliset onnittelut. Voimme onnitella myös itseämme. Kyse kun on instituutiosta. Sitä ei ole syytä kadehtia, päinvastoin. Ruotsalaiset ja kuninkaalliset kadehtikoot vaihteeksi meitä.

Joskus asiat tahtovat mennä näin kohdalleen. Syynä ei ole epäonni, vastoinkäymiset, vaan asioiden ajoittuminen tavalla, joka on kansakunnan kohdalla ja sen instituutiota ajatellen kovasti epäitsekästä mutta samalla parhaimmillaan kovin siunauksellista elämää. Ilman sitä, normistoa ja sukupolvelta seuraavalle siirtyvää ja kasvavaa moraalia, meidän parhaatkin ponnistelut tahtovat olla hedelmätöntä ja turhaksi koettua puuhastelua.