Perussuomalaiset

Matti Luostarinen

Jeesus historiallisena henkilönä

Oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa

Jouluaaton Helsingin Sanomat (24.12) pohtii ulkomaat sivuillaan, mitä me tiedämme tieteen keinoin arvioiden Jeesuksen elämästä yli kahden vuoistuhannen takaa. Jotkut asiat ovat ehdottoman varmoja. Jeesus todellakin eli ja vaikutti tuona aikana. Hänestä kun on enemmän myös ehdottoman luotettavia kirjoituksia kuin vaikkapa Aleksanteri Suuresta, joka sai nimensä kaupunkien nimiin ja kuvansa kolikkoihin.

Uskottavimpina tietoinamme kriittisimmätkin tutkijat pitävät niitä kohtia Jeesuksen elämässä, jotka esittävät hänet häpeällisessä ja erityisen loukkaavassa valossa. Niinpä tieteen kriittisinkin tutkija uskoo toki sen, että Jeesus sai rangaistuksen ja teon oli oltava todella raskauttavan. Hänet kun ristiinnaulittiin. Evankeliumin kirjoittajat olisivat luonnollisesti halunneet nähdä Jeesuksen kaikkea muuta kuin häpeällisesti ristillä. He kun eivät ole historioitsijoita ensinkään.

Päivämäärä milloin Jeesus syntyi voi toki olla muutakin kuin nyt esitetty, siinä missä Jeesuksen syntymäpaikka, mutta Nasaretin mainitseminen kotikylänä kyllä uskotaan. Se kun oli mitätön ja syrjäinen kyläpaha. Sen sijaan Daavid kuninkaana on osin uskomusten varassa. Tarinaa kun voi historian ja ajan kuluessa parannella mutta ei nyt tuomalla sinne Nasaretin ja rötöksen, joka vielä johtaa häväistynä ristille. Daavidin mainitseminen tai unohtaminen ei taas horjuta kenenkään uskoa omana aikanamme suuntaan eikä toiseen.

Evankelistat eivät toki olleet historioitsijoita eivätkä oman aikamme medioita mutta juutalainen Josefus ja roomalainen Tacitus toki sitä olivatkin. Heillä ei ollut tarvetta muutella tai kaunistella kertomuksiaan. Kun hekin mainitsevat Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ilman mitään sen kummempaa syytä liittää sitä myöhemmin syntyvään kristinoppiin, siitä täysin tietämättöminä, tämä tapahtuma on varmasti tosi. Siitäkin ollaan vamoja, että naulitseminen tapahtui Pontius Pilatuksen aikana ja Jerusalemissa myös Tacituksen vahvistamana. Jeesus ei siis ollut kuka tahansa tuhansista ristillä kuolleista ja uskonnon julistajista.

Se että Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät temppelissä, oli raskauttava rikos ja sitäkään apostolit eivät varmaan halunneet mukaan kirjoituksiinsa muuna kuin tuolloin häpeällisenä tekona ja syynä rangaistukselle. Sekin on kriittisen tutkijan ja aikalaisten historiankirjoittajien mainitsema teko. Ei nyt niin kummoinen rötös omana aikanamme sitä pohtien. Pankkeja menee nurin ja miljardit vaihtavat omistajaa omituisen sukkelasti. Oleellisin osa Jeesuksen elämästä ja viestistä omalle ajallemme on kyllä Hesarinkin käyttämien lähteiden tulkintana historiallista totuutta. Se miten me omana aikanamme joulumme juhlimme, on sitten kokonaan eri asia ja siihen vaikuttaa nyt enemmän biologinen ilmiö nimeltä korona viruksena.

Jeesus puhui myös poikkeuksellisen paljon vertauksilla. Niissä puhuttu käsite Jumalan valtakunnasta on uskottava ja samalla myös poikkeava tapa ilmaista itseään, tulkitsee Hesari ja sen käyttämät historian tutkijat. Se mitä Jeesus tällä lopulta tarkoitti jää jokaisen itsensä tulkittavaksi. Meillä kun on omana aikanammekin joka vuosi uusia uudelleen opittavia ja tulkittavia omituisia käsitteitä. Osa elää vain yhden vaivaisen vuoden ajan. Tämä nyt on elänyt yli 2000 vuotta. Kuten tuon ajan tapahtumissa ja tapakulttuurissa, missä tahansa 2000 vuotta vanhassa kirjoituksessa omaamme sen siirtäen, mukaan tulee paljon oman kulttuurimme ja symboliikkamme tulkintaa, omaa sosiaalista ja kulttuurista pääomaammekin. Ei vähiten onomatopoeettisen ja luontoa matkivan kielemme kautta värittyen.

Se että Jesus oli perustamassa uutta uskontoa, maailmankuvaa ja normistoa, moraaliakin, on oman aikamme tuote, tuskin Jeesuksen päämäärä sinänsä. Kyse ei ollut uudesta puolueesta tai populistisesta liikkeestämme. Ne eivät tahdo elää tuhansia vuosia. Samoin tapahtuminen ajallinen, kronologinen järjestys on voinut myöhemmin muuttua. Sillä ei sinänsä ole merkitystä pieninen yksityiskohtineen. Kristinopista ei tehdä kuukausittain gallupeja sen enempää kuin muistakaan uskonnoistamme. Todennäköistä kuitenkin on, että Jeesus oli nasaretilainen ja kyse oli verollepanosta. Johannes kastaja oli hänkin historiallinen henkilö ja aktiivisempi oman ”uskonnon” perustaja kuin Jeesus.

Se kuka kastoi ja kenet, miksi Jeesus tahtoi vaihtaa näitä rooleja, ja Johannes siihen suostui, on uskottava. Varhaiset kristityt ja heidän motiiviinsa ei olisi kuulunut kertoa Johannes Kastajaa Jeesuksen kilpailijana ja kertomus on epäilemättä oikein sekin. Näin siis Hesaria lukien, ja pitämättä sitä oman aikamme Raamattuna ja pyhänä julkaisuna, saati tieteen ja teologian oppineiden avainjulkaisunamme.

Moni sen kuitenkin lukee ja nyt mieluumminkin viihteenä kuin teologisen tiedekunnan ykkösjulkaisuna tai alan historioitsijoiden käyttämänä apuvälineenään. Kenenkään joulua ja uskoa se ei voi ainakaan tuolla kirjoituksellaan horjuttaa suuntaan tai toiseen. Kyse on Jeesuksesta historiallisena henkilönä siinä missä uskomme vaikka Aleksanteri Suureen ja hänen tekoihinsa. Niistä on vain kirjoitettu paljon vähemmän.

Oikein rauhaisaa joulunaikaa ja siunausta vuodelle 2021 myös koronan voittajina. Korona viruksena on luonnontiedettä, jota taas politiikan keinoin ja median välinein ei varmasti voiteta. Virus ei suostu neuvottelemaan ehdoista ja tulkinnoistamme, eikä muutenkaan ole taipuvainen noudattamaan ihmistieteille tyypillisiä teorioita, lakeja ja asetuksiamme. Luonnon edessä on viisaampaa olla nöyrä siinä missä hiljentyä jouluna viettämään kristittyinä ja usein maallistuneina luterilaisina Jeesuksen syntymäjuhlaa.

Tekstin aiheet:

Tähän kirjoitukseen ei voi jättää kommentteja